siirry sivun sisällä: navigaatio | sisältö
« Takaisin

Pohjoisen työmaat imevät resursseja


Talvivaaran kaivos, Rukan kävelykeskusta ja Tornio-Haaparanta kauppakeskus ovat lajeissaan poikkeuksellisia rakennustyömaita. Työt on pilkottu alihankkijoille.

 

Auri Häkkinen

Kuvat: Anne Kurki

 

nSotkamon keskustasta pitää ajaa lähes 35 kilometriä etelään Rautavaaran suuntaan ennen kuin olemme maailmanluokan nikkeliesiintymän päällä Kainuun korvessa. Tietä ei ole tehty kantamaan edes painavia nykykuormia saati Talvivaaran tulevan kaivoksen liikennettä, ja matka maantiellä 870 on paikoin hyvinkin keinuvaa.

Samaa tietä ajoi vapun 2005 tietämissä Klaus Lius, joka tuli aloittamaan kaivoksen koetoimintaa, kun muut olivat shampanjaa kilistelemässä Ullanlinnalla. Liuksen matkareitti pohjoiseen kulki Jämsässä olevan mökin kautta, missä hän heitti varmuuden vuoksi liiteristä työkaluja autoon.

"Melkein vesuri kädessä tulin, kun en tiennyt millaista täällä on", Lius kertoo.

Vuosaaren sataman tunnelityömailta Kainuuseen siirtyneen Liuksen vastuulla ovat Talvivaaran kaivosalueen 100 miljoonan euron infrarakentamishankkeet. Kustannuksiltaan saman suuruisia teollisuusrakentamistöitä johtaa Seppo Hänninen. Prosessilaitteistojen osuus kokonaisinvestoinnista on reilu puolet, 250 miljoonaa euroa. Rakennustyöt alkoivat maaliskuussa.

Talvivaara-projektin konttori on asettunut toistaiseksi Sotkamon kirkonkylään entisen meijerin tiloihin.

Liikenneyhteydet ovat tärkeitä. Talvivaara Oy kunnostaa 870-tietä 12 kilometrin matkalla yhteistyössä Tiehallinnon kanssa parin seuraavan vuoden aikana. Se on kaivoksen avaamisen kannalta välttämätöntä, sillä Iisalmi-Kajaani-radalle on matkaa 25 kilometriä. VR Rata Oy suunnittelee uutta ratayhteyttä parhaillaan. 40 miljoonaa euroa maksavien rakennustöiden on määrä alkaa keväällä 2008. Kaivoksen 10 kilometrin pituinen, osittain väliaikainen tulotie on rakennettu jo keväällä.

 

Puuton avaruus tulee vastaan

Maastoauto pysähtyy mäelle, jolta avautuu puutonta maisemaa joka suuntaan. Työmaan valtavat mittasuhteet käyvät kertakatsomalla selväksi: lentokentän kiitorata on hyvä vertailukohde monelle aliurakalle.

Pitkät kannot törröttävät vielä osalla alueesta. Maisema tuo ensimmäistä kertaa paikalle tulijalle mieleen Kollaan ja Taipaleen kuvat vuodelta 1940, niin kävi teollisuusrakennushankkeista vastaavalle Seppo Hännisellekin, kun hän tuli ensimmäistä kertaa alueelle.

450 miestä ja 300 konetta ovat vallanneet ilveksien ja karhujen entiset kotipaikat. Rakentajista löytyy kainuulaisverta, mutta joukossa on etelästäkin tulleita. Alueella asutaan vielä yhtä taloa, se tyhjenee syksyllä. Työmaalla jauhavat aggregaatit, jotka tuottavat sähköä kunnes 43 kilometrinvoimalinja valmistuu joulukuussa.

Vielä kaksi vuotta sitten Talvivaara-projektin organisaatio oli pieni: vain 10 henkilöä. "Paikallinen työvoima", malmin päältä otettu ja laboratoriossa kasvatettu bakteerikanta, tosin teki töitä täysillä koekasoissa.

