Keskustapuolueen ehdokkaita rahoittaneen Nuorisosäätiön ja sen hallitusta johtaneen kansanedustaja Antti Kaikkosen toiminnasta on paljastunut uutta tietoa. Rakennuslehden selvitys osoittaa, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran johtokuntaan kuulunut Kaikkonen oli päättämässä johtokunnan kokouksessa siitä, että Nuorisosäätiön 17,1 miljoonan euron asuntokohde hyväksyttiin tuen piiriin. Kaikkonen oli samaan aikaan Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtaja. Sama säätiö tuki hänen vaalikampanjaansa.

Aran tukimenettelyä koskevat paperit myös osoittavat, että virasto jakoi tälle Nuorisosäätiön kohteelle 1,57 miljoonaa euroa enemmän avustusta kuin sille olisi ympäristöministeriön määräysten mukaan kuulunut.

Nuorisosäätiön kohde on Kiinteistö Oy Nuorisosäätiön Vantaan Rosendalinkuja 7. Aran korkeimman päättävän elimen, johtokunnan kokous pidettiin maaliskuussa 2007. Kaikkonen oli läsnä tässä kokouksessa, jossa hyväksyttiin korkotukilainaa ja investointiavustusta saavien kohteiden luettelo. Hyväksyttyjen kohteiden luettelossa on mukana kyseinen Nuorisosäätiön kohde. Tosin NCC:n tontille neuvottelu-urakkana toteutettu kohde oli silloin vielä nimellä Asunto Oy Vantaan Tammiston Bongari. Kohde oli asuntokohteeksi erittäin suuri, 17,1 miljoonan euron hanke.

"Keskustelun jälkeen lainajako ja erityisryhmien investointiavustusvaraukset hyväksyttiin esityksen mukaisesti", Aran johtokunnan kokouspöytäkirjassa todetaan.

Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti vakuutti tuohtuneena Etelä-Suomen Sanomissa, että Antti Kaikkonen ei ole osallistunut yhteenkään Aran johtokunnan kokoukseen, jossa on käsitelty Nuorisosäätiön hakemuksia. Hän oli kuitenkin Kaikkosen kanssa samassa johtokunnan kokouksessa, jossa päätettiin Nuorisosäätiön Vantaan Rosendalinkujan hankkeesta.

Miljoonatuki vastoin ministeriön määräyksiä

Aran Nuorisosäätiön Vantaan Rosendalinkujan kohdetta koskeva tukipäätös on vähintäänkin runsaskätinen. Kohteessa on 154 asuntoa, joista avustuspäätöksen esittelymuistion mukaan 139 asuntoon tulisi asumaan 18-30-vuotiaita työssäkäyviä ja työelämään hakeutuvia aikuisia sekä tuettavia nuoria. Vain noin 13 asuntoon muuttaisi muistion mukaan Autismisäätiön osoittamia, tuetusti asuvia nuoria. Autistisia nuoria lukuun ottamatta muut nuoret eivät avustuksen hakuperusteiden mukaan tarvinneet päivittäisiä palveluita paikan päällä. Asukkaita tukemassa olisi säätiön kolme asukasneuvojaa ja isännöitsijä.

Varsinaisia tukiasuntoja oli vain 13, mutta Ara teki avustuspäätöksensä sen perusteella, että kaikissa 154 asunnossa asuisi erityisryhmien asukkaita. Huhtikuussa 2008 tehty avustuspäätös oli vastoin ympäristöministeriön saman vuoden tammikuussa tiukentuneita määräyksiä. Niiden mukaan korkeimpia tukiprosentteja voitiin soveltaa vain varsinaisten tukiasuntojen laskennalliseen osuuteen ja muiden asuntojen rakentamista voitiin tukea vain alimman tukitason mukaan.

Ympäristöministeriön ohjeiden mukaan Nuorisosäätiön kohteen olisi pitänyt saada enintään 13 asunnon osalta 20 prosentin investointiavustus ja 141 asunnon osalta 5 prosentin avustus. Ara piti kaikkia asuntoja samantasoisina tukiasuntoina ja myönsi niille vuokratason perusteella 15 prosentin avustuksen. Sen myötä kohde sai 2,57 miljoonan euron investointiavustuksen, kun määräysten mukainen menettely olisi pudottanut avustuksen 1,07 miljoonaan euroon. Nuorisosäätiön kohde sai näin 1,5 miljoonaa euroa ylimääräistä avustusta. Investointiavustusta ei tarvitse maksaa takaisin kuten lainoja.

Aran rahoituspäällikkö Markku Aho yritti selittää Nuorisosäätiön Vantaan Rosendalinkujan kohteen isoa tukea sillä, että ympäristöministeriön tiukentunut määräys tuli voimaan vasta vuoden 2009 tammikuussa. Todellisuudessa muutos tuli jo vuotta aikaisemmin. Samalla hän tuli kertoneeksi, että nuorisoasuntokohteiden tukiasunnot eivät välttämättä ole oikeita tukiasuntoja.

Säätiöllä vähän tukiasuntoja

Nuorisosäätiön Aralle toimittamien tietojen mukaan sen asunnoista vain murto-osa on todellisia tukiasuntoja. Vuoden 2007 lopussa säätiöllä oli 2 471 valmista asuntoa, joissa asui 3 290 asukasta. Tukiasunnoissa asui kuitenkin vain 58 nuorta ja vuoden 2007 aikana tukiasumispalvelua annettiin 126 nuorelle.

Vantaan Rosendalinkujan kohteen esittelystä ei käy lainkaan ilmi, että kyse olisi tukiasunnoista.

Nuorisosäätiön Vantaan Rosendalinkujan kohteessa näyttää olleen myös rahoitukseen liittyviä epäselvyyksiä. Ara ei ole vielä maksanut kohteen viimeistä noin 257 000 euron avustuserää, vaikka kohde valmistui jo viime tammikuussa ja säätiö haki rahoja ensimmäisen kerran viime helmikuussa. Tärkein syy viivästymisen oli se, että Nuorisosäätiö ei toimittanut Aran vaatimaa tilintarkastajien lausuntoa ja asia jouduttiin hoitamaan Aran tekemällä tarkastuksella. Aho ei kerro tarkastuksen tuloksista muuta kuin sen, että siltä osin maksatus voi edetä.