Rakentamismääräyskokoelmassa annetaan määräykset ja ohjeet esteettömästä rakennuksesta. Laki velvoittaa noudattamaan sen määräyksiä. Ohjeiden noudattaminen on kuitenkin harkinnanvaraista. Pelkkien määräysten noudattaminen ei riitä takaamaan sitä, että julkisesta rakennuksesta tulisi toimivalla tavalla esteetön eli saavutettava. Tapauskohtaisesti tarpeellisia ohjeita ei osata noudattaa vapaaehtoisesti. Siksi kunnallisten esteettömyysasiamiesten mielestä ainakin osa esteettömyyden toteutumisen kannalta välttämättömistä ohjeista pitää muuttaa määräyksiksi.

Yli 60 prosenttia uusistakin asunnoista on pientaloissa. Kunnalliset esteettömyysasiamiehet tuovat julki erityisen huolensa niiden esteellisyydestä. Rakennusvalvontaviranomaisten nykyinen käytäntö on hyväksyä pientalot ilman lain edellyttämää esteetöntä sisäänkäyntiä. Sitä ei korvaa irrallinen luiska, koska luiskaa ja sen toimivuutta ei loppukatselmuksessa varmisteta. Pientalojen esteettömyys ei ole ainoastaan vammaista asukasta varten, vaan palvelee muitakin talossa käyviä, kuten huonosti liikkuvia isovanhempia ja esimerkiksi lastenvaunujen sisään ja ulos siirtämisessä. Hyvällä suunnittelulla sisäänkäynnit voidaan lähes aina toteuttaa esteettöminä. Pientaloteollisuuden etu ei saa olla tärkeämpi kuin asukkaiden etu.

Käytännön ohjeisto ulkotilojen suunnittelusta on syntynyt vuonna 2004 Helsingin, Espoon, Joensuun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupunkien yhteistyönä esteettömään suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon keskittyneen SuRaKu-projektin tuloksena.

Kunnalliset esteettömyysasiamiehet esittävät, että nämä niin sanotut SuRaKu-ohjekortit muodostetaan Rakentamismääräyskokoelman kaltaiseksi velvoittavaksi määräyskokoelmaksi. Siten on mahdollista saada aikaan koko maata koskevat yhtenäiset ulkoalueita koskevat normit. Tämä on hyvin tärkeää kaikille eri tavoin vammaisille. Etenkin näkövammaisten turvallinen liikkuminen missä päin Suomea tahansa edellyttää sitä. Eri pintamateriaalien sokeille antama informaatio ei saa olla erilainen eri paikkakunnilla.

Kunnalliset esteettömyysasiamiehet toivovat, että kaikki kunnat nimeäisivät esteettömyysasiamiehen. Saavutettava, esteetön yhteiskunta toteutuu ja yhteiskunnallisiin säästöihin päästään, kun esteettömyys kuuluu itsestään selvänä osana kunnan jokaisen hallintokunnan toimintaan.

Jaana Länkelin, Espoon kaupungin esteettömyysasiamies,
Pekka Askola, Laitilan kaupungin esteettömyysasiamies,
Mauri Backman, Lappeenrannan kaupungin esteettömyysasiamies,
Jukka Kaukola, Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies,
Heikki O. Haulisto, Turun kaupungin esteettömyysasiamies