Suomen tavoite on nostaa EU:n RES-direktiivin mukaisesti uusiutuvan energian osuutta 38 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Rakennusten energianormit kiristyivät tänä vuonna, mutta seuraava tiukennus on tulossa jo kahden vuoden päästä. Rakennusten kokonaisenergiankulutus on edelleen tärkeää, mutta jatkossa huomio kiinnittyy energialähteisiin ja hiilidioksidipäästöihin. Vuonna 2015 uudistuotanto pitäisi EU:n tavoitteiden mukaisesti olla matalaenergiatasoa ja vuonna 2020 jo lähes nollaenergiataloja. Rakentajia ohjataan nyt uusiutuvien energioiden hyödyntämiseen ostoenergian päästörajoitusten ja energiaverotuksen avulla.

Tärkeimpiä käytettävistä uusiutuvista energialähteistä ovat puu ja biopohjaiset polttoaineet, vesivoima, tuulivoima ja aurinkoenergia. Lisäksi uusiutuviin energialähteisiin luetaan maa- ja ilmalämpö, jota voidaan käyttää hyväksi maankuoresta tai ilmasta erilaisten lämpöpumppujen avulla. Tällä hetkellä uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetaan noin 30 prosenttia koko Suomen sähköntuotannosta ja 24 prosenttia kokonaisenergiasta. Siten olemme EU:n kolmosia Ruotsin ja Latvian jälkeen. EU:ssa uusiutuvien energialähteiden osuus on keskimäärin kuusi prosenttia.

Hallitus päätti uusiutuvan energian velvoitepaketissaan tukea voimakkaasti metsähaketta ja tuulivoimaa. Lisäksi hallitus edistää lämpöpumppujen lisäämistä ja liikenteen biopolttoaineiden käyttöä. Hakeosuuden vuoksi elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen taituroima kokonaisuus tunnetaan risupaketin nimellä. Nyt uusiutuvien energioiden lisäämiselle on muovailtu sisältö, mutta miten tuotanto polkaistaan käyntiin? Se hallituksen on selvitettävä EU:n komissiolle kesäkuun aikana.

Uusiutuvalle energialle maksetaan velvoitepaketin mukaisesti vuonna 2020 tukea noin 327 miljoonaa euroa vuosittain. Huomattavimman tukisiivun tästä ottaa tuulivoima. Tukien avulla hallitus pyrkii investoimaan noin 10 miljardia euroa uusiutuvien energioiden tuotantomuotoihin Suomessa.

Vuosi sitten Suomessa oli toiminnassa 118 tuulivoimalaa, jotka tuottivat noin 0,3 prosenttia täällä kulutetusta sähköstä. Hallitus nostaa tuulivoiman tuotantoa takuuhintajärjestelmällä eli syöttötariffeilla. Tavoitteena on nostaa kokonaisteho noin 2 500 megawattiin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto olisi noin 6 terawattituntia. Lisäystä nykytilanteeseen olisi 5,7 terawattituntia.

Tariffien maksamista varten hallitus haluaa veronmaksajilta vuoteen 2020 mennessä 200 miljoonaa euroa, jos sähkön markkinahinta on 50 euroa megawattitunnilta. Käytännössä tuulivoiman tukeminen tässä laajuudessa tarkoittaisi noin 900 tuulivoimalan rakentamista. Kokonaisinvestointien tuulivoimaloihin arvioidaan olevan noin 3,5 miljardia euroa.

Puun osuus Suomen kokonaisenergiasta on 19 prosenttia. Eniten tätä energiaa käyttää metsäteollisuus. Viime vuonna haketta käytettiin noin 5 miljoonaa kuutiometriä. Nyt tavoitteena on kolminkertaistaa käyttö 13,5 miljoonaan kuutioon. Hallitus tukee hakkeen käyttöä niin, että nykyistä Kemera-tukea täydennetään kaikille ensiharvennuskohteille tarkoitetulla haketustuella. Pienpuulle annetun energiatuen kustannusarvio vuonna 2020 on noin 36 miljoonaa euroa. Sen lisäksi hallitus haluaa,
että puuta ja turvetta käyttävät energialaitokset lisäävät puun osuutta turpeen sijaan. Tähän tuki olisi vuonna 2020 kokonaisuudessaan 22 miljoonaa euroa.

Puun polton kannustamiseen liittyy kuitenkin ristiriita kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteiden kanssa. Puun polttaminen lisää päästöjä, jos sitä poltetaan nopeammin kuin sitä kasvaa tilalle.

"Uusiutumisaika on 80-100 vuotta, joten kymmenen vuoden aikavälillä päästöt ovat vielä lähes kokonaan ilmakehässä. Jos 2020 poltetaan kuitupuuta 8,5 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän, päästöt ovat yli kuusi miljoonaa tonnia suuremmat kuin vuonna 2010", professori Martti Tiuri kirjoitti Helsingin Sanomissa huhtikuussa.

