Yksikään kunta ei ole nimennyt merkittävää tulvariskialuetta

Suomen tulvalaki velvoitti kunnat arvioimaan hulevesiriskinsä ennen joulua 2011. Suunnitelmat piti laittaa kuukaudeksi nähtäville, mutta se ei tuonut juurikaan mielipiteitä kansalaisilta.

Suomen ympäristökeskus Syke kokeili sähköistä kuulemista, mutta sai koko maasta alle kymmenen kannanottoa, hämmästelee kehitysinsinööri Antti Parjanne.

Todellisuus on toinen?

Suomen 320 kunnasta vain noin sata arvioi hulevesitulvariskit määräajassa. Joka toisen kunnan vastaus ei ole vieläkään tiedossa.

Yhtään merkittävää hulevesitulvan riskialuetta ei ajoissa ilmoitettu. Parjanne arvelee kuntien taktikoivan, koska ilmoitus tietäisi paperitöitä: ilmoitusta EU:lle, tarkempaa karttaa sekä hallintasuunnitelmaa.

Muutama kunta on päättänyt hallita hulevesiriskejä omin toimin. Esimerkiksi Hämeenlinnan tuore suunnitelma nimeää 13 vaaranpaikkaa, jotka tulisi ottaa huomioon.

Ongelmiin viittasi myös kysely, jonka Syke teki päätöksenteon tueksi kaksi vuotta sitten. Noin joka viides kunta ilmoitti, että pahoja hulevesitulvia oli sattunut tai että niitä pelättiin.

"Sitä paitsi ilmastonmuutos voi lisätä rankkasateita", muistuttaa Parjanne.

Viemäri ei ihanne

Pahimmin sulamis- tai sadevesi lainehtii teitten ja ratojen alikulkutunneleissa, notkelmissa.

"Keväällä olot ovat otolliset ongelmille. Vesi ei pääse normaalille virtausreitilleen, kun ojarumpu jäätyy tai on muutoin talven jäljiltä tukossa", selvittää Parjanne.

Nykyisin ei pidetäkään ihanteena hulevesien johdattamista suoraan erilliseen tai sekaviemäriin. Virtaus yltyy herkästi niin kovaksi, että vettä pursuaa sadevesikaivoista takaisin maan pinnalle.

Puistoalueille on ryhdytty rakentamaan ojia sekä vettä pidättäviä rakenteita pitkittämään virtaamapiikkiä. Se on tutkittu hyväksi ratkaisuksi esimerkiksi Lahden kaltaisessa kaupungissa, missä keskusta sijaitsee laaksossa.

STT