Yleinen väestönsuojien rakentamisvelvollisuus ei poistu valmisteilla olevassa pelastuslain kokonaisuudistuksessa. Asiaa lakimuutosta varten valmistellut sisäasianministeriön työryhmä perustelee väestönsuojien tarvetta erityisesti sotilaallisilla uhkatekijöillä. Rakentamiskustannuksia pienentäviä helpotuksia on kuitenkin luvassa.

Ympäristöministeriön näkemyksen mukaan yleisestä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta pitäisi luopua, koska turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut. Sisäasianministeriön suojelujohtaja Pekka Rajajärveni mukaan YM ei ole esittänyt näkemykselleen perusteita. Hänen mukaansa sisäasianministeriö, puolustusministeriö ja Suomen hallitus ovat sitä mieltä, että suojarakentaminen on erittäin tärkeää myös tulevaisuudessa.

Väestönsuojelu ja puolustussuunnittelu nojaavat samanlaisiin uhkakuviin. Vakavin turvallisuusuhka on laajamittainen sota. Uuden aseteknologian ja taktiikan myötä sotilaallinen operaatio voidaan käynnistää nopeasti eikä väestöä ehditä evakuoida. Tällaisissa tilanteissa korostuu väestön suojaaminen ihmisten omilla asuinalueilla. Väestön hyvä suojaamistaso nähdään osaksi kokonaispuolustusta.

"Lyhyen aikavälin uhka-arvioiden perusteella ei ole tarkoituksenmukaista tehdä merkittäviä muutoksia väestönsuojien rakentamiseen", Rajajärvi sanoo. Hänen mukaansa vielä pari vuotta sitten mietittiin tosissaan väestönsuojien rakentamisen lopettamista.

Iso joukko helpotuksia

Sisäasiainministeriö aikoo kuitenkin esittää tuntuvia helpotuksia nykykäytäntöön. Yleisen väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden raja esitetään nostettavaksi 600:sta 800 kerrosneliöön. Rajajärven mukaan muutos vähentäisi rakentamistarvetta 25 prosentilla. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten raja nousisi 1 500 kerrosneliömetriin, mikä vähentäisi vuosittain rakennettavien suojien määrää 70 prosentilla.

Nykyisin 50 suojelukohdekunnassa on rakennettava väestönsuoja henkilöille, jotka eivät yleisen rakentamisvelvoitteen kautta tule suojatuiksi. Jatkossa erityismenettelystä luovuttaisiin ja pelisäännöt olisivat samat koko maassa. Myös erillisten suojelukohteiden määrittelystä aiotaan luopua, samoin peruskorjauksen yhteydessä rakennettavista väestönsuojista. Tilalle tulisi ennen vuotta 1972 rakennettujen väestönsuojien kunnostusvelvollisuus, mikäli rakennukseen tehdään rakennuslupaa (MRL 125§) edellyttävä korjaustai muutostyö tai käyttötarkoituksen muutos.

Väestönsuojien rakentamisen teknisiä vaatimuksia aiotaan keventää siten, että S 1- ja K-luokan teräsbetonisuojat yhdistetään yhdeksi suojatyypiksi ja pienennetään kalliosuojien painevaatimuksia. Väestönsuojan käyttöönottoaika pidennetään 24 tunnista 72 tuntiin. Yhtäjaksoista suojautumisaikaa lyhennetään 10 vuorokaudesta 3 vuorokauteen. Muutos aiheutuu siitä, että väestönsuojia ei enää rakenneta ydinaseita, vaan pelkästään tavanomaisia aseita kestäviksi.

Väestönsuojien kymmenen vuoden välein tapahtuva tarkastusvelvollisuus aiotaan siirtää palo- ja pelastusviranomaisilta kiinteistönomistajan vastuulle. Selvityksen tekisi auktorisoitu kuntoselvityksen tekijä tai huoltoliike. Pelastusviranomaiset tekisivät vain pistotarkastuksia.

Nykyisin lääninhallitukset myöntävät poikkeuksia väestönsuojarakentamiseen. Jatkossa poikkeukset myöntäisi rakennuslupaviranomainen rakennusluvan käsittelyn yhteydessä.

Rakennuskustannukset alenevat 10 prosenttia

Väestönsuojia rakennetaan Rajajärven mukaan noin 80 miljoonalla eurolla vuodessa. Rakentamisvelvoitetta koskevien minimirajojen poistaminen vähentäisi rakentamistarvetta 12 miljoonalla eurolla. Teknisten vaatimusten helpotus alentaisi rakennuskustannuksia 10 prosentilla eli 8 miljoonalla eurolla. Viranomaisten tarkastusvelvollisuuden poisto vähentäisi yhteiskunnan menoja miljoonalla eurolla vuodessa, kun kustannukset siirtyisivät kiinteistön omistajille. Väestönsuojien kunnostusvelvollisuus puolestaan toisi lisäkustannuksia kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

Väestönsuojarakentamisen aiheuttamat lisäkustannukset ovat Rajajärven mukaan vain puolet edellä esitetyistä summista, sillä osa muussa käytössä olevista suojatiloista rakennettaisiin joka tapauksessa. Hän tyrmää ympäristöministeriön laskelmat, joiden mukaan väestönsuojan rakentaminen maksaa 50 euroa asuntoneliötä kohti.

"Asuinrakennuksissa lisäkustannus on ennen lakimuutoksia noin 20-22 euroa neliölle", hän sanoo.

Väestönsuojia koskeva lakiesitys lähtee loppuvuodesta lausunnoille. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alussa.

fakta

Väestönsuojat

• Suomessa oli vuoden 2007 lopussa 3,6 miljoonaa suojapaikkaa ja 43 000 väestönsuojaa. Tähän mennessä rakennettujen väestönsuojien yhteisarvo on noin 4 miljardia euroa.
• 2000-luvulla väestönsuojia on rakennettu keskimäärin tuhat vuodessa ja niissä on noin 80 000 suojapaikkaa.

Mikko Kortelainen