"Menettely saattaisi kuitenkin luoda uusia harmaan talouden ja talousrikollisuuden muotoja. Tämän lisäksi käännetyn verovelvollisuuden soveltamisalaan liittyvät tulkintaongelmat ja uudet tiedonkulun vaatimukset aiheuttaisivat yrityksille merkittäviä hallinnollisia lisäkustannuksia ja käytännön ongelmia, joihin ei ole helppo löytää ratkaisuja. Tämän vuoksi Elinkeinoelämän keskusliitto ei ole kannattanut käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottoa rakennusalalla", EK:n veroasiantuntija Mika Jokinen sanoo.

Käännetyn alv-järjestelmän tavoitteena on nimenomaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta. Valtiovarainministeriössä valmistellaan järjestelmän käyttöönottoa rakennusalalla. Hallitus antanee esityksen asiasta vielä tämän kevään aikana. Tarkoituksena ilmeisesti on, että uusia säännöksiä sovellettaisiin ensi vuoden alusta lukien.

"Näin nopea voimaantulo asettaa erittäin kovia haasteita niin verohallinnon ohjeistukselle kuin yritysten taloushallinnolle", Jokinen toteaa.

EK:n jäsenliitto Rakennusteollisuus RT on myös jatkuvasti kertonut vastustavansa käännetyn alv-järjestelmän käyttöönottoa rakennusalalla.

Nykyisessä arvonlisäverotuksessa verovelvollinen on pääsääntöisesti tavaran tai palvelun myyjä. Käännettyä alv-järjestelmää sovellettaessa verovelvollinen on tavaran tai palvelun ostaja, joka suorittaa veron myyjän puolesta. Jos hankinta on suoritettu vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, ostaja kirjaa veron saman kuukauden vähennettäväksi veroksi.