siirry sivun sisällä: navigaatio | sisältö
« Takaisin

Rakennusarkkitehdeillä riittää töitä

Rakennusarkkitehtien työtilanne on tällä hetkellä hyvä. Työttömänä on vain kolme prosenttia työvoimasta. Arvion mukaan työelämässä on noin 900 rakennusarkkitehtiä.

"Taloustilanteeseen ja vallitsevaan hienoiseen epävarmuuteen nähden työllisyystilannetta voi pitää yllättävänkin hyvänä", RIA:n varapuheenjohtaja Päivi Kasurinen sanoo.

Rakennusarkkitehtejä työskentelee paitsi suunnittelutoimistoissa myös valtiolla ja kuntien palveluksessa. Vaikka kunnat innostuisivatkin joukolla leikkaamaan investointejaan Helsingin tavoin, Kasurinen ei usko sen vaikuttavan rakennusarkkitehtien työllisyystilanteeseen. Heitä on sen verran vähän töissä julkisella puolella.

Kasurinen työskentelee rakennusarkkitehtinä kouvolalaisessa Arkkitehtitoimisto Tarmo R. Paju Oy:ssä, joka keskittyy vanhusten ja erikoisryhmien palveluasumiseen, liikerakentamiseen sekä jonkin verran sairaalarakentamiseen. Kouvolassa on useampi arkkitehtitoimisto, joita johtaa rakennusarkkitehti. Työtilanne alueella on Kasurisen mukaan melko hyvä. Hän itse toimii parhaillaan arkkitehtisuunnittelijana Kouvolan Prisman laajennushankkeessa.

Kiinnostusta olisi

Koska kysyntää näyttää olevan, RIA on lähtenyt ajamaan rakennusarkkitehtien koulutuksen uudelleenaloittamista. Vastaanotto opetusministeriössä on ollut myönteinen, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty.

"Rakennusarkkitehtien koulutusta kaavaillaan aloitettavaksi uudelleen vuonna 2012. Ajatuksena oli ensin, että koulutus käynnistyisi jo ensi vuonna. Siihen tulisi kuitenkin liian kiire."

Rakennusarkkitehti (AMK) -tutkinto veisi työharjoitteluineen neljä vuotta ja olisi laajuudeltaan 240 opintoviikkoa. Sitä annettaisiin mahdollisesti muutamissa ammattikorkeakouluissa paikkakunnilla, joilla on myös arkkitehtikoulutusta, koska rakennusarkkitehtien koulutukseen kuuluu joitakin samoja osioita kuin arkkitehdeillä. Koulutus sisältäisi esityksen mukaan uudis- ja korjausrakennussuunnitteluun liittyvien ammattiaineiden lisäksi myös rakennustekniikkaa ja tietotekniikkaa, lähinnä mallintamista.

Suoritettu tutkinto antaisi opiskelijoille teoreettiset valmiudet Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan A2 Rakennusten suunnittelijat ja suunnitelmat asettamalle ARK-vaativuustasoille AA ja A.

RIA teki kevättalvella koulutuksen aloittamisesta laajan kyselyn muun muassa kunnille, valtiolle ja oppilaitoksille, ja kiinnostus oli Kasurisen mukaan melko kova.

Pientalojen suunnittelulla kysyntää

Yksi syy koulutuksen aloitusaikeisiin on rakennusarkkitehtien ja arkkitehtien eläköityminen, eli täydennystä tarvittaisiin lähivuosina. Maakunnissa ja pienemmissä kaupungeissa on vähemmän arkkitehtejä, joten rakennusarkkitehdit tekevät siellä pääasiassa rakennussuunnittelua. Erityisesti pientalojen suunnittelua kysytään rakennusarkkitehdeiltä Kasurisen mukaan paljon, koska arkkitehtitoimistot tekevät sitä harvoin.

"Haluamme turvata laadukkaan suunnittelun ja samalla taata jo valmistuneille mahdollisuuden täydentää opintojaan."

Rakennusarkkitehtien koulutus lopetettiin vuonna 1996, koska heidän määränsä katsottiin kysyntään nähden liian suureksi. Ammattikorkeakouluissa koulutettiin senkin jälkeen erilaisin kiertotein insinööriopiskelijoita rakennussuunnittelijoiksi, mutta määrät jäivät vähäisiksi. Syynä oli puutteelliseksi katsottu pätevyys rakennussuunnittelussa. Opiskelijat valmistuivat insinööreiksi.



Merja Mannila


« Takaisin
Uusimmat uutiset alueelta "Lehtiarkisto" XML/RSS-muodossa
Bookmark and Share

Keskustelua uutisesta:

Viesti 1/23 30.08.2010 klo 14:30 // paulik

Rakennusarkkitehtikulutuksen käynnistäminen on mielestäni erinomainen asia. Varmasti tarvetta on koulutukselle ja työmarkkinoilla töitä tulee riittämään.
Mielestäni olisi koulutusta annettava myös rakennusinsinööritutkinnon suorittaneille. Tämä onnistuisi parhaiten ylemmällä korkeakoulututkinnolla. Eli Insinööri AMK:sta RA:ksi. Tällöin täyttyy maisteritason koulutus,joka vaaditaan usein kuntien ja valtion virkoihin.
Meitä on erittäin monia jotka tekee rakennussuunnittelua RI tutkinnolla ja ainakin allekirjoittanut tarvitsisi lisäkoulutusta joka tähtää RA tutkintoon.
Mielestäni koulutusta pitäisi antaa eri paikkakunnilla kuin arkkitehtikoulutusta (espoo,tampere,oulu),näin koulutusta olisi tarjolla koko suomessa.

