Edellisen kerran uusia asuntoja myytiin nykyistä vilkkaammin tammikuussa 2007. Koko 2000-luvun huippulukemasta ollaan jäljessä 11 prosenttia. Kauppojen määrä lisääntyi toukokuusta 3 prosentilla, ja vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna kasvua on kymmenen prosenttia. Tarkastelluilla alueilla tehdään nykytahdilla 5 456 uuden asunnon kauppaa vuodessa.
Rakentajat ovat reagoineet valppaasti kuluttajien asunnonostointoon, sillä neljässä kuukaudessa aloitettiin 2 114 uuden asunnon rakennustyöt. Siinä on vain 5 prosentin pudotus vuodentakaisesta erittäin vilkkaasta aloitustahdista. Tarkastelluilla alueilla aloitettiin neljän kuukauden aikana 1 485 kerrostaloasunnon (+ 4 %) ja 629 rivitaloasunnon (-20 %) rakentaminen.
Aloitusmäärien paikkakuntakohtaiset erot ovat suuret. Isoin muutos tapahtui Oulun seudulla. Edellisellä tammi–toukokuun jaksolla siellä aloitettiin vain kaksi kerrostalokohdetta, mutta viimeisten neljän kuukauden aikana Oulun seudulla aloitettiin yli 600 asuntoa. Asuntoja aloitettiin vilkkaasti myös Kuopiossa ja Seinäjoen sekä Lahden seudulla. Toisaalta monilla paikkakunnilla aloituksia oli vähän.
Tarkasteltujen alueiden perusteella voidaan arvioida, että koko pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa aloitettiin neljässä kuukaudessa noin 3 500:n ja vuodessa noin 8 400 asunnon rakentaminen.
Tarkastelluilla alueilla on ennakkomarkkinoinnissa runsaat 2 500 asuntoa, mikä on viidennes enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella on koemarkkinoinnissa arviolta 4 200 asuntoa.
Valmiiden varasto kasvoi
Asuntorakentajat toimivat kovalla riskitasolla, sillä uusia asuntoja on ollut nykyistä enemmän myynnissä vain kerran koko 2000-luvulla. Määrä kasvoi tarkastelluilla alueilla lähes 370 asunnolla neljässä kuukaudessa touko–syyskuussa. Määrä lisääntyi toukokuusta kahdeksalla prosentilla.
Eniten asuntotarjonta on kasvanut Turun seudulla (+43 % vuodessa). Lahden seudulla asuntotarjonta on lisääntynyt vuodessa 26 prosenttia. Ainoastaan Pohjanmaalla asuntoja on myynnissä vähemmän kuin vuosi sitten.
Valmiiden myymättömien asuntojen määrä kasvoi neljässä kuukaudessa 265 asunnolla. Määrä ylitti tarkastelluilla alueilla tuhannen asunnon rajapyykin yhdellä asunnolla. Edellisen valmista varastoa oli näin paljon kolme vuotta sitten, mutta silloin määrä oli laskussa. Joka viides myynnissä oleva uusi asunto on valmis.
Valmiiden asuntojen määrä ei ole vielä hälyttävällä tasolla, mutta se jarruttaa kuitenkin jo uusien asuntojen aloituksia. Valmiiden varasto voi vielä kasvaa selvästi, sillä loppuvuonna valmistuu paljon kohteita, joissa on runsaasti myymättömiä asuntoja.
Selvityksessä arvioidaan markkinatilannetta myynnissä olevien asuntojen ja tehtyjen kauppojen välisellä suhdeluvulla. Tämä tarjonta–kysyntä-lukema kertoo, kuinka kauan myynnissä olevien asuntojen kauppaaminen kestää kuluneen neljän kuukauden kaupantekovauhdilla. Tilanne on vakiintunut lievästi ylitarjonnan puolelle, sillä myyntivaraston pituus on 10,5 kuukautta (10,0 kuukautta toukokuussa).
Hinnat kääntyivät laskuun
Myynnissä olevien uusien asuntojen hinnat kääntyivät lievään laskuun kolmen vuoden nousuputken jälkeen. Tosin pudotusta on toukokuusta vain 0,2 prosenttia. Vuodessa hinnat nousivat 5,4 prosenttia.
Keskihinnaltaan halvimmat kerrostaloasunnot ovat myynnissä Raumalla (2 963 euroa), kalleimmat Kerava–Tuusula-alueella (4 146 euroa). Rivitaloasunnot ovat edullisimpia totuttuun tapaan Oulussa (2 089 euroa neliölle), korkein keskineliöhinta on Kerava–Tuusula-alueella (3 147 euroa).
