Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän VTT:n tutkimuksen mukaan puurakentamisen osuuden ollessa 82 prosenttia kerrostalorakentamisen kasvihuonekaasut alenisivat vuositasolla 52 prosenttia.
”Kun Suomen kaikki kasvihuonekaasupäästöt ovat vuositasolla luokkaa 75 miljoonaa tonnia, saavutettava päästövähennys edustaa todellisuudessa 0,14 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Samansuuruinen päästövähennys saataisiin, jos kukin meistä ajaisi noin puoli kilometriä vähemmän autolla päivässä”, Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Jussi Mattila toteaa.
Betoniteollisuuden mukaan VTT:n selvityksessä on tarkasteltu päästövaikutuksia ainoastaan rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakentamisen ajalta. Tällä tarkastelutavalla huonosti lämmöneristetty rakennus voisi olla ympäristön kannalta parempi ratkaisu kuin hyvin eristetty, vaikka todellisuudessa huonosti eristetyn rakennuksen kasvihuonekaasupäästöt ja siten ympäristövaikutukset olisivat luonnollisesti paljon hyvin eristettyä suuremmat.
”Mielestämme VTT:n käyttämä laskentamalli ei sovellu rakennusten ympäristövaikutusten selvittämiseen. Teltta olisi siis osoittautunut ympäristöystävällisemmäksi ratkaisuksi kuin passiivienergiatalo”, Mattila sanoo.
Euroopan unionissa on suomalaisjohtoisesti laadittu yhteinen tapa rakennusten ympäristövaikutusten arviointiin. Betoniteollisuuden mukaan tutkijoiden pitäisi käyttää kyseistä arviointitapaa, jotta vältytään harhatulkinnoilta.
Betoniteollisuus ry:n mukaan Suomen kaiken betoniteollisuuden kasvihuonekaasupäästöt, mukaan lukien mittava infrarakentaminen, ovat alle kaksi prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.


Uusimmat uutiset alueelta "Rakennustuote" XML/RSS-muodossa