Tornioon, kuuden metrin päähän Ruotsin rajasta rakennettava PGR Kauppakeskus on hämmästyttävä tapaus. Hanke osallistui Vuoden työmaa -kilpailuun ja pärjäsi maakunnalliseksi työmaaksi harvinaisen hyvin eli sijoittui kolmen parhaan työmaan joukkoon. Kilpailun raati päätyikin toteamaan, että PGR Kauppakeskus on kova työmaa Kehä III:n ulkopuolella.

Hankkeen mittasuhteetkin ovat melkoiset: PGR on NCC suurin hanke tällä hetkellä ja se on 17 prosenttia eli kuudesosan Lapin läänin rakenteilla olevasta rakennusmassasta. Torniossa näkyy myös hyvää pohjoissuomalaista meininkiä. Suurella työmaalla on käytössään kaikki nykyaikaisen työmaan työkalut ja siellä tehdään myös omaa kehitystyötä.

Kilpailussa työmaa henkilöityi pitkälti pääkaupunkiseudulta oppia hakeneeseen NCC:n Oulun aluetoimiston tuotantopäällikköön Marko Paloseen, mutta hänen tukemaan on hyvin viritetty projektiorganisaatio. Palonen sanoo, että työmaan toimihenkilötiimi kykenee ottamaan vastuuta. Paikalleen ei ole jämähdetty, vaan omaa toimintaa kehitetään koko ajan.

Psykologi varmisti yhteistyön onnistumisen

Toimihenkilöiden yhteistyön sujuminen on varmistettu alusta alkaen Oulun Diakonissalaitoksen ODL:n kanssa. "Inhimilliset tekijät" -projektissa ja tuloskeskusteluissa on määritelty kunkin toimihenkilön vastuut ja valtuudet litteratasolle, tiedonkulun pullonkaulat, päätöksenteon kulku, kunkin henkilön vahvuudet sekä toiminta ongelmatilanteissa.

"Psykologin käyttöön päädyttiin, kun Tornioon oli tulossa vain muutama ncc-läinen ja kaikki muut toimihenkilöt tulivat firman ulkopuolelta", Palonen kertoo.

Työmaan toteutus on aikataulutettu niin, että runko- ja sisävalmistusvaihe on tehty viidessä lohkossa. Runko asennettiin viipale kerrallaan tontin reunasta alkaen.

Sisätöitä varten lohkojako muutettiin konehuoneiden mukaiseksi. Lohkojaon muuttamisella tähdättiin siihen, että teknisiin toimintakokeisiin päästään aikaisemmin lohko kerrallaan.

Runko ostettiin tuoteosakauppana Rajavilleltä. Rungon asennus on tehty lohko kerrallaan alhaalta ylös autonosturilla. Vaihtoehtona olisi ollut neljä torninosturia ja paikallavalurunko. Nyt paikallavalua on vain alapohjassa.

TEUVO vahtii euroja

Työmaan kustannuksien seurantaan on Torniossa kehitetty TEUVO-järjestelmä eli Tehtävien ja eurojen valvonnan ohjaus. Excel-pohjainen järjestelmä saa määrät automaattisesti tarjouslaskennasta. Tavoitearvio muutetaan litterakohtaisiksi tavoitteiksi työnjohtajille, jotka käyvät läpi toteutuneet määrät, alihankinnat ja työtunnit viikottain. Näiden pohjalta laaditaan ennuste työmaan tuloksesta.

Palosen mukaan TEUVOn avulla päästään seurannassa työkohdemestarin näkökulmaan. Tavanomainen kustannusseuranta ei hänen mielestään sovellu näin suurelle työmaalle, kun sen tarkkuus ei ole riittävä.

"Jokainen työnjohtaja on tällä työmaalla aikamoinen toimitusjohtaja, koska jokaisella heistä on vastuu 2-5 miljoonan euron töistä."

Palonen muistuttaa, että NCC:n kaikkien työmaiden keskikoko on noin kaksi miljoonaa euroa.

