siirry sivun sisällä: navigaatio | sisältö
« Takaisin

MAKASIINI


”Antin askeleilla” sähköt vuodeksi

Mervi Turunen

o Helsingin Töölön edustalla merestä kohoaa viisi sinistä maisemapylvästä, jotka ovat osa vasta uusittua Salmisaari–Meilahti-voimalinjaa. Näyttävät pylväät on suunnitellut edesmennyt professori Antti Nurmesniemi.

Helsingin Energia järjesti pylväistä nimikilpailun, joka yllätti suosiollaan. Ehdotuksia tuli kaikkiaan 1496, ja voittaja julkaistiin viime viikolla järjestetyissä voimalinjan vihkiäisissä.

”Oli melkein liikuttavaa, kuinka huolella ehdotuksia oli tehty ja perusteltu”, toteaa ympäristöjohtaja Martti Hyvönen Helsingin Energiasta.

Arvatenkin puolentoista tuhannen ehdotuksen joukkoon sopi jos jonkinlaista nimeä, mutta Hyvösen mukaan yhtään asiatonta tai ilkeää ehdotusta ei tullut. Muun muassa Sinijätit, Johtokurki, Hattiwatit, Meritoverit, Seireenit, Stadin Eiffelit, Sinilinja, Sinimastot ja Virtaviiva olivat ehdotusten joukossa. Useat ihmiset lähettivät myös lyhyen ja ytimekkään ehdotuksen ”Antit”.

Voittajaksi valittiin kuitenkin opiskelija Janne Teräsvirran ehdotus ”Antin askeleet”, joka oli raadin mielestä sopivasti konstruoitu ja siinä on mielikuvitusta hyvällä maulla. Nimiehdotus myös kunnioittaa suurten linjojen suunnittelijaa ja yhdistyy myös johtomaiseman visuaaliseen hahmoon, raati perustelee. Palkkioksi Teräsvirta sai vuoden sähköt eli 5000 kWh virtaa.

Viiden sinisen ja neljän tavallisen pylvään voimalinja maksoi  kaikkiaan 3,4 miljoonaa euroa.

Kyllä Reiska tietää

o MTV3-kanavalta tuttu Remontti-Reiska, Metsotalot Oy:n toimitusjohtaja Jorma Piisinen kyseli rakentamisen laadun perään viime viikolla Kalastajatorpalla järjestetyssä Asuntomarkkinat 2004 -seminaarissa.

Reiskan mukaan todellinen rakentamisen laatu lähtee suunnittelusta, perustusten oikeanlaisesta tekemisestä ja hyviksi todettujen materiaalien oikeasta käytöstä.

”Rakennusliikkeiden tehtävänähän ei ole tehdä laatua, vaan tulosta. Ne tekevät nippa-nappa vaatimukset täyttävää”, Reiska laukoi arvovaltaiselle kuulijajoukolle.

Käsitykset laadusta vaihtelevat. Reiska kertoi, kuinka hän kerran puhuessaan jossain messuilla törmäsi vanhan ajan rakennusmestariin, joka toppuutteli häntä sanoin ”älä sinä poika selitä, minä olen 40 vuotta rakentanut näin”.

”Niin, ja minä olen niitä sinun tekemiäsi susia korjannut nyt 20-30 vuotta”, Reiska vastasi. MT

Betonia

Niin harmaata, harmaata elämä on.
Se on harmaa kuin betonin pinta.
Mutta ehkä on tarkoitus kohtalon,
täten korostaa oleellisinta.

Mieli Miehen on toisinaan karkeaa
ja se  muistuttaa rinnesoraa.
Siihen jotain jos aiot juurruttaa
käytä apuna kallioporaa.

Ja nainen taas on kuin sementti vaan,
nyt luulet: -taas lasken pilan.
Mutta mietippä? Sementti tullessaan
täyttää sorassa tyhjän tilan.

Vesi ehkä on tärkeintä kuitenkin.
Se on Rakkaus, tärkeä siksi.
Koska vesi nuo aineet vihdoinkin
voi nyt yhdistää betoniksi.

Pitää betonin saada myös vetolujuus.
Ilman sitä ei rakentaa auta.
Sen aineen nimi on uskollisuus.
Se on betonin sisällä rauta.

Iso voima on ihmisen uskallus,
minä valuuni tähän kun luotin.
On pystyssä vieläkin rakennus
vaikka  siitä jo poistin muotin.

Elo vaikka on betoninharmaa näin
ja malliltaan niinkuin maja.
Voin tuntea iloa päivittäin
että sain olla sen rakentaja.