Lisääntyvän puun polton seurauksena syntyvien pienhiukkasten pelätään myös huonontavan terveyttä. Terveyden hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan pelkästään nykyinen puun pienpoltto aiheuttaa päästöillään Suomessa vuosittain 200-400 kuolintapausta.

Hakkeen lisäksi on myös muiden bioenergioiden, kuten pellettien, jätteiden ja peltobiomassan, käyttöä nostettava. Pellettien käytön hallitus haluaisi lähes kuusinkertaistaa. Nyt pellettejä käytetään noin 150 000 tonnia vuodessa ja tuotetaan reilut 300 000 tonnia. Hallituksen tavoite vaatisi noin miljoonan tonnin pellettituotantoa.

Tähän tavoitteeseen eivät yksistään Vapo ja muutamat muut pienemmät tuottajat kykene. Pellettejä on tuotava lähinnä Venäjältä. Pellettien kuljetuksen pelätään ruuhkauttavan Helsinkiin johtavat maantiet, etenkin jos Helsingin Salmisaaren voimala muutetaan pellettejä tai haketta polttavaksi laitokseksi. Myös hinta nousee kysynnän myötä.

Aurinkoenergialla voidaan tuottaa sekä lämpöä että sähköä. Sähköksi aurinkoenergia muutetaan paneelien avulla. Paneelien hyötysuhde on 10-15 prosenttia. Toinen tapa tuottaa energiaa auringosta on käyttää peilejä. Sähkön tuottaminen auringosta on kuitenkin toistaiseksi kallista. Laitehankinta mukaan lukien aurinkosähkön hinnaksi tulee noin 0,5 euroa kilowattitunnilta. Sen sijaan lämpimän käyttöveden tuottaminen aurinkokeräimillä on jo kannattavaa. Hallitus ei antanut aurinkoenergialle lisätukea, vaan aurinkolämpö- ja sähköjärjestelmien tukea jatketaan energiatuella nykyisen käytännön mukaisesti.

Mikä uusiutuvista energioista rakentajien pitäisi sitten valita? VTT:n rakennetun ympäristön ekotehokkuuden tutkimusprofessori Miimu Airaksinen sanoo, ettei yhtä vastausta ole olemassa. "Se riippuu täysin siitä mihin rakentaa. Pääsääntö on, että uusiutuvien energioiden käyttöä tulee suosia."

Airaksisen mielestä kerrostalorakentamisessa kaukolämpö on hyvä vaihtoehto. "Matalaenergiarakentaminen voi hyvin hyödyntää kaukolämmön paluuvettäkin, jos järjestelmät on rakennettu matalalämpötilatasoille. Mutta kaukolämpövaihtoehdossakin kannattaa miettiä, voisiko kulutuksen huippuja pienentää järkevällä käytöllä ja uusiutuvien vuorokausitasoisella varastoinnilla."

Sitran energiaohjelman toimialajohtaja Jarek Kurnitskin mielestä kerrostalojen rakentamisessa uusiutuvien ener-
gioiden käytön pohtimista tärkeämpää on keskittyä siihen, että talosta tehdään energiatehokas ilmanvaihtojärjestelmän, lämmöntalteenoton ja rakennusvaipan osalta. Uusiutuvat ovat mukana kaukolämmössä, jossa niiden osuutta jatkuvasti lisätään. Sen sijaan omakotitalossa Kurnitskin suosikki on maalämpöpumppu ja tehokas ilmanvaihtolaite, jossa on tehokas lämmöntalteenotto.

"Uusiutuvaa energiaa tulisi pumpun avulla maaperästä 2/3 ja loppu olisi sähköllä tuotettua energiaa", Kurnitski kertoo.

Kurnitskista maalämpöpumpun ja ilmanvaihtolaitteen yhdistelmä on 20 vuoden tähtäimellä paras ja kokonaistaloudellisin ratkaisu. "Se on riittävän edullinen ja toisaalta energiatehokas. Näin talot eivät tarvitse puolta metriä eristettä, vaan rakennusmääräysten mukainen eristetaso riittää."

Myös Airaksinen on maalämmön kannalla haja-asutusalueelle rakennettaessa. "Se on kilpailukykyinen kuten bioperäiset energialähteetkin biopolttoaineet, puu ja pelletti."

Myös aurinkolämpö ja -sähkö ovat Airaksisen mukaan hyviä vaihtoehtoja. "Erityisesti aurinkolämmön hyödyntäminen sopii käyttöveden lämmitykseen. Aurinkosähköpaneelien
hyötysuhteet ovat koko ajan parantuneet, ja niillä pystytään jo kattamaan rakennuksen talotekniikan sähkönkulutus, usein enemmänkin, jos vain on pinta-alaa, johon paneeleja sijoitetaan. PV-paneeleja voi sijoittaa myös auringonsuojalipoiksi, jolloin kesäaikaista ylikuumenemista estetään samalla kätevästi."

