Isot LVIS-urakoitsijat jyräsivät, pienet kokosivat voittoja

Tässä jutussa myös: Tekmannin toimitusjohtajaksi haluttiin rakentaja

Rakentamisen korkeasuhdanne on ollut juuri sitä laatua, että talotekniikkaurakoitsijat ovat menestyneet - ainakin liikevaihdolla mitaten. Rakennushankkeissa talotekniikaltaan runsaimpien hankkeiden eli isojen toimitilarakennusten osuus on ollut korkea.

Suuret urakointiyritykset eli ns. talotekniset kokonaistoimittajat ovat kotimaassa hyötyneet suhdannetilanteesta, joskin vientirintamalla on koettu takaiskuja. Niiden markkinaosuus on myös lisääntynyt vahvasti, mikä selittyy osaksi yritysostoin.

Mutta liikevoittoprosentit kertovat, että todellisia kermankuorijoita löytyy keskisuurista LVI-urakoitsijoista etenkin pääkaupunkiseudulta. Suurten urakoitsijoiden keskittyessä isoihin hankkeisiin asuntotuotanto on jäänyt pienempien reviiriksi ja siitä on saatu kunnon katteet. Ja korkeasuhdannetta leimaavat talotekniikka-alalla myös yrityskaupat. Asialla olivat niin ARE, ABB Installaatiot kuin YIT-Huberkin. Neljästä suuresta vain Tekmanni pidättyi yritysostoista.

YIT-Huber on yhä suurin

Tämän vuoden alussa yhtiöitetty YIT-Huber Oy on edelleen talotekniikkaurakoitsijoiden ykkönen. Vertailua muihin vaikeuttaa teollisuuden prosessiasennusten ja kunnossapidon suuri osuus. Tätä liiketoimintaa on muillakin suurilla urakoitsijoilla. YIT-Huber erottelee teollisuus- ja talotekniikkabisneksen, mutta kilpailijat eivät. Niinpä liikevaihtoon pohjautuva sijoitus onkin enemmän tai vähemmän väkivaltainen. YIT-Huberin koko liikevaihto oli 332,7 miljoonaa euroa eli lähes tarkalleen 2 miljardia markkaa. Kasvua oli 5,6 prosenttia.

Puhtaaksi talotekniikkabisnekseksi YIT-Huber laskee LVIS- ja automaatioliiketoiminnan uudisasennukset, jota harjoittavat pääkaupunkiseudulla Huber Talotekniikka Oy ja muualla maassa Huber Servitek Oy. Sen liikevaihto oli viime vuonna yhteensä 130 miljoonaa euroa eli 770 miljoonaa markkaa. Kun tähän lisätään talotekniikan huollon ja kunnossapidon 65 miljoonan euron eli 390 miljoonaa markkaa, talotekniikkasektorilta kertyi viime vuonna vaihtoa kaikkiaan 1160 miljoonan markan verran. Talotekniikkabisneksen kasvu oli huomattavan nopeaa ja tulosta kuvataan hyväksi.

YIT-Huber jatkoi yritysshoppailua. Viime vuonna ostettiin pääkaupunkiseudulta Sähkö-Soikkeli Oy, Lappeenrannasta LVI-Urakointi Helge Ahokas Oy:n liiketoiminta ja tämän vuoden puolella oululainen LVI-Marjamaa Oy, jonka vuosivaihto oli viime vuonna 33 miljoonaa markkaa.

YIT-Huber haluaa irti uudisrakentamisen suhdanneherkkyydestä siinä kuin koko YIT-yhtymäkin. Kunnossapidon osuus koko YIT-Huberin liikevaihdosta on jo puolet.

ABB Installaatiot ei kerro tulostaan

ABB Installaatiot Oy kertoo kansainvälisen ABB-yhtymän linjan mukaisesti viime vuodesta perin vähän. Liikevaihto oli 1400 miljoonaa markkaa. Liiketulosta ei kerrota numeroin, mutta se saa laatusanan hyvä. ABB Installaatiot Oy syntyi aikanaan yhdistämällä ABB Fläkt Oy:n ilmastointiasennustoiminta ja Sähkölähteenmäki Oy:n sähköasennukset. Yhtiö on sittemmin vahvistanut LVI-urakointiaan yritysostoin ja pyrkii selkeästi taloteknisiin kokonaistoimituksiin sekä elinkaaritoimituksiin, joissa LVISA-urakointiin liittyy myös kunnossapito. Kokonaistoimitusten, joissa ABB Installaatiot edellyttää olevan vähintään kaksi komponenttia LV-, ilmastointi- ja sähköurakan kokonaisuudesta, osuuden kerrotaan kasvaneen pääkaupunkiseudulla jo puoleen. Koko maassa osuus on selvästi alhaisempi.