Olkiluodon voimalan jälkeen Suomen toiseksi suurin teollisuushanke sai alkunsa, kun Talvivaaran kaivosyhtiön johtaja Pekka Perä, entinen outokumpulainen, osti kaivosoikeudet kaivostoiminnasta luopuvalta Outokummulta. Uudelle omistajalle siirtyivät myös siihen mennessä tehdyt menetelmätutkimukset. Lopullinen sopimus syntyi vuoden 2004 alkupuolella. Hanketta on siivittänyt nikkelin hinnan kääntyminen nousuun.

Bakteerit liuottavat malmin

Karkeamurskatusta ja sen jälkeen hienomurskatusta malmista otetaan metallit talteen bioliuotusmenetelmällä, jossa malmissa luonnostaan kasvavat bakteerit katalysoivat malmin sisältämän raudan ja rikin hapettumista saadakseen energiaa kasvuunsa, ja kiinteät metallisulfidit muuntuvat vesiliukoisiksi metallisulfaateiksi.

Prosessi tarvitsee vettä kasan kasteluun ja ilmaa bakteerien hapenlähteeksi. Menetelmää ei ole aiemmin käytetty nikkelikaivoksissa eikä talviolosuhteissa, mutta vuosikymmeniä kulta- ja nikkelikaivoksissa Etelä-Amerikassa ja Australiassa.

Prosessi on yksikkökustannuksiltaan halpa ja yksinkertainen. Perinteinen vaahdotusmenetelmä sopii mustaliuskeelle huonommin, vaihtoehtoisena rikastusmenetelmänä kyseeseen tulisi reaktorissa tapahtuva paineliuotus.

Ympäriinsä aluetta on valtavia putkikasoja. Niistä näkee, että pitää tehdä suunnaton määrä putkitusta, jotta suljettu vesikierto toteutuu eikä liuoksia pääsee maastoon. Toimiessaan kaivos käyttää saman verran vettä kuin Helsingin kaupunki.

Koelouhinta ja 20 000 kuution koekasa osoitti, että menetelmä toimii. Kasa ryhtyi välittömästi liukenemaan ja lämpenemään.

"Yllätys oli suuri. Mietin miten saan pysymään kasan lämpöisenä, kun koetoiminta alkoi. Lämmittämistä ei tarvittu, sen sisällä on ollut 40-50 °C-asteen lämpötila", Lius kertoo.

 

Prosessi vaatii rakenteilta tiiviyttä

Malmin sulfidiominaisuuden vuoksi kaikki läjitysalueet rakennetaan geosynteeteillä vuoratuille pohjille. Niihin tehdään tasaiset pohjat murskeesta, sen päälle tulee bentoniittimatto, hitsattu kahden millimetrin paksuinen kalvo, salaojamatto, salaojat ja murske, jonka päälle malmi läjitetään.

Liuos valuu keräilyaltaisiin, jotka ovat muoviverhottuja maa-altaita. Niihin liittyvät pumppaamot ovat betonia. Liuotuksen jälkeen metallit saostetaan talteenottolaitoksessa metallisulfideiksi ja kuivataan. Nikkeli ja koboltti matkaavat sen jälkeen Harjavaltaan, missä oleva Norilskin omistama tehdas on tehnyt kymmenvuotissopimuksen Talvivaaran kanssa.

"Maarakentamista on malmin sulfidiominaisuuden vuoksi paljon. Tiivisrakenteita tehdään 14 neliökilometriä 62 neliökilometrin alueella", Lius kertoo. Rakentaminen koskee kaikkiaan 20 neliökilometrin aluetta.