Markkinoilla on nähtävissä, että huippukalliiden kohteiden aloitukset ovat vähentyneet ja tarjonta on normalisoitunut.
Tiedot perustuvat STH-Group Oy:n tekemään seurantaan, joka koskee kahdeksaa aluetta pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “Asuntogryndaajilla menee vielä lujaa”
Asuntogryndaajilla meni lujaa tarkastelukohdan aikavälillä, mutta mikä on tilanne juuri tällä hetkellä? Näissä tilastokatsauksissa on aina sama ongelma. Ne ovat jälkijättöisiä. Ne eivät koskaan kuvaa tarkasti nykyhetken tilannetta markkinoilla, mutta antavat toki suuntaa, mihin ollaan menossa.
Edellisen taloudellisen taantuman alkaessa kaikki maamme isoimmat rakennusliikkeet panivat pillit pussiin. Aloitukset pantiin jäihin porukalla yhteisesti sopien. Tässä vähäväkisessä ja asuntomarkkinoiltaan läpikorruptoituneessa maassa se onnistui, mutta esimerkiksi Saksassa tai Ranskassa ei tällainen peli tulisi kuuloonkaan.
Aloitusten jäädyttämisellä rakennusliikkeet saivat laman ajan pidettyä asuntojen hinnat korkealla, koska tarjontaa ei ollut kysyntää vastaavasti. Sama pelin politiikka on varmasti edessä nytkin.
Taantuman ollessa näköpiirissä grynderit pistävät aloituksia jäihin siksi, että asuntoja ei kannata tehdä myymättömiksi, ei siinä mitään yhteistä salaliittoa tarvita. Olisihan se todella tyhmää bisnestä tehdä asuntoja, joille ei ole ostajia.
En usko, että nyt tapahtuu samanlaista paniikkijarrutusta. Rakennusliikkeiden johtajat vakuuttavat oppineensa vuodesta 2009 sen, että silloin paniikki oli ylimitoitettua ja itse asiassa parhaiten pärjäsivät ne, jotka eivät lähteneet jarrutukseen mukaan. Niillä oli tarjota parhaiten asuntoja, kun tilanne normalisoitu, minkä se tekikin kaikkia kauhuskenaarioita nopeammin. Nyt ymmärretään, että matalat korot pitävät kysyntää yllä ja tekevät riskittömäksi pitää asuntoja pitkäänkin myynnissä. Vaikka ensiasunnon ostajat ja työttömiksi jäävät putoaisivatkin pois ostajien joukosta, niin meille riittää kasvukeskuksiin tulijoita aina ja eläkeikää lähestyvillä on rahaa ja isot vaihtoasunnot, jotka tekevät uuden asunnon ostamisen esimerkiksi keskustasta edelleen houkuttelevaksi. Tämä markkina ei romahda, vaikka Etelä-Euroopassa kärvisteltäisiinkin velkakriisissa. Itse asiassa viime kriisissäkään Pohjoismaiden asuntomarkkinat eivät romahtaneet vaan elpyivät hyvin nopeasti pienen notkahduksen jälkeen.
Kyllä myynti jo tökkii. Monilla gryndaajilla valmistuneista kohteista on todella paljon myymättömiä asuntoja.
Tilanteesta ääriesimerkkinä Lemminkäisen kohde As Oy Tampereen Vanilja, joka valmistuu muutaman viikon päästä ja tällä hetkellä asunnoista on myymättä 30/51.
Myös paljon mainostetussa As Oy Tampereen Baanassa on myymättä 13/52 asuntoa ja kohteen luovutus on aivan näinä päivinä.
Vapaarahoitteisten asuntojen määriä ja asuntokauppojen määriä nostattaa tälle vuodelle vielä tuleva vaarainsiirtoveron korotus joka tulee voimaan ensivuoden alusta. ARA-tuotanto pelasti edellisen laman. Vuosina 2009-2010 tuotettiin yli 26000 ARA-asuntoa ja muu asuntotuotanto oli lähes pysähdyksissä. Tällaisista määristä ei voi puhua tänä eikä vielä ensi vuonnakaan kun esim ARA vuokra-asuntojen aloituksia toteutunee tälle vuodelle alle 700 koko maahan. Muun muassa rakennusliitto onkin jo ilmaissut vakavan huolensa.