"Valot päällä valtakunnassa", kuuluu sähkön kantaverkkoa ylläpitävän Fingridin tunnuslause. Sähkön kulutus kasvaa jatkuvasti, samoin yhteiskunnan riippuvuus siitä. Siksi sähkönjakelun häiriötekijöitä siedetään yhä huonommin. Toisaalta myös yhteispohjoismaiset, avoimet sähkömarkkinat vaativat kantaverkolta toisenlaista rakennetta kuin mitä pääosin 1960-70 luvuilla rakennetulla verkolla on.

Fingridillä onkin lähivuosina edessään mittava investointiohjelma. Kantaverkon eli voimajohtojen, kytkinlaitosten ja sähköasemien uusimiseen sekä parantamiseen kuluu tänä vuonna vajaa sata miljoonaa euroa. Vuonna 2003 summa oli 40 miljoonaa euroa, ja vuoteen 2011 mennessä vuosittainen investointien taso nousee yli 200 miljoonan euron.

"Tarkoituksena on turvata sähkön siirtovarmuus ja edistää sähkömarkkinoiden toimintaa. Yhteiskunta edellyttää yhä varmempaa sähkön saatavuutta, ja jokainen katkos päätyy lehtiin", Fingridin varatoimitusjohtaja Kari Kuusela sanoo.

Ikääntyminen tuo pullonkauloja

Kantaverkko ikääntyy väistämättä. "Sen vanhin osa on noin 90-vuotias Rautarouva eli Imatralta Turkuun tehty yhteys" Kuusela kertoo. Rouvaa on toki paranneltu ja uudistettu aikojen kuluessa.

Suomen pohjois-etelä-suuntainen verkko on rakennettu pitkälti 1960-luvulla samanaikaisesti kuin pohjoisen isot vesivoimalaitokset. Etelä-Suomen verkkoa sen sijaan on rakennettu 1970-luvulla tehtyjen edellisten ydinvoimalaitosten rakentamisen yhteydessä. Normaalit ilmiöt, kuten perustusten rapautuminen ja ruoste kuluttavat rakenteita.

"Osaa verkosta on uudistettu. Laitteiden tekninen ikääntyminen lisää vikaantumisriskiä", Kuusela sanoo.

Lähivuosina uusitaan useita 1970-luvulla rakennettuja kytkintälaitoksia. Fingridillä on etunaan edistyksellinen verkkotietokanta, jossa on kaikki laitteet. Yhtiössä tiedetään tarkasti millaisia laitteita ja järjestelmiä mistäkin löytyy. Fingridin siirtovarmuus on toistaiseksi ollut kansainvälisessä vertailussa erittäin hyvä.

Vielä 1960-70-luvuilla sähköverkko rakentui pitkälti pienten paikallisten voimalaitosten varaan eli sähkö tuotettiin pääosin lähellä sen käyttöpaikkaa. Silloin paikalliset markkinat olivat suljetut, mutta enää alueellisia hintaeroja ei hyväksytä.

Niinpä nyt ja tulevaisuudessa sähköä siirretään entistä pitempiä matkoja. Tällä on Kuuselan mukaan iso merkitys kantaverkolle. Pitkät siirtomatkat vaikuttavat pohjoismaisen verkon varmuuteen, jota on Suomessa viime vuosina parannettu useilla investoinneilla. Näiden avulla pyritään eliminoimaan Suomen ja Ruotsin välillä esiintyvät pullonkaulat ja sen seurauksena syntyvät sähkön aluehintaerot.

"Suuret tuotantoyksiköt ja siirtomatkat asettavat verkolle monenlaisia haasteita", Kuusela toteaa.

Yksi ongelma-alue on tällä hetkellä Pohjois-Suomi ja erityisesti Länsi-Lappi. Sähkön kulutus kasvaa muualla maassa noin 1-2 prosenttia vuodessa, mutta Lapissa vuosikasvu on lähes kuusi prosenttia. Vertailuna tähän: huippunopeasti kasvavassa Kiinassa sähkön kulutus kasvaa noin 8-10 prosenttia vuodessa.

