Vuonna 2012 ohjataan kokonaisenergiankulutusta ja energiamuotojen valintaa

Vuonna 2012 voimaan tulevien energiamääräysten keskeisin ajatus on raja-arvojen asettaminen rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle. Ideana on, että vuonna 2020 tämä arvo voisi lähestyä jo EU:n linjauksen mukaan nollaa. Tavoitteena on nyt parantaa uudisrakennusten energiatehokkuutta 20 prosentilla. Uutta on myös energiamuotojen käytön ohjaus eli sähkölämmityksen rankaisu ja uusiutuvan energian käytön suosiminen.

Rakennusosakohtaisiin u-arvoihin tai ilmanvaihdon lämmöntalteenottovaatimuksiin ei tule kiristyksiä. Niiden kompensaatiomahdollisuuksiin tehdyt rajoitukset poistuvat kokonaan.

Ajatuksena on asettaa vaatimus rakennuksen energiatehokkuudelle, mutta jättää keinot avoimiksi. Tällä halutaan asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan kannustaa innovatiivisuutta ja antaa suunnittelulle vapautta.

Alle 100 neliön loma-asunnolle ei aseteta kokonaisenergiavaatimusta, mutta niiden tulee täyttää puolilämpimän tilan vaipan nykyvaatimukset. Määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta rakennuksiin, joissa ei ole varsinaista lämmitysjärjestelmää. Tulisijaa ei tässä katsota lämmitysjärjestelmäksi. Määräykset eivät aiemmasta poiketen koske myöskään maatalousrakennuksia. Pienet, alle 50 neliömetrin rakennukset on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle. Hallitus suosii puurakentamista jatkamalla hirsirakentamiselle asetettuja lievennyksiä.

Suora sähkölämmitys lähes kiellettiin

Kokonaisenergiavaatimuksessa otetaan huomioon lämmitystavat energiamuotojen kertoimilla, joilla lämpö- ja sähköenergiat muutetaan yhdeksi kokonaisenergiavaatimuksen energialuvuksi. Valitut kertoimet "heijastelevat" ministe-
riön mukaan primäärienergian kulutusta ja energiamuotojen hiilidioksidipäästöjä.

Aiemmin ministeriö harkitsi grynderituotannossa liian suosituksi osoittautuneen sähkölämmityksen kieltämistä. Jatkossa käyttöä rajoitetaan energiamuotokertoimella. Riskinä tässä on, että fossiilisten polttoaineiden pieni kerroin suhteessa sähköön voi houkutella fossiilisten polttoaineiden käyttöön haja-asutusalueilla.

Hallitus haluaa ohjata käyttämään biopolttoaineita ja rakentamaan taloihin muuntojoustavia, vesikiertoisia järjestelmiä. Näin mahdollistetaan lämmitystapojen helppo vaihtaminen, jos siihen esimerkiksi energian hinnanvaihteluiden vuoksi tulee tarvetta. Tällä varaudutaan myös energiamuotokertoimien muutoksiin. Esimerkiksi uusien ydinvoimaloiden myötä sähkön ominaispäästöt voivat laskea niin, että kaukolämmöstä voi olla järkevää siirtyä sähköön. Toisaalta jos Suomi siirtyy EU:n sähköjärjestelmään, missä sähköä tuotetaan pääosin hiilivoimalla, niin sähkön kerrointa pitää nostaa nykyisestäkin.

Kertoimia määritettäessä ministeriö halusi ohjata valitsemaan yhteistuotannon tehokas kaukolämpö fossiilisten polttoaineiden sijaan. Tämän vuoksi fossiilisten polttoaineiden kerroin pidettiin arvossa 1 ja kaukolämmön kerrointa pienennettiin arvoon 0,7. Turvetta käsitellään fossiilisena polttoaineena.

Tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä paikallisesti yksittäisiin rakennuksiin. Varaava tulisija voi täyttää uusiutuvien energioiden vaatimuksen. Sen sijaan sähkönjakeluverkosta saatavaa uusiutuvista lähteistä tuotettua sähköä ei oteta huomioon uusiutuvana energiana.

Uusiutuvan energian käyttövaatimus ei koske kaukolämmitykseen liitettyä rakennusta. Kaukojäähdytyksestä otetaan huomioon uusiutuvana energiana 60 prosenttia jäähdytyksen kulutuksesta. Lämpöpumpuilla saatu ilmalämpöenergia, geoterminen lämpöenergia ja hydroterminen lämpöenergia otetaan huomioon uusiutuvana energiana sillä edellytyksellä, että lämpöpumpun vuoden keskimääräinen lämpökerroin on vähintään 2,0. Tällä on haluttu rajoittaa sähköä tuhlaavien lämpöpumppujen hankintaa.

Ilmanvaihto ja jäähdytys eivät saa tuhlata sähköä

Koneellisen ilmavaihtojärjestelmän ominaissähkötehon ohje-arvoa on kiristetty 20 prosentilla. Ottamalla ilmanvaihdon sähkönkulutus mukaan laskelmiin halutaan säilyttää mahdollisuus tehdä myös painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettuja taloja.

Rakennusvaipan ilmanpitävyydessä on siirrytty n50-luvusta q50-lukuun eli ilmanvuoto lasketaan vaipan pinta-alaa eikä enää tilavuutta kohden. Isoissa rakennuksissa tämä merkitsee tiiveysvaatimusten kiristymistä.

Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että tilat eivät lämpene haitallisesti. Kesäajan huonelämpötilan vaatimuksen täyttämiseksi voi olla tarpeen jäähdytysjärjestelmän käyttäminen, jolloin energialaskelmaan sisällytetään jäähdytyksen nettoenergiantarpeen ja jäähdytysjärjestelmän energiankulutuksen laskenta. Pientalolle tätä laskentaa ei tarvita, jos talo täyttää tietyt suunnitteluedellytykset esimerkiksi ikkunoiden ilmansuunnan suhteen.

Ministeriön ehdotus lähti lausuntokierrokselle. Voit itse lausua kantasi netissä: http://www.rakennuslehti.fi/

fakta

Seppo Mölsä