Suunnittelun ohjauksen työkaluksi on yhdessä Jidean kanssa kehitetty Border-ohjelmisto, jonka tavoitteena on luoda linkki suunnitelmien ja työmaan väliin. Uusimmat kuvat ladataan järjestelmään, joka toimii kosketusnäytöllisessä kannettavassa tietokoneessa.

Työnjohto voi kommentoida suunnitelmia ja lisätä niihin linkkejä esimerkiksi työmaalta otettuihin digikuviin. Työmaakierroksen jälkeen kommentoidut suunnitelmat lähetetään takaisin suunnittelijoille korjauksia tai selvennyksiä varten.

"Näin suurella työmaalla on aina epäselvyyksiä, joita pitää ratkoa tavalla tai toisella", Palonen sanoo.

Työturvallisuuteen paneudutaan kiitettävästi

Työturvallisuuteen on PGR Kauppakeskuksen työmaalla paneuduttu kiitettävästi. Ihan pääkaupunkiseudun työmaiden huipputasolle ei Torniossa ole työmaan yleisilmeessä päästy, mutta TR-mittarin lukemat ovat olleet kauttaaltaan korkeata tasoa. Kun tavoitteeksi on asetettu 95 prosenttia, ymmärtää ettei ihan mistä tahansa työmaasta ole kyse.

"Turvallisuusanalyysi tehtiin jo suunnitteluvaiheessa. Tehtäväsuunnitteluun on kuulunut aina myös turvallisuusriskien kartoitus", työmaan vastaava mestari Jorma Vuorenmaa sanoo.

Kartoituksen tuloksista esimerkkinä voi mainita esimerkiksi keskusaulan lasikatteen asennustyön. Kun lasikatetta asennettiin, aulatila oli eristetty kaiteilla niin, ettei katteen alle päässyt kukaan edes vahingossa.

Turvallisuustyössä onkin onnistuttu niin hyvin, että TR-mittarin keskiarvo on ollut lähes 97 prosenttia, ja Vuoden Työmaa -kilpailun aikoihin työmaalla ei ollut sattunut yhtään tapaturmaa 148 päivään. Vuorenmaan mukaan tällaisella työmaalla täytyy pitää huolta etenkin putoamissujauksista. Kaksi miestä on ollut kokopäivätoimisesti tekemässä kaiteita.

Myös työhön perehdyttämistä varten on tehty havainnollinen 24 kalvon kuvasarja, jonka lisäksi jokaiselle perehdyttävälle esitettiin NCC:n turvallisuusvideo. Perehdyttämisestä annettiin merkiksi kypärään tarra. Kypärätarralla on merkitty myös ensiapukurssin läpäisseet. Pieni, mutta kehittämisen arvoinen juttu on työmaalla joka aamu järjestettävä jumppahetki, jonka tarkoituksena on saada työntekijöiden lihaksisto lämpimäksi ennen töiden alkamista.

Marraskuisen työmaakilpailun jälkeen Torniossa on päästy tietysti eteenpäin. Keskuksen runko valmistui tammikuun lopulla ja vaippakin on jo ummessa. Kahdella ensimmäisellä lohkolla päästään toimintakokeisiin huhtikuussa ja kahdella seuraavalla heinä-elokuussa. Työmaan vahvuus on kasvanut marraskuisesta 170:stä
210:een.

Talotekniikka joustaa käyttäjien tarpeiden mukaan

"Kauppakeskuksen talotekniikan erityispiirteet keskittyvät muuntojoustavuuteen. Kun vaatemyymälän lämpökuorma voi olla kaksinkertainen johonkin muuhun käyttötarkoitukseen verrattuna, jäähdytyskapasiteetinkin täytyy pystyä joustamaan", työmaan LVI-koordinaattorina toimiva Insinööritoimisto Taltekonilta palkattu Pauli Pakkanen sanoo.

PGR Kauppakeskuksen talotekniikka on jaettu viiteen lohkoon, jotka noudattavat sisävalmistusvaiheen aikataulutusta. Kussakin lohkossa on oma konehuoneensa.