Syy pohjoisen sähköntarpeeseen ovat Kuuselan mukaan voimakkaasti kasvavat pohjoisen matkailukeskukset. Länsi-Lapissa aiotaan vahvistaa nykyistä 200 kilovoltin voimansiirtoverkkoa 240 kilometrin matkalta. Investoinnin kustannukset ovat noin 50 miljoonaa euroa. Myös Pohjanmaalla on meneillään vastaavanlainen verkon vahvistamisprojekti, joka valmistuu vuonna 2010.

Ruotsiin, Venäjälle ja Viroon

Fingridin tavoitteena on, että Suomessa ja Ruotsissa olisi täysin yhteiset sähkömarkkinat. Tähän tähdätään muun muassa 300 miljoonan euron Fenno Skan 2 -merikaapeliprojektilla. Se lähtee Raumalta Ruotsiin ja kulkee vajaan 200 kilometriä merenpohjassa. Tänä vuonna käynnistyvä projekti lykkäytyy vuoden alkuperäisestä aikataulusta. Syynä on kaapelitoimittajien kapasiteetin puute.

Teollisuus on Kuuselan mukaan maailmalla valitettavan keskittynyttä ja verkkoinvestointeja tehdään nyt kiivaasti kaikkialla maailmassa.

"Tämä näkyy toimitusajoissa ja hinnoissa. Kun jouduimme myöhentämään projektia vuodella kaapelista johtuen, saimme kustannustason pysymään paremmin kurissa. Urakkatarjoukset ovat nyt saatu, mutta tekijää ei ole vielä valittu", Kuusela sanoo.

Suomi on tuonut pitkään sähköä Venäjältä, ja sieltä on saatu Suomeen iso perusteho. Viime talvena Pietarin seudulla jouduttiin kuitenkin jo säännöstelemään sähköä. Pietarin alueelle on suunnitteilla isoja tehdasinvestointeja, jotka tulevaisuudessa vaikuttavat Pietarin alueen sähkön vientikykyyn. "Ei isoja tehtaita voi kytkeä pois verkosta."

Nyt Suomessa tutkitaan mahdollisuutta rakentaa Venäjälle kahdensuuntainen yhteys, joka mahdollistaisi tulevaisuudessa sähkön viennin Suomen suunnasta Venäjälle. Myös Viroon suunnitellaan uutta Estlink-tasasähköyhteyttä.

Rakentamisen osuus hankkeissa on iso

Fingrid rakennuttaa projektinsa avaimet käteen -periaatteella. Detaljisuunnittelu kuuluu mukaan urakkaan. Hankintoja koskevat päätökset ja projektien valvonta on Fingridillä itsellään. Isot muuntajat ja johtimet Fingrid myös ostaa itse isoissa erissä, koska se pystyy hyödyntämään hankinnoissa ison toimijan tuomia kokoetuja.

Suurprojekteihin pystyviä voimajohtourakoitsijoita toimii Suomessa muutama. Tällä hetkellä projekteja on meneillään neljällä yhtiöllä, niistä suomalaisia ovat Eltel ja Empower. Näiden aliurakoitsijoina vilahtelee iso joukko rakennusliikkeitä.

Projektit vievät paljon aikaa, yksin YVA-menettelyihin kuluu vähintään vuosi. Myös avojohtojen vastustus ja niihin liittyvät valitukset ovat lisääntyneet Kuuselan mukaan jonkin verran. Niitä ei haluta maisemaan, eikä ainakaan omalle maalle. Maan alle kaivaminen ei ole kustannussyistä realistinen vaihtoehto.

"Pitäisi muistaa, että yhtään turhaa johtoa emme tietenkään rakenna, vaan kaikki hankkeet ovat perusteltuja ja tulevat tarpeeseen", Kuusela sanoo.

Kiivas, yli sadan miljoonan euron vuosittainen investointitahti jatkuu vuosiin 2018-2010 saakka. Rakennustöiden osuus on projekteissa yllättävän suuri. Voimajohtohankkeissa rakentamisen eli maarakennus-, perustus- ja teräsrakennetöiden sekä nostinkustannusten osuus on noin 40-50 prosenttia. Sähköasemissa rakentamisen osuus jää noin 20-30 prosenttiin.

"Nämä ovat rakennusprojekteja ja siksi me muun muassa noudatamme YSE:ä", Kuusela sanoo.

Sanna Autio