Hänninen ja työmaalta oppaaksi tullut infrarakentamista valvova Esa-Tapani Leinonen pysäyttävät aika ajoin maastoauton ja viittilöivät liuotuskasojen, runkokuljettimien, murskausalueiden, tehdasalueen ja saostustornien tulevia paikkoja. Lähellä rakennetaan 19 betonista, sienenmuotoista, halkaisijaltaan 30 metrin sakeutusallasta. Selän takana RKP Rakennus tekee Innovarchin suunnittelema pääkonttori YBT:n elementeillä.

Tänä vuonna tehdään liuotusalueiden pohjarakenteita ja tiivisterakenteita, tehdasalueen pohjarakenteita, sivukivien läjitysalueita ja kipsialtaan rakenteita. Destia vastaa maarakentamisen projektinjohdosta, paitsi murskaus- ja alusrakenneurakoista.

 

Pilkkominen tuo tehokkuutta

"Periaatteena on, että kaikki teollisuusrakentamisen urakat pilkotaan yksikköhintaurakoiksi. Se sallii samanaikaisen suunnittelun ja muutoksien teon. Kunkin lajin urakoita on 4-7. Ennen rakentamisen aloittamista oli esillä myös muunlaisia rakennuttamismalleja", Seppo Hänninen kertoo.

Hänninen on taustaltaan entinen outokumpulainen. Hän oli kehittämässä rakennuttamismenettelyjä. "Pilkkominen on kustannusmielessä tehokasta, kun on kyse lyhyestä rakentamisajasta. Se on myös teollisuudessa hyväksi koettu rakennuttamistapa."

Kaivoksen vaikutus näkyy jo Kainuussa. Esimerkiksi vuokra-asunnot ovat täyttyneet. On laskettu, että alueen bruttokansantuote nousee kaivoksen vaikutuksesta 25 prosenttia. Kaivostoiminta työllistää suoraan 400 henkilöä ja välillisesti 2000.

Rakentamista on Sotkamossa kaivosalueen ulkopuolellakin. Kunnan keskustaan nousee parhaillaan Lemminkäisen tytäryhtiön Palmbergin urakoima, kustannusarvioltaan 16 miljoonan euron ja 147 huoneen hotelli, jossa on liikuntaan ja hyvinvointiin keskittyviä oheispalveluja.

Talvivaaran ohella Pohjois-Suomen rakentaminen on vilkasta kaikissa hiihtokeskuksissa. Niissä tehdään erilaisia kehittämisinvestointeja.

 

Kävelykeskusta nousee tunturille

Vuokatin jälkeen lähimpään hiihtokeskukseen, Rukalle on matkaa noin 250 kilometriä. Pohjoiseen ulottuvuuteen kuuluu, että työmaiden välit ovat pitkät. Vain Reijo Kelan Hiljainen kansa pysäyttää Suomussalmella.

Kello 19 aikaan illalla betonivalut ovat vielä täydessä käynnissä Rukan kylän rinteellä. Niska & Nyyssönen Oy rakentaa maanalaista parkkihallia, jonka päälle tulee kävelyalue ja kolme hotellia. Noin 10 miljoonan euron parkkihallin tilaajana on Kuusamon kaupunki. Kävelykylän rakentaminen pohjautuu vuonna 1999 tehtyyn Rukan kehittämissuunnitelmaan.

"Teemme työtä nyt yhdessä pitkässä vuorossa, kaivua tehtiin kahdessa vuorossa", vastaava mestari Jouni Karvonen kertoo Niska & Nyyssönen Oy:stä kertoo.

Hehtaarin kokoinen työmaa uppoaa ympäröivien hotellien väliin. Sen hahmottaa yhdellä katseella tosin kuin Talvivaaran. Urakoitsija aloitti 301 autopaikan rakentamisen vapun jälkeen. Urakka-aikaa on maaliskuun loppuun. Parkkitalon kansi valmistuu ennen joulua.

Niska & Nyyssönen teettää työt aliurakoitsijoilla. Oma vahvuus on neljä henkilöä.

