Kuinka usein kaupungin työntekijät saavat kehuja yksityissektorin sijasta? Harvemmin, mutta nyt saavat. Pääkaupunkiseudun katujen kunnossapidossa kaupungin työntekijät vaikuttavat olevan etulyöntiasemassa. Kilpailuttamiskokeilun myötä esimerkiksi Espoo turvautui yhden vuoden jälkeen uudelleen omiin työntekijöihinsä.
Ajatus katujen kunnossapidon siirtämisestä yksityisille urakoitsijoille syntyi samanaikaisesti kuin jalkakäytävien hoito siirtyi kiinteistöiltä kaupungille. Kilpailuttamiskokeilu käynnistyi Helsingissä ensimmäiseksi vuonna 1996 Suutarilassa ja Kulosaaressa. Näiden lisäksi yksityisten urakoitsijoiden piiriin kuuluvat tällä hetkellä Lauttasaari ja Paloheinä. Alueellinen hoito kattaa noin 10 % hoidettavasta katupinta-alasta. Urakoitsijoiden osuus on siitä noin puolet eli 5 %.
Yhtenäisellä hoidolla toivotaan saavutettavan parempi laatutaso edullisemmin kustannuksin. Tämä ei kuitenkaan näytä toteutuneen ainakaan kaikkialla. Esimerkiksi Paloheinässä kadut ovat olleet talven myötä niin surkeassa kunnossa, ettei alueella yli 40 vuotta asunut henkilö muista toista samanlaista talvea.
"Kadut ovat pullistelleet kuin kraaterit. Autoilla on ollut hankaluuksia päästä eteenpäin, jalankulkijoista puhumattakaan. Ongelmia on syntynyt myös kiinteistöjen sisäänmenojen aukaisussa. Vaikka portin edusta olisi pitänyt aukaista tiekarhulla höyläyksen yhteydessä, näin ei ole kertaakaan tapahtunut. Asukkaat mieluummin vaikka maksaisivat enemmän, jos työt vain tulisivat tehtyä", asukas puuskahtaa.
Pohjoisen alueen piiri-insinööri Raimo Saarisen mukaan osasyynä vaikeuksiin on saattanut olla lämpötilavaihteluiden vuoksi hankala talvi. "Liukkaudesta on tullut valituksia hiukan normaalia enemmän, auraamisesta ei niinkään. Lisäongelman on muodostanut myös se, että alue on vielä urakoitsijalle, niin työntekijöille kuin -johtajallekin tuntematon. Kaupungin porukat sen sijaan tuntevat kaikki mutkat, vaikka väkeä ei olekaan tarpeeksi jalkakäytävien hoitoon. Ajan myötä synnytystuska varmasti poistuu", Saarinen uskoo.
Pienen urakoitsijan mahdollisuus
Katuosaston kunnossapitotoimiston toimistopäällikkö Ari Kettunen kuvaa, kuinka Paloheinän tilanne poikkeaa muista koealueista. "Muilla alueilla katuosasto on kilpailuttanut urakoitsijat. Paloheinässä kilpailutuksen on tehnyt Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristötuotanto."
Sekä Kettunen että Saarinen sanovat hinnan olleen ratkaisevin tekijä urakoitsijan valinnassa, vaikka laatu otettiinkin huomioon tarjouksien vertailussa. He toteavat, että pienien "testialueiden" johdosta myös pienemmillä urakoitsijoilla on mahdollisuus tulla valituksi. Toisaalta pienellä urakoitsijalla ei voi olla käytössään saman verran kalustoa kuin kaupungilla. "Esimerkiksi tiehöylä on niin kallis, ettei sitä kannata hankkia pelkästään yhtä aluetta varten. Kaupunki sen sijaan voi käyttää samaa konetta useampaan työkohteeseen."
Alueellista menetelmää, jossa kaupungin hoitoon kuuluvat myös jalkakäytävät on tarkoitus laajentaa siten, että koko kaupunki olisi alueellisen hoidon piirissä 5-10 vuodessa. Urakoitsijat hoitaisivat tästä lisääntynyttä työmäärää vastaavan osuuden kaupungin työmäärän säilyessä suurin piirtein nykyisen suuruisena.