Neljä konehuonetta palvelee liiketiloja ja viides kauppakeskuksen läpi ulottuvaa galleriakäytävää. Kun viimeisen lohkon runkoa vielä asennettiin, ensimmäisen lohkon konehuoneessa asennustyöt olivat jo pitkällä.

Muuntojoustavuuden merkitys korostuu, kun keskuksen sisävalmistusvaihe on pitkällä, mutta kaikkia tiloja ei ole vielä vuokrattu, eikä edes lopullista väliseinäjakoa ole päätetty. Pakkasen mukaan tekniikan rungot vedetään kaikkiin tiloihin perusratkaisun mukaan ja lopullinen päätelaitteiden määrä voidaan jättää päätettäväksi myöhemmin. Esimerkiksi jäähdytyskonvektoreita voidaan lisätä myös jälkeenpäin, jos tilojen käyttötarkoitus ja käyttäjien tarpeet muuttuvat.

Koneellinen savunpoisto tähtää samaan lopputulokseen. Palo-osastointi ei noudata liiketilarajoja. Tämä on ratkaistu jättämällä väliseinien otsat osittain auki yläpäästään. Kun koko keskus on sprinklattu, ei palomääräysten kanssa ole ollut ongelmia.

Suomi-Ruotsi-maaottelusta yhteistyöhön

Suomen ja Ruotsin rajalle Tornion ja Haaparannan kaupunkeihin on muodostumassa neljän kilometrin pituinen kaupallinen keskittymä, jonka ensimmäinen suurhanke oli Haaparannan Ikean rakentaminen 2005-06. Nyt Tornion puolelle rajan tuntumaan on valmistumassa kauppakeskus, joka jatkuu myöhemmin Ruotsin puolelle.

Aina ei Tornion ja Haaparannan yhteistyö ole sujunut näin sopuisasti. Pitkälle 1990-lukua puhuttiin kylmästä sodasta tai Suomi-Ruotsi -maaottelusta.

NCC:n Oulun toimiston tuotantopäällikkö Marko Palonen sanoo, että Suomen ja Ruotsin liittyminen EU:hun oli ratkaiseva silmien avaaja rajan molemmin puolin. Tuloksena oli rajakaupunkien yhteinen Eurocity-hanke, johon kuuluu kauppakeskuksen lisäksi asuntorakentamista, toimistotilaa sekä hotelli.

Palosen mukaan NCC tuli rajahankkeeseen mukaan 2003, kun se otti ensimmäisen kerran yhteyttä Tornion kaupunkiin. Kaupunki kilpailutti tontin vuonna 2004 ja NCC allekirjoitti sopimuksen 2005. Rakentamaan päästiin kaavamuutosten jälkeen vuosi sitten eli maaliskuussa 2007.

Kaavallinen pääaihe oli jo tässä vaiheessa kävelykatu, joka jatkuu Tornion Hallituskadulta nyt rakenteilla olevan kauppakeskuksen ja valtakuntien rajalle suunnitellun Rajatorin kautta Haaparannan puolelle.

"Kun alkuperäinen ruotsalainen investori luopui hankkeesta, niin Ruotsin puolella rajaa sijaitsevan liiketilatontin osti Ruotsin NCC. Se aloittaa oman osuutensa yhteisestä kauppakeskuksesta näillä näkymillä vuonna 2010", Palonen kertoo.

Rakentaminen näin lähellä kahden itsenäisen valtion rajaa luulisi olevan hankalaa jo byrokratian takia. Palosen mukaan ainakaan Tornion ja Haaparannan tapauksessa näin ei ole ollut, vaikka Torniossa rakennetaan nyt kuuden metrin päässä rajasta.

"Ainoa byrokratiaan vivahtava juttu on ollut rajavaltuuskunnan mukana olo. Tosin tämäkään ei ole tarkoittanut muuta kuin sitä, että valtuuskunta on ottanut kantaa rakennushankkeiden korkeusasemaan, ja tämäkin on tapahtunut vain ilmeisen tulvavaaran takia."

Arto Rautiainen