Kokeile kuukausi maksutta

Nordean Sorjonen: Varainsiirtovero kannustaa velkaantumaan

Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen pitää outona, että valtio kiristää asuntokaupan varainsiirtoveroa samaan aikaan, kun kotitalouksien velkaantumista muuten pyritään rajoittamaan esimerkiksi kaavaillun lainakaton avulla.

Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen pitää outona, että valtio kiristää asuntokaupan varainsiirtoveroa samaan aikaan, kun kotitalouksien velkaantumista muuten pyritään rajoittamaan esimerkiksi kaavaillun lainakaton avulla.

”Varallisuusvero kannustaa ostamaan heti mahdollisimman suuren asunnon, koska sillä tavalla voi säästää veroissa”, Sorjonen sanoi Nordean tilaisuudessa.

Sorjosen näkemys perustuu siihen, että varallisuusvero peritään joka kerta ostettavan asunnon koko kauppahinnasta.

”Viisas ihminen etenisi askel kerrallaan, ostaisi ensin pienen asunnon ja vaihtaisi vähitellen suurempiin. Silloin hän maksaa kuitenkin veroja reilusti enemmän kuin toinen, joka ostaa heti mahdollisimman suuren asunnon”, Sorjonen laskee.

Sorjosen mielestä varainsiirtovero jarruttaa myös haluja muuttaa työn perässä. Tilalle hän esittää mallia, jossa vero määräytyisi uuden ja vanhan asunnon hintojen erotuksen perusteella.

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “Nordean Sorjonen: Varainsiirtovero kannustaa velkaantumaan”

  1. Eiköhän pankin miehen perimmäinen huoli ole se, miten saadaan nämä nykyään veroon menevät eurot siirrettyä pankille. Muu on lähinnä pr:ää

    1. Aikaisemmin varainsiirtovero oli asunto-osakeyhtiöissä 1,6% kauppahinnasta. Veroa kierrettiin siten, että taloyhtiöön otettiin lainaa 70% ja myyntihinta oli vain tuo 30% velattomasta hinnasta, josta sitten piti maksaa tuo 1,6% varainsiirtoveroa. Uuden lain mukaan varainsiirtovero maksetaan velattomasta hinnasta eli myös siitä lainaosuudesta. Lakimuutoshan on niiltä osin ihan oikeudenmukainen. Omakotitalojen ostajat ovat aina maksaneet 4% varainsiirtoveroa ja senkin velattomasta hinnasta.
      Pari esimerkkiä: Jos viime vuonna asunto maksoi 100 000 ja siihen oli taloyhtiölainaa 70%, joutui varainsiitoveroa maksamaan 480 €. Eli yhteensä piti maksaa 100 480 €. Jos asunto maksoi 130 000, oli vastaavasti varainsiirtovero 624 € ja yhteensä joutui maksamaan 130 624 €.
      Uuden lain tultua 100 000 asunnosta joutuu maksamaan varainsiirtoveroa 2000 € eli yhteensä 102 000 €. Vastaavasti 130 000 asunnosta joutuu maksamaan varainsiirtoveroa 2600 eli yhteensä 132 600 €.
      Nyt siis jotkut pitävät aivan hirveänä asiana tätä varainsiirtoveron nousua. Oleelisempaa on kuitenkin mistä summasta tuon veron maksaa. Hieman vertailemalla asuntojen hintoja eri rakennusliikkeillä, löytää samanlaisen asunnon jopa 30% halvemmalla. Silloin tajuaa, että tuo varainsiirtovero ei ole se peikko, vaan asunnon ylihinta.

  2. Osta tontti ja rakenna talo. Saat hyvän talon kaksion hinnalla. Varainsiirtovero ja muut rakentamiseen liittyvät verot jäävät itselle. Suurimmalta osalta.

  3. Asunto-osakeyhtiöissä varainsiirtovero on 2 %. Se on kohtalaisen alhainen, ottaen huomioon että omistusasuja on vapautettu myyntivoiton verotuksesta, toisin kuin jokseenkin kaiken muun omaisuuden myynnin kohdalla, jota verotetaan 30 tai 30 prosentin verolla myyntivoiton osalta.

    Aivan eri mittakaavan ongelma asunnon ostajan kustannusten ja velkaantumisenkin kannalta on peräti jo 24 prosenttiin nostettu ALV, joka maksetaan niin uusien asuntojen hinnassa kuin remonttia teetettäessäkin. Mutta iitä yksikään pankin ekonomisti ei ole valittanut, eikä maininnut asuntojen hintoja nostavana syynä – vaikka sen rooli on paljon isompi kuin varainsiirtoveron.