"Hommat pitää saada hoidetuksi", Kettunen sanoo. Miten asukkaat mahtavat suhtautua tähän, jää nähtäväksi. Paloheinän lisäksi Lauttasaaressa alueen epäkohtiin on kiinnitetty runsaasti huomiota vahvan asukasyhdistyksen johdosta.
TIETOKULMA
Katujen kunnossapidon kilpailutus:
Olennaista tarjouksen tekijöiden tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu
Valinta joko kokonaistaloudellisen edullisuuden tai alimman tarjoushinnan perusteella
Muun kuin halvemman tarjouksen valinta edellyttää valintaperusteiden ilmoittamista tarjouspyynnössä
Keskeistä tarjouspyynnön selkeys
Esim. Helsingissä 70 % muodostuu hintapisteistä, 30% laatupisteistä
Vantaalla kadut kunnossa
Vantaalla järjestettiin EU-säännösten mukainen kilpailu, koska koko alalle on kohdistunut paineita yksityistämiseen, kaupunki on kasvanut ja katuverkkoa on tätä myötä tullut lisää. Kilpailutuksessa pisteytys suoritettiin laatu- ja toimintasuunnitelman mukaisesti. Ratkaisevia tekijöitä olivat hinnan lisäksi muun muassa firman tunnettavuus, ympäristöarvot sekä kaluston ikä. Itäpiirin vastaava tiemestari Erkki Tammisto korostaa, että halvinta vaihtoehtoa ei aina välttämättä valita, vaan etsitään pisteytyksen tuoma kokonaistaloudellisin ratkaisu.
Vantaalla urakoitsijan valinnassa käytiin tiukka kilpailu. Valittu urakoitsija onnistui palkkaamaan työnjohtotehtäviin Vantaan kaupungin vanhan työntekijän. "Kyseinen henkilö tuntee alueen ja työmenetelemät hyvin", Tammisto korostaa.
Myös säännöt ovat tiukat. Lumisateen jälkeen kaikkien Vantaan katujen pitää olla kunnossa 12 tunnin sisällä, ensimmäisen luokan alueiden jopa neljän tunnin kuluttua. Valitettavasti urakoitsija ei aivan ole pystynyt toimimaan näiden ohjeaikojen mukaan ja siitä on jouduttu "sakottamaan" urakoitsijaa. Joissakin kaupungeissa tilanne voi olla täysin toinen. Kadut pitää aurata viimeistään vasta kahden vuorokauden päästä.
Tammisto uskoo urakointikokeilusta olevan hyötyä. "Esimerkiksi urakoitsijan kustannuksia voi verrata kaupungin omiin menoeriin. Jos urakoitsija tekee työt halvemmalla, mutta samalla laadulla, pitää todella miettiä, mikä kaupungin mallissa mättää. Nyt oma työ on laadukkaampaa ja tarkat kustannukset ja mahdolliset kustannuseroavaisuudet talvesta selviävät keväämmällä."
Espoo ei usko yksityistämiseen
Viime vuonna myös Espoo kokeili kilpailuttamista. Alueurakkaan kuuluivat Leppävaara ja Latokaski, koska ne katsottiin sopiviksi maantieteellisiksi kokonaisuuksiksi ja tarpeeksi erilaisiksi. Samaa valintaperustetta on käytetty myös Helsingissä.
Liikenteenpalvelupäällikkö Jyrki Heikkisen mukaan kokemukset olivat niin huonoja, että tänä vuonna kaupungin oma henkilökunta ja oman työnjohdon koneurakoitsijat hoitavat katujen kunnossapidon jälleen itse. "Laatu oli huonoa kaikkina vuodenaikoina. Talvella ongelmia aiheuttivat liukkaus ja kesällä epäsiisteys." Heikkinen harmittelee, että sama pettymyksen tuottanut urakoitsija puhdistelee nyt Helsingin katuja. Lieneekö tässä syy Paloheinänkin ongelmiin?
Valinta tehtiin myös Espoossa pääasiassa hinnan perusteella. Heikkinen uskoo urakkamarkkinoiden parantumiseen. Tulevaisuudessa huomiota kiinnitetään enemmän laatuperusteisiin.
Henriikka Tuovinen


Uusimmat uutiset alueelta "Lehtiarkisto" XML/RSS-muodossa