o Olkiluodon uuden ydinvoimalan työmaa näyttää kovin erilaiselta kuin tammikuussa, jolloin uuden voimalaitoksen alta oli vasta kaadettu puut. Kukkulan paikalla on pohjasyvyyteen saakka kaivettu monttu, johon uusi yksikkö sijoittuu.  Nyt suurin osa aluetöihin liittyvistä urakoista on jo paremmalla puolella. Työmaan henkilöstömäärä 140 vaikuttaa työmaan kokoon nähden pieneltä, mutta paikalla on runsaasti raskasta konekalustoa: kymmenen kaivinkonetta, 12 dumpperia, seitsemän porakonetta, neljä puskukonetta ja tunnelinporauskone vievät maarakennustöitä aikataulun mukaisesti eteenpäin.

Pohjatyöt jo pitkällä

Valtaosa, yli 80 prosenttia louhinnoista on nyt tehty ja uuden yksikön rakennuspaikka alkaa vähitellen saada muotonsa. Reaktori- ja turbiinirakennusten kaivantoja louhitaan parhaillaan, ja nyt ollaan jo pohjasyvyydessä. Heti alussa kallioon tehtiin massiivinen esi-injektointi.

”Avolouhinnat valmistuvat joulukuun alkuun mennessä”, arvioi työmaapäällikkö Hannu-Heikki Manninen Teollisuuden Voima TVO:sta.  Myös jäähdytysveden tulo- ja poistotunnelit saadaan pääosin valmiiksi tämän vuoden puolella. Kaikkiaan tunneleita louhitaan noin puolitoista kilometriä.

Suuria yllätyksiä ei Mannisen mukaan ole louhinnoissa tullut vastaan; kallioperän kivi ei ole ollut erityisen kovaa, mutta rikkonaisvyöhykkeitä on jonkin verran.

”Myönteistä on se, että monttuun ei nouse vesi.”

Reaktori- ja turbiinirakennuksia ympäröivän teknisen renkaan elementtitoimitukset on saatu pääosin valmiiksi, ja niinpä vesi-, palovesi-, viemäri- sekä sähköjärjestelmien asennus on alkanut. Suurin osa merenpohjan ruoppauksesta ja patorakennelmista on myös tehty. Uusia laitureita rakennetaan parhaillaan.

TVO vastaa itse voimalan toimittavan konsortion kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti aluetöistä, ja nyt kaikki suuremmat TVO:n kilpailuttamat urakat ovat jo käynnistyneet. Samaan aikaan Olkiluodossa tehdään myös muita laajennustöitä varsinaisen voimalatyömaan ulkopuolella.

”Työmaa päästään luovuttamaan aikataulussa konsortiolle”, rakennuspäällikkö Timo Kallio TVO:lta vakuuttaa.

Suunnittelua Suomessa vai ulkomailla

Voimalan rakentava konsortio ei ole tuonut kovin paljon julki rakennusurakoiden jakoa koskevia aikomuksiaan. Huolta on herättänyt erityisesti suunnittelun siirtyminen ulkomaille. Esimakua konsulttitoimistot saivat turbiinirakennuksen detaljisuunnittelua koskevassa tarjouspyynnössä, jossa tiedusteltiin samalla suomalaisten valmiutta työskennellä yhdessä Siemensin Intiassa sijaitsevan suunnitteluyksikön kanssa.

Siemensin Intiassa sijaitseva suunnitteluyksikkö on jo auditoitu ja Kallio on vakuuttunut sen osaamisen tasosta. Intian yksikkö on Kallion mukaan erikoistunut 3D-mallintamiseen ja eri osapuolten tekemien suunnitelmien törmäystarkastelujen tekoon.

Hänen mukaansa suunnitelmien työmaan aikaiset muutokset eivät tuota ongelmia, vaikka suunnitelmia tehtäisiin ulkomailla.

”Suunnittelutiimin edustus on joka tapauksessa paikalla rakennusvaiheessa riippumatta siitä, keitä he ovat.”

Siemens teettää Framatomea enemmän esimerkiksi elementtikuvia, koska turbiinirakennukseen tulee runsaasti myös elementtejä. Reaktorirakennuksen betonityöt sen sijaan ovat lähes puhtaasti paikallavalua.

FinnPrima tekee tällä hetkellä reaktorilaatan yksityiskohtaista suunnittelua ja myös itse reaktorirakennuksen pääsuunnittelija päätetään lokakuun aikana.

Urakkakyselyt puhuttavat

Myös ensimmäisten rakennusurakoiden tarjouspyyntöjen sisältö on herättänyt kritiikkiä Suomessa. Erityisesti on oltu tyytymättömiä siihen, että tarjouksia on kysytty yksikköhintapohjaisina keskeneräisten suunnitelmien pohjalta.

Konsortio toimittaa voimalan avaimet käteen -toimituksena, jolloin hinta on kiinteä. Sopimuksessa ei ole mitään indeksiehtoja, joten esimerkiksi teräksen hinnannousun riski jää kokonaisuudessaan konsortion kannettavaksi. Epäilyksiä onkin kentällä herännyt siitä, että rakennusurakkasopimusten avulla konsortio siirtää riskejä eteenpäin rakentajien kontolle.