Vastaa | Vastaa lainaamalla | Ilmoita asiaton viesti

Viesti 2/23 30.08.2010 klo 17:07 // rakennussuunnittelija

Rakennusarkkitehtikoulutuksen tiellä on iso mörkö nimeltään Safa. Korkeakouluarkkitehdit eivät juurikaan tee pientalojen suunnittelua eikä heitä kiinnosta liiemmälti myöskään pääsuunnittelijan tehtävät eli suunnittelutöiden koordinointi ja siihen liittyvät rakennuttajakonsultin työtä sivuavat tehtävät työmaalla. Toki tuo titteli kiinnostaa. Hyvän insinööritaustan omaavia rakennussuunnittelijoita tarvittaisiin juuri työmaalle ratkomaan ruohonjuuritason suunnittelun ongelmia. Tuo insinöörien täydennyskouluttautumien rakennussuunittelijoiksi ammattikorkeakouluissa olisi paikallaan, koska yliopistokoulutukseen kynnys on nostettu liian korkeaksi käytännön osaajille.

Suomessa arkkitehtikoulutus on korkeatasoista, mutta ehkä liiaksi taiteen ehdoilla toteutettua. Esimerkiksi Saksassa koulutus on selkeästi kaksijakoinen: on korkeataiteelliset arkkitehdit ja sitten nuo insinöörisuuntautuneet arkkitehdit. Molemmille on omat oppilaitoksensa. Ehkä juuri siitä syystä Saksassa arkkitehdin asema rakennusprojektin johtajana on poikkeuksellisen vahva, koska samasta toimistosta löytyy noita molempia osaajia eli tilaajakin voi luottaa siihen, että projekti pysyy arkkitehtitoimiston hyppysissä eikä väliin tarvita esimerkiksi rakennuttajakonsultteja paikkaamaan arkkitehtitoimiston puutteellisia yhteistoimintakykyjä. Meillä reviirirajat ovat estäneet lähes tyystin tällaisen Safa-arkkitehtien ja rakennusarkkitehtien yhteistyön. Parhaiten se näyttää toimivan rakennusarkkitehtien perustamissa toimistoissa, jonne on palkattu Safa-arkkitehteja.

Vastaa | Vastaa lainaamalla | Ilmoita asiaton viesti

Viesti 3/23 31.08.2010 klo 9:08 // Inssi Savosta

>Rakennusarkkitehtikoulutuksen tiellä on iso mörkö nimeltään
>Safa. Korkeakouluarkkitehdit eivät juurikaan tee pientalojen
>suunnittelua eikä heitä kiinnosta liiemmälti myöskään
>pääsuunnittelijan tehtävät eli suunnittelutöiden koordinointi ja
>siihen liittyvät rakennuttajakonsultin työtä sivuavat tehtävät
>työmaalla. Toki tuo titteli kiinnostaa. Hyvän
>insinööritaustan omaavia rakennussuunnittelijoita tarvittaisiin juuri työmaalle
>ratkomaan ruohonjuuritason suunnittelun ongelmia. Tuo insinöörien
>täydennyskouluttautumien rakennussuunittelijoiksi ammattikorkeakouluissa olisi paikallaan, koska
>yliopistokoulutukseen kynnys on nostettu liian korkeaksi
>käytännön osaajille. Suomessa arkkitehtikoulutus on korkeatasoista,
>mutta ehkä liiaksi taiteen ehdoilla toteutettua.
>Esimerkiksi Saksassa koulutus on selkeästi kaksijakoinen:
>on korkeataiteelliset arkkitehdit ja sitten nuo
>insinöörisuuntautuneet arkkitehdit. Molemmille on omat oppilaitoksensa.
>Ehkä juuri siitä syystä Saksassa arkkitehdin
>asema rakennusprojektin johtajana on poikkeuksellisen vahva,
>koska samasta toimistosta löytyy noita molempia
>osaajia eli tilaajakin voi luottaa siihen,
>että projekti pysyy arkkitehtitoimiston hyppysissä eikä
>väliin tarvita esimerkiksi rakennuttajakonsultteja paikkaamaan arkkitehtitoimiston
>puutteellisia yhteistoimintakykyjä. Meillä reviirirajat ovat estäneet
>lähes tyystin tällaisen Safa-arkkitehtien ja rakennusarkkitehtien
>yhteistyön. Parhaiten se näyttää toimivan rakennusarkkitehtien
>perustamissa toimistoissa, jonne on palkattu Safa-arkkitehteja.
Juuri näin. Suurin osa pientalosuunnittelua on tilojen mitoitusta, missä taiteellisuudella ei ole merkitystä, sitä tarvitaan esimerkiksi suurissa julkisissa rakennnuksissa. Aikoinaan rakennusarkkitehdin opintojen valintakokeessa oli visuaalisella puolella iso merkitys. En usko, että olisin itse pääsykoetta läpäissyt. Jos koulutus aloitetaan uudelleen, voisi jo valinnassa vähentää taiteellisen puolen merkitystä ja korostaa mekaniikkaa.

