Ympäristöministeriö esittää rajua elvytyspakettia

Korjausavustuksen myöntämisen edellytykseksi esitetään, että rakennustyöt pitää aloittaa vuonna 2009. Silloin avustuksella rahoitettavista rakennustöistä noin puolet voisi toteutua tänä vuonna ja loppuosa vuonna 2010. Ministeriössä lasketaan, että korjausavustus toisi lisätöitä 17 000 henkilötyövuotta. Avustusten myöntäminen maksaisi sata miljoonaa euroa.

Korjausavustusta myönnettäisiin 1990-luvun lamavuosien tapaan laaja-alaisesti taloyhtiöiden remontteihin. Silloin avustusta sai rakentamisen ulkovaipan vesi- ja kosteuseristyksen, lämmöneristyksen, tiiviyden sekä rakenteen korjaamiseen ja parantamiseen, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän parantamiseen, vesi- ja viemärilaitteiden rakentamiseen tai parantamiseen, sähkö- ja telejärjestelmien korjaamiseen tai uusimiseen sekä piha-alueen parantamiseen.

Avustuksen piiriin kaavaillut korjaustoimenpiteet ovat osittain samoja, joihin voi nykyisin saada 10 tai 15 prosentin suuruisia energia-avustuksia. Näihin avustuksiin liittyy energiatehokkuuden parantamiseen ja päästöjen vähenemiseen liittyviä velvoitteita eikä putkiremontteja ole avustettu. Korjaus- ja energia-avustusta ei saisi samoihin kohteisiin.

Asunto-osakeyhtiöt voivat saada jo nyt 50 prosentin avustusta esimerkiksi kuntoarvioihin ja kuntotutkimuksiin, mutta rahaa ei ole riittänyt kaikille. Ympäristöministeriössä mietitään isoja satsauksia korjaussuunnittelun tukemiseen. Kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten avustaminen täysmääräisesti toisi arviolta noin 3 miljoonan euron kustannukset ja perusparannuksen suunnitteluavustuksiin kuluisi noin 24 miljoonaa euroa vuodessa.

Kymmenen vuoden korkotuki

Vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi ministeriö esittää, että niin sanottu välimalli muokattaisiin määräaikaiseksi, lyhyeksi korkotukijärjestelmäksi. Välimallin vuokrakäyttövelvollisuus lyhennettäisiin 20 vuodesta 10 vuoteen ja houkuttelevuuden lisäämiseksi kohteille esitetään maksettavaksi korkotukea.

Välimallin tuotantoa ei lasketa Ara-tuotannoksi, joten sitä eivät myöskään koske yleishyödyllisyyden rajoitukset. Menettelyllä kierretäänkin tuotannon jarruiksi syytettyjä yleishyödyllisyyssäännöksiä. Korkotuki, valtion takaus ja mahdollinen kunnan myöntämä edullinen tontti olisivat normaalin Ara-tuotannon kaltaisia etuja, mutta rajoitusaika olisi "ikuisten" rajoitusten sijasta vain kymmenen vuotta. Tosin 3,4 prosentin omavastuukorkoon ei tiettävästi suunnitella pudotusta.

Lue lisää aiheesta tämän viikon Rakennuslehdestä.

Mikko Kortelainen

(Kuva: Pentti Hokkanen / Flaming Star Oy)