Taistelupari Tekmanni ja ARE

Tekmanni Oy sijoittuu liikevaihdolla mitaten edellisen vuoden tapaan kolmanneksi. Se on taistellut viime vuodet koko lailla tasapäisesti ARE Oy:n kanssa. Molemmat ovat YIT-Huberin ja ABB Installaatioiden tavoin taloteknisiä kokonaistoimittajia. Nyt liikevaihdossa syntyi pesäeroa Tekmannin hyväksi runsaat 60 miljoonaa markkaa. Tekmanni kasvoi rajusti. Liikevaihto oli 768 miljoonaa markkaa eli 23 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Liiketulosprosentti lähes kaksinkertaistui ja oli 4,3 prosenttia.

Kasvu haettiin kokonaan kotimaan talotekniikkamarkkinoilta, ja taloteknisten kokonaistoimitusten osuus vahvimmin kasvaneella alueella eli pääkaupunkiseudulla oli huomattavan korkea. Täällä Tekmanni keskittyi suuriin toimitila- ja muihin vaativiin urakoihin. Projektiviennin liikevaihto oli 88 miljoonaa markkaa, 5 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 1998. Viennin osuus vähenee tuntuvasti tänä vuonna Venäjän rakennusmarkkinoiden romahduksen vuoksi. Valmiudet ulkomaantoimintaan on kuitenkin tarkoitus pitää yllä Moskovan ja Pietarin alueilla.

Johto vaihtui Tekmannilla jälleen. Vain vuoden yhtiötä vetänyt Henry Paasikivi palasi edelliselle postilleen Sako Oy:n toimitusjohtajaksi. Uutena toimitusjohtajana aloitti tämän vuoden toukokuun alussa NCC Finlandin talonrakennusosaston johtaja Antero Huhta.

Tekmannikin haluaa vähentää suhdanneherkkyyttään. Uusia painopistealueita ovat teollisuuden asennukset ja kiinteistöjen talotekninen ylläpito.

Onnislaiseen perheeseen kuuluva ARE Oy kasvatti liikevaihtoaan yli 700 miljoonan markan. Kasvua oli 17 prosenttia. Laskutuksen lisäys jäi kuitenkin vaatimattomammaksi eli 4 prosenttiin.

Liikevoittoa näytettiin 35 miljoonaa markkaa. Tulosparannus oli merkittävä vientitoiminnan takaiskujen rasittamaan edelliseen vuoteen verrattuna ja kannattavuutta kuvataan nyt hyväksi. Toimitusjohtaja Heikki Lamminaho sanoo yhtiön tuloskunnon nousseen viime vuonna pitkän aikavälin tavoitetasolle.

Kannattavuus haettiin kotimaan perusbisneksestä, taloteknisestä urakoinnista ja huollosta. Teollisuusurakointi ja projektivienti eivät sen sijaan saavuttaneet liikevaihto- ja tulostavoitteita.

ARE haluaa luoda itselleen selkeän osaamisprofiilin, ja katseet on käännetty ammattirakennuttajien ja kiinteistönomistajien suuntaan. Lamminahon mukaan "jatkuvalla ja kokonaisvaltaisella kehitystyöllä tuotetaan lisäarvoa asiakkaille, joiden kanssa luodaan innovatiivisesti yhteistä liiketoimintaa". Tämä tarkoittanee elinkaaritoimituksia, joihin liittyy urakoinnin lisäksi myös huolto.

ARE haluaa selkeästi olla kokonaistoimittaja eli täyden palvelun talo ja parantaa samalla alueellista peittävyyttä. Kesäkuussa ostettiin Jyväskylästä Haka-Ilmastoinnin liiketoiminnot. Turusta ostettu Oy LVI-linja Ab fuusioitiin tytäryhtiö Ilmaexpertit Oy:hyn. Porvoosta ostettiin kesäkuussa Nika Sähkö Oy.