Koko parkkihallin lattia näyttää vinolta. "Se kallistuu sadan metrin matkalla nelisen metriä. Tämä ei ole lähelläkään normaalia parkkihallirakentamista. Korkeuserot, ympäröivien rakennusten korot ja Ruka-tunturin tie tuovat mielenkiintoisen haasteen", Karvonen sanoo.

Ruka-keskuksen ja Oulun Rakennustehon yhteenliittymä aloittaa kolmen hotellin rakentamisen parkkihallin kannelle piakkoin. Työyhteenliittymä voitti kaupungin järjestämän tontinluovutuskilpailun.

Ikea siivittää länttä

Alkumatkasta vastaan tulee enemmän poroja kuin autoja, kun matka jatkuu Rukalta Posiolle, sieltä Ranualle ja kohti Simoa. Ranuan eläinpuiston oheispalvelurakennuksen kattotyömaa on ainoa tien varteen näkyvä työmaa ennen kuin tullaan 4-tielle Simossa.

Kemin kohdalla pohjoiseen mentäessä silmä tavoittelee YIT:n suunnitteleman 20-kerroksisen kylpylähotellin paikkaa. Tuleva maastomerkki sai hiljattain vihreää valoa Kemin valtuustolta.

Tornion kaupungintalon kahdeksannesta, kaupunginjohtajan kerroksesta näkee kuinka kauppa käy Ruotsin puolella Ikeassa. Sieltä näkee myös alueen suurhankeen, kauppakeskuksen rakentamisen.

"Ikean päätös rakentaa tavaratalo Haaparantaan nopeutti Tornion ja Haaparannan yhteistä Rajalla-hanketta. Investorien mielenkiinto lisääntyi", Tornion kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen sanoo.

"Tuohon ponttiseinän kohdalle tulee rajatori", NCC:n pohjois-Suomen toimitilarakentamisesta vastaava Marko Palonen ja kauppakeskuksen työmaapäällikkö Jorma Vuorenmaa näyttävät.

Kuuden hehtaarin työmaa levittäytyy aivan rajan pintaan. Toisella puolella kauppakeskushanke odottaa käynnistymistään. Tontti siirtyi juuri NCC:n ruotsalaisyhtiön omistukseen.

Ruotsin puolella on Ikean lisäksi jo ICA. Rajayhteistyön voima näkyy tietöinä: E4-tietä siiretään parhaillaan 800 metrin matkalta hieman etelämmäksi, pois yhteisen keskustan tieltä.

 

Rajalla-På Gränsen-hanke

Hanke yhdistää Haaparannan ja Tornion kaupunkien keskustat yhteiseksi kokonaisuudeksi. Molemmille puolille Suomen ja Ruotsin rajaa rakennetaan suuret kauppakeskukset ja niiden väliin tulee torniolaisten ja haaparantalaisten yhteinen rajatori ja rajapuisto. Idea sai alkunsa vuonna 1997 järjestetyssä kansainvälisessä arkkitehtikilpailussa, jonka pohjalta laadittiin kehityssuunnitelma.

Ruka-hanke

Rukalle rakennetaan kävelykylä vuonna 2003 valmistuneen kehittämissuunnitelman mukaan. Maanalainen pysäköintihalli valmistuu keväällä. Sen jälkeen alkaa hotellien ja kävelyalueen rakentaminen.

Talvivaaran nikkelikaivos

Euroopan suurin sulfidinen nikkeliesiintymä, mineraalivaranto on 340 miljoonaa tonnia. Malmin arvosisällöstä kolme neljäsosaa on nikkeliä. Isäntäkivenä on kaksi miljardia
vuotta sitten meren pohjaan saostunut mustaliuske, jonka jakso ulottuu Kainuusta Pohjois-Karjalaan.

 



Auri Häkkinen


« Takaisin
Uusimmat uutiset alueelta "Lehtiarkisto" XML/RSS-muodossa
Bookmark and Share

Aloita uusi keskustelu "Pohjoisen työmaat imevät resursseja"

Kaikki kentät ovat pakollisia.