Alpo Pajulahti
rakennusmestari, Vesivehmaa
Betoni 4/2003


Nettilinkki

Rakennusvirastoa jatkokertomuksena
o Helsingin kaupungin rakennusviraston nettisivuilla alkaa viikoittain vaihtuva jatkokertomus, josta voi lukea parhaita paloja Pertti Mustosen kirjoittamasta rakennusviraston 125-vuotisjuhlajulkaisusta ”Näkyvää työtä”. Kirjaa on jaettu vain viraston henkilökunnalle ja sen yhteistyökumppaneille, mutta yleisön suuren kiinnostuksen vuoksi osia siitä voi lukea nyt myös netissä. Kertomusten joukossa on esseitä puistoista, rakentamisesta sekä kunnossa- ja  puhtaanapidosta.
www.hkr.hel.fi/jatkis

Luettua

Puu inspiroi
o
Puu ja puurakenteet ovat inspiroineet eurooppalaisia arkkitehteja, journalisteja ja markkinoinnin sekä puuteknologian ammattilaisia siinä määrin, että he ovat saaneet aikaiseksi uuden lehden, Building Europe - The European Wood Magazinen.

”Ja kuka sanoo, ettei puu ole high-techiä? Tämä ei voisi olla vähemmän totta. Monissa maissa puurakentaminen on ainoa kasvava sektori rakentamisessa”, lehden ensimmäisessä pääkirjoituksessa väitetään.

Lähinnä arkkitehdeille suunnatussa lehdessä esitellään useita puurakennekohteita ympäri Eurooppaa. Loistava kuvitus ja lyhyet perustiedot kohteista antavat lukijalle nopeasti läpileikkauksen eurooppalaisesta puurakentamisesta. The Building Europe  -lehti on Belgian, Tanskan, Suomen, Ranskan, Saksan, Hollannin, Norjan, Ruotsin ja Iso-Britannian yhteinen projekti.

Suomalaisista kohteista lehteen on kelpuutettu muun muassa Viiva arkkitehtuuri Oy:n voittoisa Suomen suurlähetystö Berliinissä, PRO-ARK Ltd:n suunnittelema Joensuun monitoimihalli, SARC:n suunnittelema Metlan tutkimuslaitos Joensuussa sekä Pohjolan jalkapallostadion Vantaalla. Building Europe, e-mail: be@ntc.se, tel. +46 (0)8 440 8560

Arkistosta

Hinnat heittelevät
o Vanha kerrostaloasunto maksoi viime vuoden lopulla Helsingissä keskimäärin noin 6600 markkaa (neliöltä). Vuodessa vanhojen osakehuoneistojen hinnat laskivat nimellisesti noin 20-25 prosenttia. Huipputasolta vuoden 1989 keväästä ovat vanhojen kerrostaloasuntojen keskihinnat pudonneet pääkaupunkiseudulla nimellisesti noin 50 prosenttia.
Rakennuslehti 4.2.1993

Huoneistokeskuksen mukaan asuntojen nimellishinnat ovat nousseet viidessä vuodessa 25-30 prosenttia. Helsingissä asuntoneliö maksaa keskimäärin 2700 euroa (noin 16000 markkaa).
Rakennuslehti 22.1. 2004

YlösAlas

Ylös Kilpailuvirasto
Kilpailuviraston tiukka työtahti kartelliepäilyjen jälkeen jatkuu, nyt on vuorossa Safan kilpailusäännösten selvittäminen.

Ylös Kulta-aika
Aran ylijohtaja Teuvo Ijäksen
mukaan rakennusliikkeet vuolevat kultaa vilkkaan asuntokaupan siivittämänä. Ara-tuotanto sen sijaan on yhtä jumissa kuin Saddam oli kuopassaan.

Alas Työntekijät
Hesarin mukaan sosiaalipolitiikasta tuttu A- ja B-jako on tunkenut talouselämään. Yritykset jakavat ennätysosinkoja ja tekevät tulosta, mutta työntekijät saavat kenkää.

Alas Vuokrat
Asuntojen vuokrat pääkaupunkiseudulla ovat viimeinkin kääntyneet laskuun. Asuntojen hinnat sen sijaan jatkavat tasaista nousuaan.

Pikis ja paukut

  • Kouran jälki - tyhjä varastohylly
  • Maapualen mies - ei laivasähköasentaja
  • Muki - kojerasia
  • Paukut - sulakkeet
  • Pikis - pikapuhelin
  • Puuduttaa - maadoittaa
  • Puusaappaat - pylväskengät

Lähde: Sähkömiesten ammattislangia 2002. www.sahkoliitto.fi/slangi/htm




« Takaisin
Uusimmat uutiset alueelta "Lehtiarkisto" XML/RSS-muodossa
Bookmark and Share

Aloita uusi keskustelu "MAKASIINI"

Kaikki kentät ovat pakollisia.