Kunnat ja Tiehallinto vaativat Lemminkäiseltä 65 miljoonaa euroa asfalttikartellista

Lemminkäisen logiikka ihmetyttää. Onko yrityksellä tosiaankin aikaa ja rahaa käydä oikeutta joka ikistä kuntaa ja tilaajaa vastaan erikseen vai onko tämä vain viivytystaktiikkaa, jolla pienimmät kunnat ja tilaajat saataisiin vetäytymään vaateista. Eikö yritykselle tulisi halvemmaksi hoitaa koko asia pois pöydältä maksamalla vaatijoille kerralla sopivaksi neuvoteltu könttäsumma? Silloin yrityksen ei tarvisi roikkua maineen kannalta ikävässä hirressä vuosikausia ja kallispalkkaiset juristit voisivat keskittyä bisneksen kannalta olennaisempiin asioihin.

Aivan toinen asia on, että jos joku on "puhaltanut" yli 100 miljoonaa kunnilta ja valtiolta, niin poliisin tulkinnan mukaan kukaan ei ole tehnyt mitään rikollista tai tuomittavaa. Tarkoitttaako tämä, että kartelli katsotaan luonnolliseksi osaksi talouselämää? Jos jää kiinni, niin riittää, että palauttaa voitot. Henkilökohtaiset bonuksetkin saa pitää tehtyistä hyvistä tuloksista.

Vastaa | Vastaa lainaamalla | Ilmoita asiaton viesti

>Aivan toinen asia on, että jos joku on "puhaltanut" yli 100 miljoonaa kunnilta
>ja valtiolta, niin poliisin tulkinnan mukaan kukaan ei ole tehnyt mitään rikollista
>tai tuomittavaa. Tarkoitttaako tämä, että kartelli katsotaan luonnolliseksi osaksi talouselämää?

Rikosprosessi on käyty läpi ja siitä KHO määräsi seuraamusmaksut viime vuonna.
Nyt on tulossa oikeudenkäynti siitä, oliko kartelilla vaikutusta hintaan. Tähän (eikä oikein mihinkään muuhunkaan) ei KHO:n päätös ottanut perusteltua kantaa, joten pahimmassa tapauksessa aiheen käsittelu alkaa alusta ja kulkee läpi kaikki oikeusasteet.
Kannattaa lukea läpi se KHO:n päätös. On mielenkiintoista, että kymmenien miljoonien sakot voi määrätä asiaa sen kummemmin edes perustelematta.

Vastaa | Vastaa lainaamalla | Ilmoita asiaton viesti

Oikeusprosessi, joka lähti markkinaoikeudesta, koski vain yritystoimintaa, ei sitä johtaneita henkilöitä. Jostain syystä syyttäjä ei halunnut katsoa henkilökohtaisen vastuun perään. Aika iso pitää talousrikoksen olla Suomessa, että siitä oikeasti rangaistaan. Jos kartelleja todella haluttaisiin estää, kannattaisi rangaistukset ulottaa yrityksistä henkilöihin, mihin laki toki antaa jo nyt mahdollisuuden. Sitä ei vain käytetty. Siksi sakkojen sijaan oikeus puhuu vain kaunistellen seuraamusmaksusta. Nykytilanteessa yritysjohto voi teoriassa jopa laskeskella, että kannattaako perustaa kartelli ja maksaa sitten seuraamusmaksut, jos niitä tulee. Seuraamusmaksu voidaan katsoa vaikkapa käänteiseksi investoinniksi. Ennen sen rapsahtamista johtajat voivat kääriä aika kivat bonukset. Toinen vaihtoehto, mitä muun muassa professori Leppiniemi on ehdottanut, on että oikeus rankaisisi kunnolla tekijöitä, mutta jättäisi yritykset ja niiden omistajat vähemmälle. Jenkkisysteemi on, että rankaistaan sekä tekijöitä että yrityksiä, ja molempia niin kovaa, että halua tai edes kykyä uusiin kartelleihin ei enää ole.

Vastaa | Vastaa lainaamalla | Ilmoita asiaton viesti