Suomalaiselle geologialle ominainen maakerrosten runsas syvyyssuuntainen vaihtelu on ohjannut pohjatutkimusten kehittämistä nykyisen kaltaiseksi.

”Täällä osataan tutkia pienipiirteisesti vaihtelevat pohjat hyvin. Esimerkiksi Finnroadin vientikohteissa on kuitenkin nähty, ettei tällaisella tietotaidolla yksistään pärjätä. Se on kuitenkin erinomainen lähtökohta”, diplomi-insinööri Panu Tolla Tieliikelaitoksesta sanoo.

Tolla on jäsenenä Suomen Geoteknisen yhdistyksen Pohjatutkimustoimikunnassa, jonka yhtenä tehtävänä on edistää alan suomalaisen osaamisen vientitoimintaa. Toistaiseksi niin tietotaidon vienti kuin tuontikin on ollut niukkaa, mutta yhtenäistyvät standardit saattavat muuttaa tilannetta.

”Muutoksesta on jo merkkejä. Esimerkiksi Keski-Euroopasta on tullut tiedusteluja suomalaisten halukkuudesta ostaa sikäläisiä näytteenottopalveluja. Tällaiselle on kieltämättä tiettyä tarvetta esimerkiksi stabiloinnin laadunvalvonnan yhteydessä”, toteaa Helsingin kaupungin geoteknisen osaston toimistopäällikkö Hannu Halkola, joka toimii myös SGY:n pohjatutkimustoimikunnan puheenjohtajana.

Halkola pitää niin Ruotsia kuin Saksaakin Suomeen verrattuna huomattavasti valistuneempina rakentajamaina, kun kyse on pohjatutkimustoiminnan arvostamisesta. Hän pitää mahdollisena, että tämä asenneongelma on vientitoiminnan pahimpia esteitä.

”Toisaalta meillä on hyviä esimerkkejä päinvastaisesta, muun muassa Geomachinen kehittämä monitoimikaira. Sillä olisi käsittääkseni hyvät edellytykset myös Pohjoismaiden ulkopuoliseen vientiin”, Halkola arvioi.

Ruotsi ja Viro ensisijaisia vientimaita

Perinteisen pohja- ja kalliorakentamisen lisäksi monitoimikaira soveltuu myös stabiloidun maan ja pilaantuneen maan näytteenottoon. Viime mainitussa käytössä menetelmä on matkannut Suomen rajojen ulkopuolelle myös suomalaisten suunnitteluvientihankkeiden matkassa.

”Meillä on ollut ajoittain runsaasti teollisuuden kansainvälisiä maaperän sekä pohjaveden laadun inventointi- ja laadunvalvontatehtäviä, mihin monitoimikairamme ovat soveltuneet hyvin”, sanoo toimitusjohtaja Hannu Kärkiö Jaakko Pöyry Infraan kuuluvasta Geokeskus Oy:stä.

Pääsääntöisesti suunnitteluvienti kuitenkin hyödyntää paikallisiin olosuhteisiin aikanaan kehitettyjä menetelmiä. Tämä on ymmärrettävää, koska tyypilliset pohjasuhteet ovat kaikkialla vaikuttaneet menetelmien kehittämiseen mahdollisimman tarkoituksenmukaisiksi. Monitoimikairan kaltainen innovaatio, jossa ”yhdellä kammenkääntämällä” saa vaihdetuksi kairausmenetelmän toiseksi, muodostaa kuitenkin poikkeuksen perinteisten tutkimuslaitteiden joukossa.

Uusien menetelmien kuten laitteidenkin vientietäisyys Suomesta on toistaiseksi jäänyt saman mittaiseksi  kuin kauimmaiset suomalaisvetoiset pohjarakennushankkeet. Tällä hetkellä etäisyys on sama kuin matka Ruotsiin ja Baltiaan sekä Venäjälle. Esimerkiksi SCC Viatek Oy on pitkään ollut vahva tekijä Ruotsin suunnittelumarkkinoilla.

”Suomalaiset ja ruotsalaiset pohjasuhteet ja niiden tutkimusmenetelmät ovat samantyyppiset, joten Suomessa kehitettyjen laitteiden ja menetelmien käyttö on mutkatonta”, sanoo tutkimuspäällikkö Kari Melander SCC Viatekista.

Melander toivoo aloitteellisuutta ja ennakkoluulottomuutta menetelmien kehittämiseen ja käyttämiseen myös urakoitsijoilta.

Yksi syy pohjatutkimusten vähäisehköön arvostukseen Suomessa lienee juuri urakkamuodoissa. Pohjatutkimukset ovat aina olleet ensisijaisten säästökohteiden joukossa – toisinaan taloudellisesti ja teknisen lopputuloksen kannalta kohtalokkain seurauksin.

”Kun rakennuskohteen elinkaari on yhä useammin myös rakentajan asia, takavuosien kymmenien miljoonien turhiin kustannuksiin johtaneet laiminlyönnit pohjatutkimuksissa tuskin toistuvat”, erikoistutkija Jouko Törnqvist VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta arvioi.

Vesa Tompuri