”Nykyiset uudistalot ovat vanhanaikaisia jo alle 10 vuodessa. Vaikka rakentamisen laatu on parantunut, virheitä tehdään jatkuvasti. Laadun on pakko vihdoin parantua, koska vanhan rakennuskannan lisääntyvään parantamiseen meillä ei ole varaa”, VTT:n energiatehokkaan rakentamisen asiantuntija Jyri Nieminen toteaa.
Nollaenergiatalojen kosteusvaurioriskit voidaan hallita
Vastuu kosteusvaurioiden ehkäisemisessä on sekä tilaajalla että rakentamis-, huolto- ja ylläpitopalveluiden tarjoajilla. Osaavien suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kiinnittäminen hankkeeseen ja tilaajan edun tehokas valvonta ovat tilaajan vastuulla. Rakennukselle on syytä esittää selkeät toimivuuspohjaiset tavoitteet, jotka voidaan käyttöönottovaiheessa todentaa.
Rakennusten kosteusvauriot ovat pääsääntöisesti johtuneet putkistovuodoista ja puutteellisesta työn laadusta. Sadeveden tunkeutuminen rakenteisiin on tyypillinen merkki julkisivuratkaisujen huonosta laadusta, huollon puutteesta tai kunnossapidon laiminlyönneistä. Muita kosteusvaurioiden syitä ovat vedeneristyksessä tehdyt virheet, rakennustuotteiden väärä säilytys sekä huolimattomuus ja välinpitämättömyys.
Energiatehokas rakentaminen nostaa kustannuksia
Energiatehokkaan rakennuksen kustannukset ovat 2-7 prosenttia korkeammat kuin tavanomaisen, määräysten mukaisen rakentamisen kustannukset. Esimerkiksi TA-Asumisoikeus Oy:n passiivikerrostalon kustannukset Oulussa olivat 3,3 prosenttia korkeammat kuin viereisen, arkkitehtuuriltaan ja asuntoratkaisuiltaan samanlaisen vertailutalon. Nollaenergiatalossa syntyy lisäkustannuksia uusiutuvan energian tuotantolaitteista.
VTT on tutkinut ja kehittänyt nollaenergiarakennustekniikkaa vuodesta 1990 lähtien. Kehitystyössä on pyritty ratkaisuihin, joilla saavutetaan hyvä energiatehokkuus ja sisäolosuhteet tinkimättä rakennuksen arkkitehtuurille ja käytettävyydelle asetetuista vaatimuksista. Koerakennukseen asennettujen mittareiden avulla on pystytty löytämään ja ratkaisemaan matalaenergiarakentamisen ongelmakohtia.
Tätä artikkelia on kommentoitu 18 kertaa
18 vastausta artikkeliin “VTT: Nykyiset uudistalot vanhanaikaisia alle 10 vuodessa”
Suomessa energiasta on tullut mantra, jota viranomaiset ajavat laput silmillä pohtimatta asukkaiden tarpeita ja turvallisuutta.
Tilastojen mukaan Suomessa paloturvallisuus on heikoissa kantimissa verrattuna muihin pohjoismaihin. Tämän energia sekoilun sijaan tulisi katseet kääntään rakennusten paloturvallisuuteen.
Tarkoittaako tämä sitä, että kun VTT on tutkinut 20 vuoden ajan nollaenergiarakentamista, niin kosteusvauriot toteutetuissa taloissa ovat olleet isommat kuin tavanomaisissa rakennuksissa? Laatukäsikirjoja ja -sovelluksia on rakennusalalla vähintäänkin riittävästi käytössä ja koulutusta tarjolla, joten miten sitä laadunhallintaa sitten tulisi kohentaa?
Mielenkiintoista sinällään että VTT ensin vaatii energiakorjauksia rankasti kasvatettavan (Airaksinen) ja nyt sitten toteaa, ettei siihen ole varaa! Tämä uutinen herätti enemmänkin kysymyksiä kuin antoi vastauksia.
Naulan kantaan. Energia-asioista on tehty ongelma täysin keinotekoisesti. Poliittisilla päätöksillä estetään energian tuotannon lisäämistä – luontaisesti kasvava energian tarpeen lisäys yritetään painaa alas verotusta koventamalla.