    Vanhojen asuntojen hinnat määräytyvät uusien asuntojen hintojen mukaan. Mitä korkeampi ALV, sitä korkeammat vanhojen asuntojen hinnat…

    1. Veroprosentin nosto 2 prosenttiin (oamakotikiinteistöissähän se on ennestään 4 prosenttia) ja pakollinen hyödytön energiatodistus korottavat muuttamisen kustannuksia. Tällöin kotitaloudet asuvat aiempaa useammin heille sopimattomissa asunnoissa, jotka ovat perhekokoon, tulotasoon tai elämän tilanteeseen nähden liian suuria tai pieniä tai esimerkiksi sijainniltaan sopimattomia. Muuttamisen väheneminen johtaa asuntokannan tehottomaan käyttöön ja myös estää työvoiman liikkumisen työn perässä aiheuttaen selvän työllistymisen esteen.
      Kun asuntokauppaan vielä lisätään välittäjän palkkio, muuttokustannukset ja monet muut aiheutuvat kulut, niin kuka enää muuttaa kuin aivan äärimmäisen pakon edessä. Tämä ei tiedä hyvää työttömyyden torjunnassa, joka kai on nykyhallituksen pääasioita ainakin puheissa.

      Lisäksi verokannan laajentaminen koskemaan velatonta hintaa, osaltaan hankaloittaa kohteiden käynnistymistä ja tuo ongelmia rakennusliikkeille.

      1. Heh heh. Vai on 0,4 %-yksikköä nyt olellinen asia.

        Olen samaa mieltä siitä, että moni asuu sopimattomassa asunnossa. Nuoret ostavat 100% velkaosuudella 200 000 euron asuntoja. Tässä ei ole mitään järkeä. Samoin järkeä ei ole siinäkään, että kaupunkien asunto-osakeyhtiöitä subventoidaan alemmalla leimaverolla.

        Ei tarvitse mennä kuin 90-luvulle, niin ensiasunnot oli yksiöitä ja kaksioita, jotka vaihdettiin isompaan vasta, kun pääomaa oli kerätty. 80-luvulla syntyi kupla, kun pankit antoivat rahaa ilman vakuuksia. 2000-luvulla tilanne on käytännössä sama, kun halpakorkoista lainaa tyrkytetään. Ilmankos asuntojen hinnat on korkealla.

  4. Vuokrasopimuksille pitäisi keksiä vero ja tasapuolisuuden vuoksi ASO maksuille.
    Tilastokeskus laskee alueellisen ja asuntotyypittäisen keskimääräisen asumisajan ja vuokrasta vähennetään vastikeen sitten tälle kokonaissummalle vero 4 %.

    Vuokralainen miettisi kahdesti uutta kämppää hakiessaan ja tämä pudottaisi vuokratasoakin kun ei jatkuvasti tarvitsisi etsiä uutta vuokralaista ja tehdä muuttoremontteja.

    1. On käsittämätöntä, että varaisiirtoveron 25 prosentin korotukselle vanhoissa asunnoissa ja usein yli 50 prosentin korotukselle uusissa naureskellaan. Jos minua ei uskota tämän vahingollisuudesta työllisyydelle ja rakennusalalle, kannattaa lukea VATT:in tutkijan selostus asiasta:

      http://www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit/kolumni/news_1808_id/286

      Kun asuntokaupan enemmän tai vähemmän pakolliset ”sivukustannukset” (varainsiirtovero, välittäjän palkkio, muuttokustannukset, hyödytön/turha energiatodistus, kuntotarvio, uuden asunnon remontointi jne) saattavat nousta jopa 20 prosettiin, on selvää, etti muuttohalukkuus ole korkealla. Työn perässä ei muuteta ja moni perhe joutuu asumaan heille sopimattomassa asunnossa. Kyllä euro on edelleen hyvä konsultti, en olisi panemassa sitä viralta.

      Asuntokaupan ”voiton” verottomuudella en paljoa hehkuttaisi, useimmiten se on inflaation tuomaa näennäisvoittoa ja sulaa uutta asuntoa ostettaessa, jos riittääkään. Tavallinen ihminen ei pysty tekemään bisnestä asuntokaupassa, vaan ostaa itselleen kodin, jossa asuu ja elää, toivottavasti terveenä ilman homeita.

      1. Mikähän viisaus tässä omakotitalojen korkeammassa verossa oikein on.
        Naapurin nuoripari muutti töiden perässä asuttuaan
        3-vuotta ostamassaan 600 k€ ok talossa, myyntivoitto jäi marginaaliseksi ja veroa olivat maksaneet 25 tonnia.
        Sellainen 700 kuussa tai asiallinen auto.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat