o Euroopan suurimman kultakaivoksen rakennustyöt ovat alkaneet Kittilän Suurikuusikossa. Avolouhoksen rakennustyöt etenevät lähiviikkoina kallion louhinnalla ja räjäytyksillä. Tavoitteena on, että kultakaivos aloittaa toimintansa vuonna 2008.

Ennen kuin kaivos pääsee aloittamaan toimintansa, on edessä vielä mittava rakennushanke. Arvoltaan 110 miljoonan euron investointi on huomattava, etenkin kun maksajana on kanadalainen kaivosyhtiö Agnico-Eagle Mines Ltd. Hankkeen valmistuttua kaivosyhtiö tarjoaa  200 vakituista työpaikkaa.

Noin kilometrin pituisen ja 400 metriä leveän avolouhoksen lisäksi kaivokselle tehdään kolmen kilometrin mittainen vinotunneli. Tunnelityöt on tarkoitus aloittaa pian, sillä tunnelin louhimisen arvioidaan etenevän 150 metriä kuukaudessa. Tunnelin rakentaminen maksaa arviolta yhdeksän miljoonaa euroa.

”Tavoitteenamme on päästä 500 metriä maanpinnan alapuolelle ja tehdä siellä vielä lisätutkimuksia esiintymästä”, Kittilän kaivoksen johtaja Heino Alaniska kertoo. On hyvin todennäköistä, että malmion todellinen laajuus on suurempi kuin sen tähän asti todennettu laajuus, sillä lupaavasta esiintymästä on huolella tutkittu vasta kolmannes.

Kultamalmion löysi Geologian tutkimuskeskus GTK vuonna 1986. Malmion omistusosuus siirtyi vuonna 1998 Riddarhyttan-nimiselle kehitysyhtiölle, joka myi sen eteenpäin Agnico-Eaglelle kahdessa osassa vuosina 2004–2005.

Vaskoolista ei ole apua

Kittilässä kulta ei ole silmin nähtävissä, vaan se on kiinnittyneenä kiisumineraaleihin. Työmaalla ei vaskoolilla ole siis mitään virkaa, vaan kullan talteenotto vaatii monimutkaisen rikastusprosessin, joka sekään ei irrota ihan kaikkea kultaa mineraaleista.

”Saamme talteen noin 90 prosenttia malmin kullasta. Tätä lukua pyrimme kuitenkin koko ajan parantamaan”, Alaniska sanoo.

Pitoisuudella ja saannolla on merkitystä, sillä Suurkuusikko edustaa esiintymän omistajan, kanadalaisen Agnico-Eagle Minesin kultavarannasta kolmannesta. Silti kaivoshankkeen koko tuotanto voitaisiin kuljettaa markkinoille kahdella rekalla.

Alaniskan mukaan itse kultakaivoksen rakennusprojektissa haastavinta on laitteiden hankinta. ”Kaivosalalla on meneillään noususuhdanne ja toimitusajat ovat sen vuoksi pitkät.”

Esimerkiksi rikastamoon tilattavan autoklaavin eli paineliuotusastian toimitusaika on puolitoista vuotta. Rikastamo on kaivoshankkeen kallein osa.

Töitä pohjoisen yrityksille ja ihmisille

Kaivoksen rakennusprojektin johdossa toimii kittiläläinen Ahma insinöörit Oy. Projektinjohtoyritys on kilpailuttanut urakoitsijoita kaivoksen eri osahankkeisiin. Urakat ovatkin menneet suurelta osin pohjoissuomalaisille yrittäjille.

”Olemme saaneet tänne töihin hyviä ja ammattitaitoisia urakoitsijoita. Ja kun meillä on käytössä useampia urakoitsijoita, on meidän joustavampaa vaihtaa väkeä, jos esimerkiksi ammattitaidon kanssa olisi ongelmia”, toteaa Ahma insinöörit Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Antti Kuivalainen, joka toimii Suurikuusikossa rakennuspäällikkönä.

Ongelmia ei kuitenkaan ole ollut, päinvastoin. Kuivalaisen mukaan pohjoisen yritykset tekevät työn edullisesti ja työn jälki on ollut hyvää. Yritykset ovat palkanneet työntekijöitään lähialueelta, mikä on rajusta työttömyydestä ajoittain kärsineelle kunnalle mieluisaa.

”Urakat on silti jaettu normaalin urakkatarjouskilpailun kautta”, Kuivalainen korostaa.

Ennen rakennushankkeen alkamista Kuivalainen kävi LaRondessa Kanadassa tutustumassa Agnico-Eagle-yhtiön suurimpaan kultakaivokseen.

”Se huolellisuus, millä yhtiö hoitaa ympäristö- ja työturvallisuusasiat, oli vaikuttavaa. Esimerkiksi jätevesiketjun loppupäässä on akvaario, jossa on eläviä kaloja.”

Suurikuusikossa sama huolellisuus näkyy siinä, että esimerkiksi kaikki rakennusaikaiset vedet menevät selkiytysaltaan kautta. ”Ensimmäinen kerta minun urani aikana, kun näen tällaista”, Kuivalainen toteaa.

