Kokeile kuukausi maksutta

Helsingin rakennusvalvonta vaatii romahdusriskeistä selvitystä – listalla myös Sykki

Helsingin rakennusvalvonta lähettää lähipäivinä rakenteiden turvallisuutta koskevan
selvityspyynnön sellaisten rakennusten omistajille, joissa on murtumariskin sisältäviä jännebetonirakenteita. Mukana listassa ovat muun muassa Sykki, Yhteisnormaalilyseo, Valion pääkonttori ja Sibelius-monumentti.

Helsingin rakennusvalvonta lähettää lähipäivinä rakenteiden turvallisuutta koskevan
selvityspyynnön sellaisten rakennusten omistajille, joissa on murtumariskin sisältäviä jännebetonirakenteita. Mukana listassa ovat muun muassa Sykki, Yhteisnormaalilyseo, Valion pääkonttori ja Sibelius-monumentti.

Helsingin rakennusvalvonta lähettää lähipäivinä rakenteiden turvallisuutta koskevan
selvityspyynnön sellaisten rakennusten omistajille, joissa on murtumariskin sisältäviä jännebetonirakenteita. Kohteet on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla ja niiden  jännebetonirakenteissa on käytetty KA-jännemenetelmää ja saksalaista Sigma Oval -jänneterästä.

Helsingin rakennusvalvonnan selvityspyyntö on seurausta ympäristöministeriön lähettämästä varoituskirjeestä. YM varoitti kuntien rakennusvalvontoja vaarallisia jännebetonirakenteita sisältävistä kohteista. Rakennuslehden uutisoima Lahden kisastadion romahdusriskeineen on yksi listalla olevista kohteista.

Rakennusvalvontaviranomaiset voivat maankäyttö- ja rakennuslain nojalla yhdessä kiinteistönomistajien kanssa ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin rakennusten rakenteellisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Ympäristöministeriön kirje sisälsi luettelon kohteista, joissa on käytetty riskejä sisältävää
jännebetonirakennetta. Yksitoista luettelon kohteista sijaitsee Helsingissä. Listalla ovat muun muassa Suomalainen Yhteiskoulu, Yhteisnormaalisyseo ja Sibelius-monumentti. Rakennusvalvonta pyytää omistajia selvittämään rakennusvalvonnalle mahdollisimman nopeasti, onko edellä mainittua jännemenetelmää käytetty kohteessa. Jos menetelmää on käytetty, pyydetään rakennetekniikkaan perehtyneen asiantuntijan laatima selvitys näiden riskillisten rakenteiden kunnosta ja suunnitelma mahdollisesti tarvittavista jatkotoimenpiteistä.

Rakennusvalvonta muistuttaa, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kohteen rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Rakennusvalvonta voi määrätä rakennuksen omistajan esittämään rakennusta koskevan kuntotutkimuksen terveellisyyden tai turvallisuuden johdosta ilmeisen välttämättömien korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi.

Ongelmarakenteen nosti esille Onnettomuustutkintakeskuksen Jyväskylän vesitornin sortumaa koskeva tutkimusseloste. Siinä todetaan, että eräät korkealujuuksiset teräslaadut ovat alttiita niin sanotun viivästyneen vetymurtuman aiheuttamalle säröilylle. Näitä teräslaatuja on käytetty rakenteissa ainakin KA-jännemenetelmää käytettäessä. Erityisesti on noussut esille saksalainen Sigma Oval -jänneteräs, jonka tunnistaa sen ovaalinmuotoisesta poikkileikkauksesta. Teräksen käyttö kiellettiin sekä Saksassa että Suomessa vuonna 1978.

Näiden kohteiden turvallisuudesta Helsingin rakennusvalvonta pyytää omistajilta selvitystä:

Suomalainen Yhteiskoulu (Sykki), kattopalkit, rakennusvuosi 1971

Yhteisnormaalilyseo, rakennusvuosi 1968

Elimäenkatu 20, kattopalkit, rakennusvuosi 1970 

Valio, pääkonttori, rakennusvuosi 1976

Messuhallin vetotangot, rakennusvuosi 1966

Sibelius-monumentti, rakennusvuosi 1967

Wärtsilä Oy, telakka, kallioankkurit, rakennusvuosi 1968

HOP-Kestikartano, kallioankkurit, rakennusvuosi 1968

Kyläsaaren puhdistamo, rakennusvuosi 1969

Oy Alko Ab, kattopalkit, rakennusvuosi 1970

Helsingin kaupungin sähkölaitos, kallioankkurit, rakennusvuosi 1970

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Helsingin rakennusvalvonta vaatii romahdusriskeistä selvitystä – listalla myös Sykki”

  1. Hyvä, että ympäristöministeriön varoitusviesti näyttää menneen tällä kertaa perille. Tosin onhan tässä nytkin viivettä. Riskejä sisältävän teräksen käyttö kun kiellettin vuonna 1978!

    1. Koulujen ja pääkonttoreiden kohtalla on toivottavaa, että asiantuntijatarkastukset tehdään pikaisesti, jotta asiasta ei syntyisi turhaa pelkoa ja hysteriaa. Luulisi, että jos kyse on esimerkiksi voimistelusalin kattopalkeista, niin nämä ovat täysin suojassa vedeltä ja kosteudelta, ei mitään huolta ei pitäisi olla. Asia on tietenkin syytä varmistaa. Sateessa olevat rakenteet, kuten Sibelius-monumentti, ovat sitten asia erikseen. Niissä on jopa todennäköistä, että ruostevaurioita alkaa löytyä noin monen vuosikymmenen jälkeen. Tämän terästyypin kohdalla ruoste on sitten sitäkin pahempi juttu.

  2. Lukemalla tarkemmin artikkeleita esim. Jyväskylän vesitornista, voi huomata, että vetymurtuma voi syntyä ilma kosteusrasitusta tai ruostumista. Vety on voinut joutua teräkseen valmistusvaiheessa. Saksassa on sortunut rakennuksia, joissa jänneteräksissä ei ole ruostetta. Tämän ilmiön takia ko. tyyppisten. jänneterästen käyttö on sitten kielletty.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat