siirry sivun sisällä: navigaatio | sisältö
« Takaisin

Päättäjien unelmatyöntekijä


Viisi vuosikymmentä työelämässä

Imatralainen Åke Valtonen, 67, on nykypoliitikkojen ja valtiovarainministeriön virkamiesten viime aikoina esittämien unelmien täyttymys. Hän pysyi viisikymmentä vuotta työelämässä.

Valtosesta tekee harvinaisuuden se, että puolen vuosisadan palkka on tullut yhdeltä työnantajalta, Rakennusliike Evälahdelta. Jos tarkkoja ollaan, noihin 50 vuoteen sisältyy puolentoista vuoden "huilaaminen" 1980-luvulla, jolloin hän oli ensin sairaslomalla ja sitten puoli vuotta sairaseläkkeellä kyynärpäävamman vuoksi.

"Tulin Evälahdelle töihin heti ensimmäisenä arkipäivänä kansakoulun loputtua vuonna 1959. Sain ensi tehtäväkseni toisen työntekijän kanssa lattiatyöurakan, jossa ansaitsin kolme kertaa enemmän kuin timpurit silloin. Urakan jälkeen siirryin mittamiehen apuriksi."

Varsinaiselle eläkkeelle Valtonen siirtyi tämän vuoden kesäkuussa. Viimeisen työvuotensa hän oli Evälahden varikolla kunnostamassa nostureita, huoltamassa kalustoa ja tarvittaessa tekemässä keikkoja eri työmaille. Sitä edeltävät kolme vuotta kuluivat asuntorakentamisen parissa.

Miehen torninosturin liikkeisiin kiinnittynyt katse lappeenrantalaisella työmaalla kesäkuussa paljasti, mikä on ollut kaikkein mieluisinta työssä. Hän ohjasi 25 vuotta nosturia. Nostotyöt alkoivat kiinnostaa 1960-luvulla, kun työmailla koitti nosturiaika.

Nosturi päihitti timpurin työkalut

"Minulta kysyttiin rupeanko timpuriksi vai nosturinkuljettajaksi. Valitsin nosturinkuljettajan. Kirvesmiehen töitä en ole tehnyt koskaan", Valtonen kertoo.

Ensimmäinen nosturi oli alhaalta ohjattava Potain-nosturi. "Siinä kuljettaja pyöri kopin ympärillä ja koppi ei pyörinyt mihinkään. Pian sen jälkeen tulivat ohjaamolliset nosturit, joissa oli kesällä kuuma ja talvella kylmä. Kun sinne vei lämpökissat, tarkeni jollain tavalla talvella."

Nosturihommiin Valtonen kehitti oman niksinsä. "Se oli tarkkaa työtä. Aina ei nähnyt,
mihin oli nostamassa. Silloin merkitsin eristysnauhalla nosturin vaijeriin kerroksien kohdat."

Ohjaamoon hän kiipesi neljä kertaa päivässä. Mikään ei pitänyt sosiaalista miestä nosturissa kahvi- ja ruoka-aikoina.

Alussa nosturinkuljettajilta ei vaadittu nostotyökorttia. Sen Valtonen suoritti vasta parinkymmenen vuoden nosturihommien jälkeen. "Nosturityöt loppuivat, kun näkö alkoi reistailla. Tärkein ominaisuus työssä on terävä näkö."

Lopputilin pyyntö tie palkankorotuksiin

Palkankorotuksiin Valtosella on ollut omat menetelmänsä. Hän on pyytänyt pari kertaa lopputiliä, mutta sitä ei ole annettu, ja palkka on parantunut toivotulle tasolle.

"Työmaat ovat muuttuneet elementtitekniikan vaikutuksesta. Kun ennen asuinkerrostaloa teki 30 miestä, on nyt omia miehiä enää 6-7. Työt olivat silloin vaihtelevimpia, kun aliurakoitsijoita käytettiin nykyistä vähemmän. Naisia oli työmaalla alkutyövuosinani enemmän."

Valtonen ei ole löytänyt työuransa aikana rakennustyömaalle vaihtoehtoja. Hän on myös säästynyt monilta rakennustyömaille tyypillisiltä työperäisiltä vammoilta.

"Olin 1990-luvun laman ajan töissä. Vuonna 1964 kerkesin huilata kaksi kertaa Vuoksenniskan sairaalaa rakennettaessa, kun kukin oli viikon kerrallaan lomautettuna."

 



Auri Häkkinen


« Takaisin
Uusimmat uutiset alueelta "Talous" XML/RSS-muodossa
Bookmark and Share

Aloita uusi keskustelu "Päättäjien unelmatyöntekijä"

Kaikki kentät ovat pakollisia.