Airaksisen mielestä tuulisähköllekin on tarvetta. "Paikallisesti tuotettuna se vaatii hyvän tuulipaikan ja oikean mitoituksen. Toisena vaihtoehtona on tuulipuistosta saatava tuulisähkö."

Airaksisen mielestä energiakeskustelussa on hyvä muistaa kolme asiaa. "On tärkeää minimoida energiankulutus, minimoida kulutuksen huiput ja käyttää uusiutuvia ener-
gioita mahdollisimman paljon. Pitää suosia sellaisia vaihtoehtoja, joissa tuotto ja kulutus saadaan mahdollisimman hyvin synkronoitua, jos ei rakennus- niin aluetasolla."

Jos Airaksinen rakentaisi juuri nyt itse, hän haluaisi lisäksi panostaa energiankulutuksen seurantaan. "Haluaisin saada rakennusautomaatiosta reaaliaikaista tietoa, kuinka paljon energiaa kuluu ja mihin se kuluu."

Kiinteistöautomaatiota ja tarpeenmukaista säätöä on testattu useissa kohteissa. Nyt Vattenfall Lämpö Oy tuo markkinoille palvelun, jonka avulla asiakkaita kannustetaan seuraamaan kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä. Pilottihankkeeseen on valittu omakotitaloja, joiden asukkaat voivat kiinteistökohtaisella mittarilla seurata hiilidioksidipäästöjä ja lämmönkulutustaan. Kuluvan vuoden aikana mittareita tarjotaan yritysasiakkaille ja myöhemmässä vaiheessa kerrostaloyhtiöille.

"Kun näet heti euromääräisesti, kuinka paljon olet tuhlannut energiaa, se pistää paremmin miettimään kuin se, että näet mittarista pelkät kilowattitunnit", Vattenfall Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Markus Alholm sanoo.

Mittari ei erottele, millä polttoaineella kaukolämpö on tuotettu, vaan Vattenfall Lämpö pitää kirjaa tuotantopolttoaineesta. Yhtiö käyttää tuotantoon metsähaketta, maakaasua ja turvetta. Näistä hake lasketaan uusiutuvaksi energiaksi. Mittariin syötetään sopimuksen laatu ja sen perusteella lasketaan hiilidioksidipäästöt. Hakkeen osuus yhtiön polttoaineista on nyt noin 40 prosenttia.

Puu

+ sitoo kasvaessaan hiiltä

- pienhiukkas- ja hiilidioksidipäästöt

- hinnannousupaineet

Vesivoima

+ päästötön ja edullinen

+ ei tarvitse yhteiskunnan tukea

- ympäristöhaitat: säännöstely ja tekoaltaiden rakentaminen

Tuuli

+ päästötön

- ympäristövaikutukset, joista merkittävimpiä ääni-, maankäyttö- ja maisemavaikutukset

- kallis, vaatii tukea

- toimii huonosti talvella, jolloin tarve on suurin

- vaatii tuekseen säätövoimaa, kuten vesivoimaa

Maalämpö

+ saatavissa ympäri vuoden lämpöpumppujen avulla

- iso alkuinvestointi

Aurinko aurinkokeräimet ja -paneelit

+ päästötön

- korkea hinta, tarvitsee yhteiskunnan tukea

- ongelmakemikaalit aurinkokeräimien valmistuksessa

- talvi, sähkön varastointi vähemmän aurinkoisia aikoja varten ongelmallista

Biokaasu puu, kasvit, levät, eläinten lanta, kotitalousjätteet

+ kotimaisuus

- tarvitsee tukea

- päästöt

Biopolttoaineet

+ kotimaisuus (sokerijuurikas, vilja, selluloosa, ruokohelpi)

- tarvitsee tukea

- ympäristövaikutukset (typpipäästöt, viljely voi viedä enemmän energiaa kuin mitä
biopolttoaineista saadaan)

fakta

Uusiutuvan energian lisäämisvelvoite 38 TWh vuoteen 2020 mennessä

• Energian loppukulutus vuonna 2020 arviolta 327 TWh
• Energian loppukulutus vuonna 2009 oli 370 TWh
• Tästä uusiutuvien 38 prosentin osuus vastaa 127 TWh
• Vuonna 2005 uusiutuvien loppukulutus oli 87 TWh
• Muutostarve vuodesta 2005 vuoteen 2020 on noin 38 TWh

Vertailuksi:

• Kivihiilellä tuotetaan noin 15 prosenttia sähköstä ja 26 prosenttia kaukolämmöstä. Ydinvoiman osuus sähkön hankinnasta on 25 prosenttia.
• Sähkön tuonti on lähes 20 prosenttia sähkön kulutuksesta. Venäjältä tuodaan 11 TWh.
• Pääkaupunkiseudun sähkön ja lämmön kulutus on noin 18 TWh (liikenne ei mukana).

Lähde: Työ-ja elinkeinoministeriö,  Tilastokeskus. www.energia.fi

Anne Korhonen