Suomen vuoden keskilämpötila on hädin tuskin plussalla. Kesän ”ylijäämäenergiaa” ei pystytä varastoimaan – sydäntalvella aurinko ei osassa maata nouse lainkaan. Kannattaako meidän oikeasti näillä nolla- ja plusenergiataloilla hajauttaa energiantuotto mikroyksiköihin? Vai kannattaisiko nämä rahat investoida isompiin yksiköihin, kun jakeluverkkokin on maan kattava??
Mitä enemmän kaikkea hajautetaan samalla todeten, ettei rakentamista osata eikä korjausrakentamiseenkaan ole varaa, sitä varmemmin ei enää edes haluta ymmärtää, mitä ajetaan takaa.
Mahdotonta ymmärtää, miksi tämmöisen uutisankan on annettu kuoriutua.
Suo siellä vetelä täällä, kuka tutkii ja ohjeistaa mitenkin ja ilmastonmuutoksen hurmoksessa EU säätää. Liika on liikaa talotekniikan ja eristepaksuuksien suhteen, kun taloja asuvat ja huoltavat kuitenkin keskivertokansalaiset. Nolla- ja plusenergiatalojen nimeen vannominen on Suomen ilmasto-olosuhteissa itsensä pettämistä. Asunnot ovat täynnä lämpöä tuottavaa kodintekniikkaa, kuitenkin tarvitaan märkätilojen kuivatuslämmitystä ja talvipakkasilla koko asunnon lämmitystä, mutta kesällä onkin sitten viilennyksen tarve. Jos löytyisi kesäiselle ylimääräiselle energialle säilöntätapa, niin ikiliikkuja olisikin sitten keksitty.
Josko rakennettaisiin asukasystävällisiä asuntoja vailla kosteus- ja homeongelmia. Tehdään tiiviit riittävästi eristetyt vaipat, huolehditaan ilmanvaihdosta ja lämmön talteenotosta sekä lämmön tasaisesta tarpeen mukaisesta jaosta etc. eli kaiken kaikkiaan käytetään perusvarmaa pikku hiljaa kehitettyä tekniikkaa, eikä hypätä suin uusiin ratkaisuihin ja kokeilemattomaan lyhytikäiseen talotekniikan, kuten öljykriisin jälkeisinä aikoina 80-luvulla paljolti tehtiin.
Hopealautasella tarjotaan rakentajille uutta businesta ja kaiken lisäksi vielä kunniaa maapallon pelastamisesta – miksi ei kelpaa?
Kylllä on haasteita luvassa, kun rakennepaksuudet kasvaa ja toteutus on puurunkoinen kivi/epäorgaaninen eriste ynnä höyrysulut. Eikö jo nyt nähdä ,että orgaanisen ja epäorgaanisen rakennusmateriaalien yhdistäminen ja höyrytiivieyden tekeminen nykymenetelmillä ei takaa terveellistä asumista ja jos rakennusten elinkaari on 40-70 vuotta ei kyllä puhuta ekologisesta tavasta rakentaa.
Tehdään talot joko orgaanisista toistensa kanssa toimivista materiaaleista tai sitten kivestä ja mineraalivillasta/uretaanieristeillä.
http://homegate2011.blogspot.com/2011/02/lisaako-ilmastonmuutos-hometaloja.html
Seminaarissa (ks. linkki) todettiin passiivirakentamisen riskit. VTT:ltä paikalla ei ollut ketään…
Kun energiamääräykset perustuvat jatkossa E -lukuun, niin koko jutussa keskitytään vaipparakenteisiin (osuus. E -luvusta on jotain 10 %:a), eikä niillä enää kannata pelaa terveyteen kohdistuvan riskin kustannuksella. Koko nollaenergiarakentamisen ajatus on aikansa elänyt vuoden 2012 tilanteessa. Kysymys kuuluukin, mikä tai kuka on vanhanaikainen suhteessa alle kymmenen vuoden vaatimuksiin – mahdollisuuksista puhumattakaan?
En itsekään muutoinkaan ymmärtänyt uutisen gluuta?
