"Valtiovallan tulee panostaa nykyistä enemmän harmaiden markkinoiden torjuntaan. Paras keino tähän on reaaliaikaisen valvonnan tehostaminen, jota siis harjoitetaan toiminnassa olevilla työmailla. Valvonnan tulee olla nimenomaan viranomaisten vastuulla, eikä se saa olla työntekijäjärjestöjen tehtävänä", Pipatti listasi valtiovallalle harmaan talouden vastaisissa talkoissa kuuluvia tehtäviä.
Rakennusteollisuus RT on esittänyt, että rikoksentorjuntaohjelmassa viranomaisille on myönnettävä lisää resursseja harmaan talouden torjuntaan. Myös yhteisiä toimenpiteitä, kuten työmaiden kulunvalvontaa, pitää tehostaa.
Rakennusteollisuuden mielestä helposti toteutettavien ja tehokkaiden torjuntakeinojen sijasta julkishallinto pyrkii torjumaan harmaita markkinoita ainoastaan käännetyn arvonlisäveron käytöllä. Rakennusteollisuuden mukaan se ei estä harmaan talouden jatkumista rakennusalalla.
"Käännetyn arvonlisäveron lisäksi jouduttaisiin joka tapauksessa ottamaan myös muita tehokkaampia konsteja käyttöön."
Harmaan talouden moottorina on pimeän työn tekeminen. Pimeää työtä tehdään tuloveron ja työn sivukulujen välttämiseksi, eikä käännetty arvonlisävero RT:n mukaan pure niihin. Ruotsissa, jossa käännetty arvonlisävero on ollut käytössä yli kaksi vuotta, on sen aiheuttamien hallinnollisten lisäkustannusten arvioitu olevan noin 107 miljoonaa euroa ja investointikustannusten noin 132 miljoonaa euroa.
"Vaikka Suomessa voitaisiinkin ilmeisesti hoitaa asiat Ruotsia halvemmin, on ajattelematonta, jos ei ensin käytetä varmoja ja halpoja keinoja, vaan uskotaan käännetyn arvonlisäveron toimivuuteen", Pipatti kummeksui.
"Erittäin tärkeää on myös muistaa, että yhtäläisyysmerkkiä ei saa vetää pimeän työvoiman ja ulkomaalaisten välille. Tällä hetkellä harmaa talous näyttäisi rehottavan voimakkaimmin omakotitalotyömailla, ja siksi kotitalousvähennys tulisi laajentaa koskemaan myös omakotirakentamista", Pipatti sanoi.
Anne Korhonen
(Kuva: Anne Kurki)


Uusimmat uutiset alueelta "Talous" XML/RSS-muodossa