Tampereen rantatietä ajetaan pian tunneliin

o Alustavat tekniset suunnitelmat puoltavat tunnelihanketta. Asia nytkähtää eteenpäin, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy Tampereen keskustan liikenneosayleiskaavan, johon rantatien tunnelihanke kuuluu yhtenä osana”, toteaa Tampereen kaupungininsinööri Risto Laaksonen.

Yksi tunnelin maksajista olisi YIT, joka omistaa tiepohjaa lukuun ottamatta Näsijärven ranta-alueen maat eli Ranta-Tampellan alueen. Sinne voisi rakentaa 150 000 kerrosneliötä 4000–5000 asukkaalle. YIT saisi vastineeksi osallistumisesta tunnelin rakennuskustannuksiin rakentamisoikeutta. Samalla saataisiin helpotettua Tampella-sopimusta koskevaa riitaa, joka aiheutui siitä, että kaupunki jätti täyttämättä velvoitteensa rakentaa liikenneyhteydet YIT:n Tampellan alueelle rakentamille liiketiloille.

”Merkittävä osa tunnelirakentamisen ja ramppien kustannuksista voitaisiin kattaa Ranta-Tampellan alueen rakennusoikeudella ja kaavoituskorvauksilla. Saatava rakennusoikeus ei kuitenkaan riitä kattamaan tunnelin rakentamisesta aiheutuva kuluja”, toteaa YIT:n aluejohtaja Antti Varpe.

Asiaa mutkistaa se, että kaupungin ja YIT:n ohella mukana on Tiehallinto ja valtio, joka omistaa Paasikiven-Kekkosentien maa-alueen. Rahojen saaminen valtion budjettiin on työlästä.

2,3 kilometrin tunneli

2,3 kilometriä pitkän tunnelin hinnaksi arvioitiin pari vuotta sitten noin 80 miljoonaa euroa, ja koko rantaväylän kohentaminen maksaisi sata miljoonaa euroa. Tunneli olisi kaksiaukkoinen, ja kumpaankin suuntaan kuljettaisiin omaa 14 metriä leveää ja seitsemän metriä korkeaa tunnelia pitkin.

Kaistoja olisi kolme, joista liikenne käyttäisi kahta kaistaa ja reunakaista olisi turvakaista. Kaksi kaistaa riittäisi hyvin, koska tunnelissa ajavien ei tarvitsisi pysähdellä liikennevaloihin. Reitti kulkisi pääosin 10-15 metrin syvyydessä.

”Teknisesti tunnelin toteutus ei olisi monimutkainen. Pääsääntöisesti kiviaines on hyvää,” toteaa projektipäällikkö Hannu Kivelä A-Tie Oy:stä.

Tunnelin kummassakin päässä olisivat eritasoliittymät, joilla tunnelin liikenne kytkettäisiin kaupungin katuverkkoon. Tunneli menisi maan alle Naistenlahden voimalan kohdalla ja nousisi maan pinnalle Santalahdessa Näsinneulan takana.

Silloista kiistaa YIT:n ja kaupungin välillä

o Tammerkosken yläjuoksulle on tulossa uusi kävelysilta, joka yhdistää toisiinsa Finlaysonin ja Tampellan alueet. Silta valmistuu vuonna 2007, mikäli rakentamaan päästään syksyllä 2006.

Sillan rakentamisesta ja sen paikasta väännetty kättä kymmenisen vuotta.  Siitäkin on riidelty,  kuuluuko sillan olla kävelysilta vai autosilta. Tänä keväänä päädyttiin ratkaisuun, jonka mukaan silta ylittää Tammerkosken Museokeskus Vapriikin pohjoispuolelta. Kevytsilta rakennetaan patorakennelman päälle.

Valtuutetut vetäytyivät Tampella-sopimuksesta

Riitely Tammerkosken silloista alkoi vuonna 1995, kun valtuusto hyväksyi Finlaysonin ja Tampellan alueen asemakaavojen muutokset. Kauppakirjaan kuului kohta, jonka mukaan kaupungin tulee rakentaa ajoneuvosilta yhdistämään Tampellan ja Finlaysonin alueet toisiinsa.

Ympäristöasioiden painopiste kasvoi ajan myötä kuitenkin politiikassa niin paljon, että valtuusto hylkäsi autosillan vuoden 2005 keväällä. Vain osa valtuutetuista jäi puolustamaan vuonna 1995
YIT:n kanssa tekemäänsä Tampella-sopimusta, johon autosiltakin sisältyi.

YIT:n aluejohtaja Antti Varpe sanoo, että  ns. Koskenniskan ajoneuvosillan rakentaminen kuuluu edelleen kaupungin velvollisuuksiin.

”Velvoite ajoneuvosillan rakentamiseen on kirjattu keskinäiseen kauppakirjaan”, Varpe sanoo.

Matti Valli