Onko se, että kaikki Suomen talot tulee korjata 10 vuoden sisällä, maksoi mitä maksoi?
Vaipparakenteiden osalta ei kannata ylittää määrästasoa 2010. Energiatehokkuus määräytyy taloteknisten ratkaisujen osalta.
VTT:n asiakaspäällikkö uskottelee, että meillä on varaa uusia kaikki rakennukset kymmenenen vuoden sisällä. Suhteessa tulevan kansalliseen ja kansainväliseen taloustilanteeseen ollaan kestämättömän väitteen edessä. Ehkäpä VTT:n asiakaspäällikön on syytä tutkailla uusia työtilaisuuksia?
Ottaen huomioon VTT:n valtaisan koon suhteessa muihin tutkimuslaitoksiin ja sille myönnetyt sadat ja sadat miljoonat julkiset tutkimuseurot, on käsittämätöntä, että VTT itse osoittaa toimintansa (”luo teknologiasta liiketoimintaa”) tehottomuuden. Tutkimustulosten ekotehokkuus (”tuotettu” sivumäärä suhteessa uusiin käyttöönotettuihin toteutusratkaisuihin) on kestämättömällä pohjalla.
VTT se vaan suoltaa omia intressejään tukevia kannanottoja julkisuuteen ja pyrkii hyödyntämään tutkimustoimintansa pönkittämiseksi vallitsevan sekavan tilanteen rakentamisen ohjauksessa. Ministeri vaihtui vaalien myötä ja ympäristöministeriön suunnassa on vallinnut toistaiseksi hiljaiselo. Poliittinen keskustelu pyörii nyt maailmanlaajuisen velkakriisin ympärillä ja hyvä olisi myös tunnistaa väestönkasvun vaikutus elämän menoon maapallolla.
Kunhan on jo laskettu ns. E-lukuja, on pahoin petytty siihen, että ne ovat vain laskennallisia vailla mitään yhtymäkohtia todellisiin kulutuksiin tai kustannuksiin. Elikkä ko. VTT:n toimesta kehitelty laskentaenettely on tosiaankin vanhentunut alle kymmenessä (=3:ssa) vuodessa. Uudet tosiasiallisessa rakentamisessa toimivat tahot peliin!
Kun tutkijat ovat epäonnistuneet kohtuullisen asuntotuotannon kehittämisessä, on pelkästään hyvä, että nykyiset hinnat taantuvat. Markkinat hoitavat sen, mihin Jyri Niemisen kaltaiset tutkijat eivät ole kyenneet.
Siispä hinnat tulevat kohtuullisiksi, kunhan päästään siihen, että EU-tasoinen lama saavuttaa Suomen (kuten 2000 -luvun alussa). Tähän ollaan tekopyhyydessämme päästy. Pakkokeinojen käyttö velkojen perinnäsä Suomessa kohdistuu tänä vuonna keskimäärin jokaieen suomalaiseen /lhes 5 miljoonaa perntää!); kiitti vaan mm. tilakustannusten kohtuuttomuuden – ja saamattomien tutkimuslaitosten!
Tämän päivän Helsingin sanomissa on artikkeli, että Lahtelaisen matalaenergiatalon investoinnit maksavat itsensä takaisin seitsemässä vuodessa. Kuinka se takaisinmaksuaika lasketaan ? Artikkelissa matalaenergiatalon kustannukset ovat miljoonan kalliimmat kuin vertailutalossa. Energiankulutus putoaa vain 86 megawattituntia vuodessa, euroissa se tekee suunnilleen 6000 €. Enhän minä pysty tuolla säästöllä edes miljoonan lisäinvestoinnin korkoja kattamaan, puhumattakaan takaisinmaksusta.
Tällaisiksi siis muutettava sekä nykyiset että tulevat uudistalot (nykyrahassa)
– hinta miltei 600 euroa/asm2 korkeampi
– saunat kieltoon
– kotieläimet pannaan
– vain tupakoimattomila ihmisillä asuinoikeus
Ja kaikki sen takia, että saadaan 20 %:lla alennettua energiankulutusta (kWh/asm2/v)
Kiitos ja näkemiin.