NCC:n pääjohtaja Alf Göransson ilmoitti muutama viikko sitten, että ydinvoimala on liian riskialtis projekti, eikä siihen aiota osallistua. Timo Kallio kummastelee, että vaativa insinöörirakentaminen ja kunnon urakkakilpailu ei kiinnosta. Hänen mielestään on epärealistista edes odottaa, että tarjousasiakirjat olisivat YSE:n näköiset ja mukaiset. Hän korostaa, että nyt tarvitaan neuvottelutaitoa.

”Tässä kaurapuurossa on nyt vähän erilainen voisilmä”, Kallio napauttaa.

Konsortio ei ole ilmoittanut, aiotaanko hankkeeseen ottaa mukaan projektinjohtokonsulttia. Kallio pitää epätodennäköisenä, että tässä vaiheessa manageerausta annettaisiin ulkopuolelle. Siemensin ja Framatomen omissa organisaatioissa on paljon voimaloiden rakennuttamiseen liittyvää osaamista.

”Uskon, että tuleva malli on melko lähellä sitä, miten TVO on toteuttanut aluetyöt. Perusosaaminen on itsellä, ja omaa organisaatiota lihotetaan tarpeen mukaan”, Kallio arvelee.

Jotain kertoo myös se, että tähän asti konsortio on kysynyt itse kaikki urakat ja se, että konsortion ranskalainen työmaapäällikkö on jo saapunut Olkiluotoon. Suomalaisilla rakentajilla näyttäisi siis olevan edessään liuta kovia urakkakilpailuja.

Tärinämittauksilla tärkeä rooli

o Olkiluodon voimalaitostyömaan louhinnoissa tehdään noin 600 räjäytystä. Niiden suunnittelu on tarkkaa, koska kalliota ammutaan muutaman sadan metrin päässä kahdesta käyvästä ydinvoimalayksiköstä. Jokaista räjäytystä edeltää tarkka hyväksymisprotokolla, jossa jokaisen räjäytykseen liittyvän suunnitelman tarkistaa ennakolta vähintään kolme erillistä tahoa.

Tärinänseurantaa varten olemassa olevien rakennusten rakenteisiin on asennettu 23 anturia, joilla on kaikilla rakenteen kriittisyyden mukaan säädetty raja-arvo, jonka yli ei räjäytysten aiheuttama tärinä saa mennä. Säteilyturvakeskus STUK ja laitosten henkilökunta on määrittänyt kunkin raja-arvon. STUK pystyy myös valvomaan suojatun yhteyden kautta kaikkia räjäytyksiä reaaliaikaisesti.

Paikan päällä Olkiluodossa toimii konsulttina Kalliotekniikka Oy, joka hoitaa käytännön suunnittelua ja seurantaa.

”Räjäytyksissä mitataan muun muassa pystyheilahdusnopeutta ja sähkömagneettista kiihtyvyyttä”, toteaa Asmo Kostiainen Kalliotekniikasta.

Tärinä on pysynyt räjäytyksissä ennakkosuunnittelulla hyvin sallitun rajoissa, pari pientä ylitystä ovat olleet marginaalisia.

Voimala syö ison osan raudoittajakapasiteetista

o Olkiluodon kolmas ydinvoimalaitos nielee mahtavan määrän betonia ja betoniterästä. Projektin alusta saakka on kuulunut spekulaatioita siitä, että betoniraudoittajat ovat rakentamisessa kriittinen ammattiryhmä. Suurten rakennusliikkeiden omilla palkkalistoilla ei isoa määrää raudoittajia ole. Joten olennainen kysymys on, että kenellä raudoituskapasiteetti on ja onko se mobilisoitavissa voimalatyömaalle?

Erityisesti raudoitustöissä aliurakointiaste on Suomessa korkea: Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Bo Salménin arvion mukaan noin 60 prosenttia. Muottitöissä ja muissa betonitöissä se on puolet tästä eli 30 prosenttia.

VTT:n erikoistutkija Pekka Tienhaara arvioi, että tällä hetkellä Suomessa on noin tuhat pätevää raudoittajaa. Työttömiksi kirjautuneiden raudoittajien määrä on vähentynyt jyrkästi vuodesta 1999. Raudoittajia koskevien työnantajan tekemien hakujen määrä on kasvanut muutamassa vuodessa kymmenkertaiseksi. Lisääntyneet haut ja vähentynyt työttömien määrä viittaavat yhdessä Tienhaaran arvion mukaan siihen, että päteviä raudoittajia ei tällä hetkellä juuri ole vapaana.

”Kysyntä on ollut kasvussa”, Tienhaara vahvistaa.

Betoniteräksen määrään suhteutettuna Tienhaara arvioi, että ydinvoimalatyömaa vaatii 100-200 raudoittajaa suunnilleen kolmen vuoden ajan. Työmaan rakentajien määrä on korkeimmillaan vuonna 2006, joten silloin ollaan lähempänä 200:aa.

Voimalatyömaa vaatisi siis kolmen vuoden ajan 10-20 prosenttia koko Suomen raudoituskapasiteetista, jota ei nyt ole muutenkaan vapaana.

Onko se irrotettavissa vai tulevatko tekijät muualta?

”Voi olla, että tarvittavaa määrää ei täältä löydy”, Tienhaara toteaa.