”Kahden viime vuosikymmenen aikana asuntojen reaalihinnat Helsingissä ovat suoraan sanottuna räjähtäneet. Nousu verrattuna muun Suomen hintoihin on ollut mieletöntä”, Männistö sanoo.
Männistön mielestä asumisen korkea hinta on vakava ongelma, jonka ratkaisemiseen on sitouduttava nyt. Ellei ongelmaa saada taltutetuksi, hyvän elämän edellytykset kärsivät myös muualla Suomessa.
”Jos helsinkiläisten asuinkulut on katettava maksamalla korkeampia palkkoja, täällä toimivien yritysten kilpailukyky laskee. Esimerkiksi Berliinissä asumisen hinta on vain puolet Helsingistä.”
Männistö puhui SRV:n järjestämässä avoimessa kaupunkiseminaarissa. Seminaarin tarkoituksena oli herättää keskustelua tulevaisuuden kaupungeista, asumisesta ja elämisestä. Tilaisuudessa pitivät puheenvuoron Männistön lisäksi arkkitehti Tuomas Toivonen, kaupunkitutkija Annukka Jyrämä sekä arkkitehti Hella Hernberg.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Lasse Männistö: Tornitaloilla ja täydennysrakentamisella halvempia asuinneliöitä”
Männistö ei joko ymmärrä puhumastaan tai jättää sitten tarkoituksella mainitsematta faktoja. Berliini on poikkeuksellisen halpa pääkaupunki lähinnä historiansa vuoksi, sillä kaupungissa on ollut reilusti ylimääräistä asuntotarjontaa satojentuhansien muutettua sieltä sodan jälkeen. Toisena ääripäänä esimerkiksi Kanadan Vancouver on panostanut valtavasti tornirakentamiseen, mutta siitä huolimatta kaupunki on jopa Helsinkiä kalliimpi paikka asua.
On turha kuvitella, että korkea rakentaminen pudottaisi pääkaupunkiseudulla asumisen hintaa, vaan todennäköisesti tiedossa on hintojen nousu entisestään. Syynä on, että toimiakseen tornitaloja pitäisi rakentaa Kiinan tyyliin satamäärin, mikä ei ole Suomessa mahdollista. Tornien sijaan päkaupunkiseudulla pitäisikin keskittyä rakentamaan tiivistä kaupunkikuvaa edullisemmilla 5-8 kerroksisilla umpikortteleilla, jotka luovat oikeasti kaupunkitilaa metsän keskellä törröttävien yksittäisten tornien sijaan.
Onko asuinneliön, siis geometrisen maapallon osan, hinta tärkeämpi kuin ihminen ja hänen viihtyisyytensä? Energiatehokkuuskin lasketaan neliötä kohti eikä energian kuluttajaa kohti. Neliökö on asiakas? Ovatkohan reunaehdot väärin asetettuja?
Männistö ei nyt ymmärrä tuon höläyksen pöläystä rakentamisen kustannuksista.
Tornitalojen rakentamiskustannukset nousevat huomattavasti,kun korkeutta lisätään mm.palo -ja pelastustoimen sekä hissien rakentamisen johdosta.
Myös kunnossapitokustannukset ovat korkeammat.
Hukkaneliöitä syntyy myös enempi.