o Rakennusala elää nousukautta, mikä näkyy rakennuskustannuksissa. Lisäpiikin rakennusmateriaalien hintoihin tuo Kiinan vahva talouskasvu. "Bukarest rokkaa", on Gardiner & Tbeobaldin johtajan Doug Nobelin yhteenveto konsulttitoimiston tekemistä rakennuskustannusten hintavertailusta. Tällä hän tarkoittaa sitä, että Euroopassa kovin kasvu tapahtuu idässä.

Raaka-aineiden ja rakennustarvikkeiden hillitön kysyntä Kiinassa on johtanut inflaatioon useissa maissa. Uusimpien tilastojen mukaan rakennustarvikkeet nousivat Britanniassa viimeisen 12 kuukauden aikana keskimäärin 16,4 prosenttia. Eniten nousivat raudoitteet (+33%) ja teräs (+25%). Tämän vuoden aikana hinnankorotusten odotetaan hellittävän ja jäävän vain murto-osaan viime vuodesta.

Myös Romaniassa hinnat ovat Gardiner & Theobaldin mukaan edelleen noususuunnassa, mutta siitä huolimatta taso on yhä jopa 40 prosenttia alhaisempi kuin Länsi-Euroopassa. Paikalliset rakennusyritykset päihittävät ulkomaiset kilpailijansa noin 20 prosenttia alhaisemmilla hinnoilla. Ulkomaiset rakentajat ovat kuitenkin Nobelin mukaan tulossa yhä kilpailukykyisemmiksi.

Puola ei selvityksen mukaan enää ole yhtä kilpailukykyinen kuin vielä pari vuotta sitten. Markkinat ovat piristymässä pitkään jatkuneen laskusuhdanteen jälkeen, ja hinnat ovat sen seurauksena jo lähteneet selvään nousuun. Teräksen hinta nousi viime vuonna yli 40 prosentilla.

Bratislavan rakennusbuumi on osaltaan auttanut nostamaan urakkatarjousten hintatasoa Slovakiassa noin kymmenellä prosentilla. Rakennuskustannukset ovat samalla nousseet liikevaihtoveron lähes kaksinkertaistuttua kymmenestä 19 prosenttiin.

Teräksen hinta noussut eniten

Kiinan kasvavan teräskysynnän mukanaan tuomat hinnannousut ovat koetelleet sekä Eurooppaa että Yhdysvaltoja. Teräksen osuus projektin kokonaiskustannuksista on kuitenkin suhteellisen pieni Euroopassa,  jossa betoni on terästä suositumpaa.

Eurooppalaiset teräsvalmistajat ovat joka tapauksessa alkaneet turvata asemiaan. Hollantilais-brittiläinen teräsjätti Corus muun muassa on solminut useita pitkäaikaisia raaka-ainesopimuksia, joiden avulla se toivoo pystyvänsä pitämään hinnat vakaina.

Sementin kasvanut kysyntä alkaa näkyä hinnoissa. Vuoden 2003 hinnoittelua sekoitti Saksan sementtikartellin purkautuminen. Alimmillaan sementtiä myytiin jopa 30 eurolla tonnilta.  Nyt tilanne on normalisoitunut. Kuluvan vuoden alussa brittiläinen Rugby Cement nosti jo betonin hintaa viidellä punnalla kuutiolta, ja maaliskuussa sen myymän irtosementin hinta nousi 7,15 punnalla tonnilta. Muut sementintuottajat ovat seuranneet perässä.

Kustannusvertailu kokonaisuudessaan: www.gardiner.com

Suomi on keskitasoa

o Gardiner & Theobaldin tekemässä kustannusvertailussa Suomi osoittautuu kustannustasoltaan EU:n keskikastiin kuuluvaksi. Rakennuskustannukset ovat meillä keskimäärin samaa luokkaa Ruotsin kanssa, mutta halvemmat kuin Norjassa ja Tanskassa.

Asuntorakentaminen on Suomessa Ruotsia kalliimpaa. Meillä kerrostalon rakennuskustannukset ovat 1250-1820 euroa neliölle, kun Ruotsissa ne ovat 897-1345 euroa. Ranskassa, Belgiassa, Italiassa ja Irlannissa kustannustaso on lähes sama kuin meilläkin. Hollannissa asuntojen rakennuskustannukset ovat huomattavasti halvemmat, vain 723-1152 euroa neliölle. Kalleinta on Norjassa 1603-2219 euroa neliölle. Betoniterästä saa Suomesta selvästi halvemmalla kuin Ruotsista ja Norjasta, mutta rakenneterästä myydään jopa Ruotsiin ja Ranskaan nähden kovaan hintaan. Selvästi omassa luokassaan on kuitenkin Norja.

Sementin hinnoittelussa olemme keskikastissa. Finnsementti ilmoittaa yleissementin tonnihinnaksi 77 euroa, kun se vuonna 2003 oli 71 euroa.

Raili Seppänen