Ruotsissa yritetään vähentää harmaan rakentamisen aiheuttamia veromenetyksiä viime heinäkuussa käyttöön otetulla käännetyllä arvonlisäverojärjestelmällä. Siinä aliurakat kulkevat ketjussa verottomina, jolloin pääurakoitsija saa aliurakkatyöt halvemmalla ja hoitaa arvonlisäveron maksun. Menettelyllä estetään tilanteita, joissa pääurakoitsija vähentää sellaista arvonlisäveroa, jota kukaan ei ole ketjun häntäpäässä maksanut.

Myös Suomessa käännetty arvonlisäverojärjestelmä on ollut mietinnässä. Sisäasianministeriön työryhmä esitti sitä jo viime vuosikymmenen puolivälissä, mutta hanke on kaatunut elinkeinoelämän ja valtiovarainministeriön vastustukseen. Harmaan talouden torjuntaan erikoistunut projektipäällikkö Markku Hirvonen arvioi, että menettelyllä pystyttäisiin pienentämään valtion arvonlisäverotappioita noin sadalla miljoonalla eurolla vuodessa.

"Käännetystä arvonlisäverojärjestelmästä valmistui verohallinnon muistio yli vuosi sitten. Valtiovarainministeriö ei ole halunnut laittaa sitä edes lausunnolle", Hirvonen hämmästelee. Asian selvittäminen on mukana hallituksen hyväksymässä talousrikosten torjuntaohjelmassa.

Vastustuksen taustalla on pelko, että käännetty arvonlisävero monimutkaistaisi verojärjestelmää entisestään. Hirvonen myös pohtii, pelätäänkö Elinkeinoelämän keskusliitossa rakentamisen kallistumista, jos kaikki verot maksettaisiin. Muutoksen myötä syntyisi myös uusia väärinkäyttömahdollisuuksia. Aliurakoitsijat voisivat esimerkiksi hakea arvonlisäveron palautusta ostoistaan, vaikka eivät maksaisi arvonlisäveroa.

Rakennusteollisuus RT:n johtaja Tapio Kari vahvistaa, että liitto suhtautuu edelleen yksiselitteisen kielteisesti käännettyyn arvonlisäveroon. Sen pelätään hankaloittavan toimintaa liikaa.

Käännetty arvonlisävero on ollut jo pitkään käytössä Hollannissa. Nyt se on käytössä Ruotsin lisäksi myös Itävallassa ja Saksassa.

Suomessa rakentajat ovat toimineet itse

Järjestäytynyt rakennusala on kehittänyt esimerkillisesti omia käytäntöjään, joilla suitsitaan harmaata toimintaa. Viimeisin esimerkki on maanantaina käyttöön otettu Aspida Oy:n ylläpitämä internet-palvelu (www.tilaajavastuu.fi), josta rakennustyön tilaaja tai urakoitsija voi hankkia tilaajavastuulain edellyttämiä selvityksiä. Toistaiseksi tiedot rajautuvat ainoastaan suomalaisiin yrityksiin, mutta tavoite on laajentaa selvityksiä koskemaan myös ulkomaisia yrityksiä. Tarpeesta kertoo se, että kävijöitä oli ensimmäisenä päivänä 1 200 ja rekisteröityneitä asiakkaita 105.

Palvelun kattavuutta heikentää se, että muun muassa verovelka- ja eläkemaksutiedot ovat saatavissa vain Rakentamisen laatu Ralan rekisteriin kuuluvista 800 yrityksistä. Hirvonen toivoo, että rakennusala kohdistaisi lainsäätäjän suuntaan painetta verovelka- ja eläkemaksutietojen saatavuuden helpottamiseksi.

"Paperilla olevien todistusten vaatiminen on antiikkinen ja väärennyksille altis menetelmä. Kun valtiovalta on halunnut asettaa tilaajalle varsin raskaan selvitysvelvollisuuden, niin sen pitäisi edes huolehtia siitä, että tilaajalla olisi paremmat käytännön mahdollisuuden sen hoitamiseksi."

Tilaajavastuulakia voidaan kiertää helposti kertakäyttöyrityksillä. Rakentajat ovatkin hyödyntäneet innolla uutta osakeyhtiölakia, joka helpotti yritysten perustamista. Kun vuoden 2005 tammi-elokuussa perustettiin vajaat 900 uutta rakennusyritystä, niin viime vuoden vastaavana ajankohtana määrä oli jo lähes 300 suurempi. Viime vuoden yrityksistä 40 prosenttia on ilmeisesti perustettu jatkamaan vastuuhenkilöiden velkaantuneiden yritysten toimintaa. Lisäksi lähes viidennes yrityksistä on sellaisia, joiden vastuuhenkilöissä on ulosoton esteellisiksi toteamia tai suuria verovelallisia.

Rakennusalan omat toimet ovat siistineet näkyvää harmaata taloutta, mutta kasvussa olevaan järjestelmälliseen rikollisuuteen ne ovat voimattomia. Hirvosen mukaan harmaan toiminnan osuus rakentamisen liikevaihdosta on vaihdellut kymmenen prosentin molemmin puolin. Alan yritysten verovelat ovat kasvaneet 700 miljoonaan euroon.

Mikko Kortelainen