Ongelmana hormien paloturvallisuuden selvittämisessä on, että tarkkoja koko maan kattavia eriteltyjä palotilastoja ei ole olemassa.
”Sellainen olisi hyvin tärkeä saada aikaiseksi, jotta voitaisiin selvittää, kuinka usein syynä on esimerkiksi asennusvirhe. Tuntemissani tapauksissa on valtaosin syynä juuri väärä asennus”, VTT Expert Services Oy:ssä rakennustuotteiden CE-merkintäpalveluista vastaava arviointipäällikkö Liisa Rautiainen sanoo. Näitä eriteltyjä palotilastoja kaipaa myös TSY.
Rautiaisen mukaan asennusvirheitä syntyy erityisesti silloin, kun hormia asennetaan jälkikäteen vanhaan rakennukseen. ”Vanhassa talossa rakenteet ovatkin tiellä tai kattopalkit väärässä kohdassa. Myös yhdysputkia vedetään väärin.”
Koska teräshormien määrä on Suomessa viime vuosina voimakkaasti kasvanut, myös asennusvirheitä tehtäneen entistä enemmän. Väärin toteutetuista asennusratkaisuista ja liitoksista syntyy tulipaloriski.
”On ehdottoman tärkeää, että tuotteiden asennus- ja käyttöohjeita noudatetaan tarkalleen”, TSY:n toiminnanjohtaja Juhani Jyrkiäinen toteaa.
Eristeen aiheuttamat riskit
Pitkään kuumaksi lämmitetyssä kiukaassa huippulämpötilat pysyvät yllä kauan ja kuumentavat suoraan siihen liitettyä hormia. Siksi hormeille on määritelty sopivat suojaetäisyydet palaviin materiaaleihin ja ne läpivienneissä ja yläpohjassa myös suojataan paloeristeellä.
Eriste pitää lämpöä ja se voi muodostua ongelmaksi kiuas-teräshormiyhdistelmässä, mikäli se on sijoitettu yläpohjastaan erittäin tehokkaasti lämpöeristettyyn rakennukseen. Mitä paksumpi kerros esimerkiksi puhallusvillaa yläpohjassa on, sitä pidemmältä matkalta hormia on paloeristettävä ja sitä kuumemmaksi hormi pääsee kiuasta lämmitettäessä.
Julkisuudessa käsitellyt riskitapaukset ovat uusia, matalaenergiatasoon rakennettuja taloja, joiden sisätiloissa on kiuas/teräsyhdistelmä ja kiuasta lämmitetään ohjeiden vastaisesti. Sen sijaan vapaa-ajan asunnoissa ja erillisissä saunoissa tällaista ongelmaa harvemmin tulee esiin, sillä niiden yläpohjissa eristepaksuudet eivät nouse 400-600 millimetriin.
Myös oikea käyttö tärkeää
Esimerkiksi Ruotsissa on korostettu tulisijojen oikeaa käyttöä. Ohjeet oikeaan käyttöön löytyvät tulisijavalmistajan käyttöohjeista. Kiuasvalmistajat ovat myös miettineet käyttöohjeistuksen lisäämistä.
”Voi olla, ettei kiukaan oikea lämmittäminen ole ihmisillä veressä, vaan se on syytä kunnolla opetella. Ohjeista huolimatta on kuitenkin hyvin vaikea valvoa, että niitä myös noudatetaan”, Timo Harvia Harvia Oy:stä sanoo.
”Jatkuvalämmitteisellä kiukaalla ei pitäisi lämmittää kauhean monta pesällistä täydellä liekillä, vaan lisätä puuta vasta sitten, kun edellisen pesällinen on palanut”, Jyrkiäinen puolestaan neuvoo.
Periaatteessa sama ongelma voi olla varaavissa tulisijoissa, joissa on niin sanottu sytytyspelti.