Vastaa | Vastaa lainaamalla | Ilmoita asiaton viesti

Viesti 4/23 02.09.2010 klo 21:49 // Rakennusarkkitehti evp

Kasurisella muisti pätkii, tai sitten hän ajaa jotain henkilökohtaista etuaan. Kannattaisi kysellä niiltä RIA:n vanhoilta parroilta, mitkä liiton fiilikset oli kun rakennusarkkitehtikoulutus ajettiin alas reilut kymmenen vuotta sitten.

Valmistuin itse rakennusarkkitehdiksi vuonna 1995. Siitä luokasta yksi valmistunut sai töitä heti. Sillä oli virka odottamassa. Loput 20 jäi työttömiksi, meni muihin hommiin tai jatkamaan opintoja korkeakouluun. Rakennusarkkitehdille luontuvia töitä ei yksinkertaisesti ollut. Jo opiskeluaikana harjoittelupaikkojen saanti oli mahdotonta, koska arkkitehdeista oli työttömänä 30-50% koko 90-luvun alkupuoliskon.

Työttömiä rakennusarkkitehteja ei nyt ole siitä yksinkertaisesta syystä, että paras kolmannes 90-luvulla valmistuneista jatkoi opiskelujaan korkeakouluarkkitehdeiksi. Alaa vaihtoi ehkä 10-20%. Loput 50% on jotenkin sinnitellyt tähän päivään saakka, useimmiten arkkitehtitoimistojen alipalkattuina orjina. Pientaloja suunnittelevia "aitoja" rakennusarkkitehteja on hyvin pieni osa.

Itse olen nyt töissä firmassa, jossa minun lisäkseni on pelkästään rakennusarkkitehdista arkkitehdiksi itsensä lukeneita tyyppejä. Heitä on täällä 5 kpl. Firman pomo on "puhdas" korkeakouluarkkitehti.

Arkkitehtibisnes on äärimmäisen suhdanneherkkä ala. Se on jonkinlainen luksusala - korkeasuhdanteen huipulla töitä on, mutta huipun molemmin puolin huippua on melko kurjat oltavat. Arkkitehtipalveluista ollaan valmiita maksamaan riittävästi vain suhdannehuipulla.

Koulutusta sinänsä tai sen antamia työelämävalmiuksia en väheksy, olenhan itsekin k.o linjan käynyt. Mikään ei kuitenkaan estä lisäämästä teknisten aineiden määrää korkeakouluarkkitehtien koulutusohjelmassa.

Sitä paitsi, nykyään arkkitehtuurin koulutusohjelma on kaksiosainen. 3-4 vuodessa valmistuu kandeja, 5-6 vuodessa maisteritasoisen arkkitehdin tutkinnon suorittaneita. Kandi on hieman vaatimattomampi tutkinto kuin rakennusarkkitehti, mutta kannattaako silti lähteä pilaamaan alan työllisyyttä nostamalla rakennusarkkitehtikoulutus uudelleen ylös. Saman asian ajaa, kun takoo aloittaville arkkitehtiopiskelijoille RT-kortistoa riittävästi päähän.

Jos rakennusarkkitehtikoulutus käynnistetään uudelleen, niin ainoita todellisia hyötyjiä ovat AMK:iden keskustalaiset pomoketkut.

Vastaa | Vastaa lainaamalla | Ilmoita asiaton viesti

Viesti 5/23 03.09.2010 klo 9:30 // Rakark dping

Rakennusarkkitehtikoulutusta ei pidä ikinä enää aloittaa uudelleen. Valmistuin minäkin vuonna 1995. Myös meistä melko suuri osa on kouluttautunut arkkitehdeiksi tai vaihtanut alaa. Varsinkin alkuvuodet olivat helvetin moista tappelua, kun piti osoittaa olevansa aidosti kykenevä arkkitehdin / rakennussuunnittelijan ammattiin. Nyt kun koko rakennusarkkitehtikoulutus on kuopattu on tilanne ollut selkeästi parempi ja hyväksyttävämpi. Mitä järkeä on lähteä tekemään insinööreistä rakennusarkkitehtejä? Maassa kun on olemassa koulutusohjelma, jossa koulutetaan arkkitehteja, jos semmoiseen on haluja / kykyjä. Parempi, kun kehitetään ja lisätään sitä koulutusta ja unohdetaan Rian ja Amkkien hyötynäkökulmat. Aivan paskapuetta että arkkitehti ei sovellu pientalosuunnitteluun tai työmaille. Sehän on täysin tyypistä kiinni!

Vastaa | Vastaa lainaamalla | Ilmoita asiaton viesti


Lue koko keskustelu »

Jätä kommenttisi