Kattojen sortumariski kasvaa lähiviikkoina

"Kattojen lumikuormat on otettava vakavasti. Vaikka katot olisi rakennettu oikein, kuormaa on vähennettävä", ministeri Vapaavuori sanoo.

Ennusteen mukaan lumimäärät kasvavat vielä selvästi seuraavan viikon aikana. Viikonloppuna Etelä-Suomessa tulee vesisadetta, joka lisää riskejä, koska se voi saada lumen liikkeeseen katolla. Lumikuorma kasvaa runsaan viikon aikana 10-20 kilolla neliölle ja koko lopputalven aikana lumikuormat kasvavat Etelä-Suomessa jopa 30 ja Lapissa 60 kilolla. Etelä-Suomessa katot on mitoitettu 140 kilon lumikuormille, mutta 1960-luvun taloissa mitoitus on vain sadalle kilolle. Muualla Suomessa mitoitus on yleensä 180-260 kilolle. Kittilässä tämä mitoituskuorma on jo ylitetty, ja sama riski on Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa ja lähiviikkojen lumisateiden vuoksi myös Pohjanmaalla.

Suomen ympäristökeskus Syke seuraa keskimääräisiä alueellisia lumitilanteita ja raportoi niistä verkkosivuillaan. Erityisen suuri riski rakenteellisiin vaurioihin on Etelä-Suomessa, jossa on runsain rakennuskanta ja joka ei ole sitten 1960-luvun kokenut yhtä lumista talvea. Esimerkiksi 2003 ja 2006 kattovauriot aiheuttaneet runsaat lumisateet eivät koskeneet Etelä-Suomea. Lapissa sen sijaan vuonna 2005 lumikuormat olivat suurimmilaan jopa 300 kiloa neliölle.

Rakenteellisen turvallisuuden takaamiseksi kaikki kattorakenteet suunnitellaan rakentamismääräysten mukaisille lumikuormille varmuuskertoimia käyttäen. Koska lumikuorman arviointi on aina epätarkkaa, lumen poistoon on syytä ryhtyä jo ennen kuin suunnittelun lähtökohtana ollut lumikuorma on ylitetty. Etelä-Suomessa lumen poistoon on ryhdyttävä jo kun lunta on katolla 50 senttimetriä ja 80 senttiä on jo kuormituksen riskiraja. Jos katolla on jäätä, niin yksi sentti jäätä vastaa 5 sentin lumikerrosta. Paksu jääkerros aiheuttaa katolla helposti myös vesivaurioita. Lumen tiheys vaikuttaa paksuuden ohella lumikuormaan. Etelä-Suomessa ja rannikolla tiheys on suurin.

"On muistettava, että tilanne on vielä huomattavasti vakavampi silloin, kun rakenteet eivät syystä tai toisesta ole määräysten mukaisia. Runsas lumentulo on aiemminkin paljastunut rakenteista virheitä", Vapaavuori toteaa. Vuosien 2003 ja 2006 kattoromahduksissa lumikuormat eivät ylittyneet, mutta runsas lumi toi esiin rakenteelliset heikkoudet.

Vapaavuori muistuttaa, että poistettaessa lunta katolta on pidettävä huolta työturvallisuudesta. Pelkistä valjaistakaan ei ole apua ellei varmisteta, että ne on kiinnitetty paikkoihin, jotka kestävät miehen putoamisesta aiheutuvan dynaamisen kuormituksen.

Lumi on koetellut myös muita Pohjoismaita. Ruotsissa on romahtanut 300 ja Tanskassa 100 kattoa. Tanskassa muutama ihminen on kuollutkin. Suomessa pelastuslaitokset ovat saaneet tiedon 12 vaaratilanteesta, jossa katto on sortunut tai ollut sortumavaarassa. Pelastusviranomaiset pitävät tärkeänä, että hätäpoistumistiet ja pelastustiet pidetään nyt erityisen huolellisesti kulkukelpoisina.

RIL on ehdottanut vapaaehtoista katsastusmenettelyä riskirakenteille. Riskikohteiksi on tunnistettu muun muassa urheilu- ja uimahallit, konsertti- ja kokousrakennukset, kauppahallit, korkeat rakennukset, suuret teollisuus- ja varastokiinteistöt sekä suuret maatalousrakennukset.

Uusien rakennusten turvallisuutta on pyritty parantamaan suunnitelmien eritystarkastusmenettelyllä. Esimerkiksi Helsingissä sitä on käytetty 50 kohteessa. Ongelmana menettelyssä on se, että se on tapauskohtaisesti harkittavissa eivätkä kaikki kunnat ole aina pitäneet sitä tarpeellisena. 

Seppo Mölsä

(Kuva: Raisa Kyllikki Karjalainen)