ARE nousi lisäksi markkinajohtajan asemaan sprinklausmarkkinoilla joulukuussa tapahtuneella keravalaisten sisaryritysten Kaksoisputki Oy:n ja KP-Asennus Oy:n ostoilla.

Tekmannin toimitusjohtajaksi haluttiin rakentaja

Tekmanni on yksi neljästä suuresta LVIS-urakoitsijasta. Yhtiö päätti hakea uuden toimitusjohtajan talonrakennusalalta. Ruoriin astui huhtikuun alussa NCC Finland Oy:n talonrakennusosaston johtaja Antero Huhta. Muutos on jyrkkä. Edellinen toimitusjohtaja, rakennusalan ulkopuolelta rekrytoitu Henry Paasikivi palasi Sako Oy:n toimitusjohtajaksi vain vuoden pestin jälkeen.

Toimitusjohtajien profiilierot selittyvät pitkälle yhtiön historialla. Tekmannin alkutaival oli tunnetusti vaikea. Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja, kauppaneuvos Markku Järvinen kiskoi yrityksen kuiville ja vakiinnutti yhtiön talouden. Siinä rytäkässä strategioiden ja organisaatioiden miettiminen jäi väistämättä vähemmälle.

Paasikivi palkattiin yleisjohtajana eli liikkeenjohdon osaajana. Mies saikin kieltämättä vuodessa paljon aikaan. Organisaatio uusittiin, raportointia tehostettiin ja Tekmannille määriteltiin ajan vaatimuksia vastaava strategia. Yhtiö sai vuodenvaihteessa ISO 9002 -laatusertifikaatin, ja Tekmannin tuloskunto on nykyisellään kiistämättömän hyvä.

Paasikiven entinen firma eli asetuottaja Sako Oy vaihtoi viime vuonna omistajaa ja Paasikivelle esitettiin tarjous, josta ei voinut kieltäytyä. Tekmannin pääomistaja, konsuli Jukka Vihanto vakuuttaa eron tapahtuneen sulassa sovussa.

Pikainen vaihdos

Nyt valinta osui jälleen rakentamisen ammattilaiseen, tällä erää talonrakentajaan. Vaihdos oli nopea. Antero Huhta kutsuttiin toimitusjohtajaksi vailla suurta headhuntingia, ja päätös ottaa vastaan Tekmannin toimitusjohtajan posti kypsyi puolessatoista viikossa. Mikä sai miehen vaihtamaan alaa?

"En ole vuosiin suunnitellut lähtöä NCC:stä. Tämä oli kuitenkin tilaisuus, jonka hylkääminen olisi saattanut harmittaa jälkeenpäin", Huhta sanoo.

"23 vuoden jälkeen yhtiön vaihtaminen oli kieltämättä vaikeaa. Lähtöä kuitenkin helpotti se, että oma tontti NCC:llä oli hyvässä kunnossa."

Antero Huhta arvioi avuikseen asiakaskunnan tarpeiden ja odotusten tuntemuksen. Se lieneekin parempi kuin muilla suurilla kilpailijoilla.

"Tunnen lisäksi Tekmannin asiakkaat erittäin hyvin. Sekin on merkittävä etu", Huhta sanoo.

NCC on myös ollut Tekmannin merkittävä asiakas. Tämä merkitsee sitä, että Huhdalla on ollut tuntuma taloon jo ennestään.

"Tekmanni on erittäin hyvässä kunnossa, joskin yritys saattaa olla suhdanneherkkä. Tarkoituksena onkin vahvistaa tukijalkoja sekä teollisuusasennusten että kunnossapidon puolella."

Hakeeko Tekmanni nyt uutta yhteistyötä NCC:n kanssa?

"NCC ei ole Tekmannin merkittävin asiakas, vaan sijoittuu jonnekin viidennen sijan alapuolelle. Kokemukset NCC:n ja Tekmannin yhteistyöstä ovat kuitenkin olleet kauttaaltaan erittäin hyviä."

"Strategisia alliansseja ei muutoinkaan ole vireillä. Mikään ei kuitenkaan sellaisiakaan estä", Huhta sanoo.

Martti Lohi