Kultakaivoksen rakennusvaiheen ympäristöseuranta on tiukkaa.  Kaivosalueen ilmapölylaskeuma ja vesien koostumus ovat ulkopuolisen yrityksen seurannassa. Läheisen Seurujoen kalatilanne kartoitetaan myöhemmän seurannan pohjatiedoksi.

Suomalaisten rakennusmääräysten ja -tottumusten mukaan rakennettava kaivoksen hallintorakennus toi yllätyksiä kanadalaisille. ”Kanadalaisten on helppo ymmärtää talvi, lumi, pakkanen ja hyttyset, mutta kyllä saunankin rakentaminen oli heille helpompi perustella kuin se, miksi tänne keskelle korpea rakennetaan väestönsuoja”, Kuivalainen naurahtaa.

Suuriin hankkeisiin erikoistunut Ahma insinöörit osallistuu myös Olkiluodon ydinvoimalan ja Vuosaaren sataman rakennusprojekteihin. Kittilän kunnan vaakunasta nimensä saanut yritys perustettiin alkujaankin vuonna 2002 juuri kultakaivoshanketta silmälläpitäen.

Suurikuusikon kaivoksen tunnuslukuja

• Tunnetut malmivarat 14,2 miljoonaa tonnia kultamalmia, jonka pitoisuus 5,16 grammaa/tonni. Kaivoksen arvioitu kokonaistuotanto 75.000 kiloa kultaa.
• Malmia rikastamolle miljoona tonnia vuodessa. Kaivoksen toiminta-aika 12–15 vuotta
• Avolouhoksen vuosilouhinta (malmi + sivukivi) 4–5 miljoonaa tonnia vuodessa, kaivoksen toiminta-aikana yhteensä 40 miljoonaa tonnia
• Avolouhoksen pituus noin 900 metriä, leveys 400 metriä ja syvyys 150 metriä
• Maanpoistot noin miljoona kuutiometriä
• Maanalainen kaivos: Kulkuyhteystunneli noin 500 metrin syvyydelle maanpinnasta. Tunnelin mitat 5m x 5m ja pituutta alkuvaiheessa noin 3 kilometriä
• Kaivos tarjoaa valmistuttuaan vakinaisen työpaikan noin 200 henkilölle
• Kaivoksen rakennustöiden investointiarvo 110 miljoonaa euroa

Suurikuusikon rakentaminen

• Projektinjohtopalvelut: Ahma insinöörit Oy:n vastuulla ovat vastaava työnjohto, työsuojelu, vesi- ja viemärijärjestelmät, sähköjärjestelmät, ilmastointi, kaikki aluetyöt, tiet kaivosalueelle, vedenpuhdistamot sekä julkisen tien korjaus ja rakennuttaminen.
• Suurimmat urakat, kuten sähkö-, lvi- ja prosessilaiteurakat ovat vielä sopimatta. Kolmen kilometrin pituisen tunnelin urakkatarjouspyyntöihin odotetaan vastauksia syyskuun aikana. Tunnelin rakennuttaminen on Ahman sijaan
  Agnico-Eagle Mines Ltd:n vastuulla.

Tähän mennessä päätetyt rakennusurakat:

• Maanrakennusurakat ja tulotie kaivokselle: Maansiirto Jorma Vainio Oy
• Kuivatuslinja ja rakennusaikainen selkeytysallas: Kittilän Maa ja Metsä-palvelu Oy
• Betonirakenteet: MY-Rakennus Oy
• Rikastamon runko ja kuori: Ruukki Oyj

Suomesta malminetsijöiden kultakaivos

o Suomessa on parhaillaan vireillä toistakymmentä kaivoshanketta. Merkittävimpiä näistä ovat Sodankylän Keivitsan ja Sotkamon Talvivaaran nikkeliesiintymät sekä Ilomantsin Pampalon kultaesiintymä. Toteutuessaan hankkeet toisivat useita satoja teollisia työpaikkoja Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Pahtavaarassa louhitaan jo kultaa ja Orivedelle sekä Huittisiin on suunnitteilla kultakaivos. Ruotsalainen kaivosyhtiö suunnittelee lisäksi avaavansa kultakaivoksen Laivakankaalle.

Suomessa toimii parhaillaan kolme muuta malmikaivosta. Teollisuusmineraaleja ja -kiviä louhitaan jopa kymmenillä paikkakunnilla. Kaivannaisteollisuus työllistää tälläkin hetkellä 13 000 henkilöä ja teollisuudenalan liikevaihto ylittää 2,3 miljardin euron arvon.

”Suomi ja Ruotsi tunnetaan malmimahdollisuuksiltaan houkuttelevina alueina. Malminetsintä kohdistuu erityisesti kultaan, timantteihin sekä perus- ja platinametalleihin joskin muitakin mineraaleja etsitään aktiivisesti, esimerkkinä nikkeli”, Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n pääjohtaja Elias Ekdahl kertoo.

Heikki Heikkonen