”Jos sitä pidetään koko ajan auki, ei vain sytytysvaiheessa, ja poltetaan 2-3 pesällistä puita erityisesti sellaisessa tulisijassa, jossa hormi lähtee suotaan päältä. Niissä sytytyspeltiasento on käännettävä heti, kun tuli palaa”, Jyrkiäinen sanoo.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “TSY: Teräshormit paloturvallisia oikealla asennuksella ja käytöllä”
”erityisesti sellaisessa tulisijassa, jossa hormi lähtee suoraan päältä”
Lienee hieman eri asia kuitenkin pääliliitoksinen, varaava ja ei-varaava (pelti)takka. Meillä esim. pääliliitoksinen, varaava tiilitakka, jossa savukaasujen mitattu maksimilämpötila on vain about 200 astetta ja hormi on kuitenkin 450 asteeseen luokiteltu. Näinkin ”kylmät” savut johtuvat kaasujen 2x kierrosta takan sisällä ennen kuin ne pääsevät hormiin = savukaasut matkaavat takan tiilikuorien sisällä tulipesästä ylös, siitä toista poskea alas tuhkaluukun tasolle, josta tuhkaluukun takaa kiertäen toiselle poskelle ja jälleen ylös, tulisijan päälle, josta vihdoinkin hormiin.
Tuollainen kiertoilmainen peltitakka onkin sitten jo kokonaan toinen juttu ja mielestäni nämä pitäisikin siksi erottaa tiukasti toisistaan ettei lietsottaisi turhaa pelkoa, kaikkia tulisijoja ja teräshormeja koskien.
Jos pidät tupaantuliaiset ja äijät menee saunaa, ei siinä paljon kysellä, että oletko ollut tyhmä ja mennyt ostamaan sellaisen piipun, joka ei kestä sitä että äijät saunoo…
Mökki siinä palaa, se nyt vaan on tyhmää ostaa…
”TSY:n mukaan markkinoilla olevat CE-merkityt teräshormit ovat perusteellisesti testattuja, kestäviä ja paloturvallisia.”
– missä on testattu, missä on tulokset, miten testattiin, Italiassako taas testattiin… poltettiinko pelkkiä sanomalehtiä 15min, eikä lämmöt nousseet… Aika arvotonta on vain julistaa että on testattu.
”Kun suojaetäisyydet ovat ohjeiden mukaiset ja tulisijaa lämmitetään oikein, tulipalosta ei ole pelkoa.”
– Ai miten oikein, ei ole monenkaan takan tai kiukaan mukana kaupunkilaiselle mitään ohjeita. Saako sellaisia tuotteita hyväksyä, joilla voi vanhingossa lämmittää saunaa niin että talo palaa…
”valtaosin syynä juuri väärä asennus”
– ai piiput ja niiden mukana tulevat asennusohjeet ovat niin luokattoman surkeita, että ihan valtaosassa tapauksista joku pystyy niitä väärin asentamaan. Myönnetään tällainen ja sitten itketään, ettei takkojen ja kiukaiden mukana tule lämmitysohjeihta.
”Ongelmana hormien paloturvallisuuden selvittämisessä on, että tarkkoja koko maan kattavia eriteltyjä palotilastoja ei ole olemassa”
– No pitääkö oikein tilastotieteellä todistaa, että piippu ei sovellu käyttötarkoitukseensa. Montako kämppää täytyy palaa asennettuja piippuja kohden, ennen kuin menee vallan käyttökieltoon nämä pakoputket?
”Eristeen aiheuttamat riskit”
– Muistakaa kertoa tämä myös Vapaavuorelle, ettei voida kiristää lämmöneristysmääräyksiä, kun nämä teräsputkilot, joita piippuinakin myydään, soveltuvat vain huonosti eristettyihin yläpohjiin. Hyvin eristetyissä ne eivät luovuta lämpöä riittävästi harakoille ja kuumenna tarpeettomasti yläpohjaa…
eihän ne tiilipiipun veroisia ole,mutta saa sen kämpän hormilla kuin hormilla palamaan jos ei käytä käytännön järkeä.