Vientiteollisuutemme on menettänyt markkinaosuuttaan metsä- ja kännykkäteollisuuden murroksessa. Edes maailmantalouden elpyminen ei Ilpo Kokkilan mukaan välttämättä auta Suomea, sillä kasvavat markkinat ovat kaukana miestä.
Hänen mielestään ei ole realistista odottaa, että yhä vähemmillä panoksilla pystyttäisiin ylläpitämään yhä parempaa elintasoa. Kutistuvan vientiteollisuuden rahat eivät riitä siihen, että julkinen sektori on paisunut 56 prosenttiin kansantaloudesta.
”Meidän on mietittävä, minkälaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan meillä on varaa. Nyt sosiaalihuolto on mitoitettu sen mukaan, että sen, joka ei tee töitä, pitää voida yhtä hyvin kuin töissä käyvän.”
Tämä on antanut Kokkilan mukaan mahdollisuuksia väärinkäytöksille eikä meillä kohta riitä töissä käyviä maksamaan laskua.
”Leskiä, orpoja ja syrjäytyneitä on helppo puolustaa ja torpata muutokset. Mutta jos ei tehdä mitään, niin kohta ollaan Kreikan tilanteessa, että muut tekevät muutokset meidän puolestamme.”
Kokkilan mielestä yhteiskunnan tuet olisi suunnattava uudelleen. Tukea tarvitsisivat erityisesti menestyvät yritykset, jotka luovat hyvinvointia ja uutta työtä.
”Menestyvä Suomi perustuu elinvoimaisiin yrityksiin”, hän sanoi. ”Erityisesti pk-yritykset kärsivät ohuista pääomista ja siitä, että eivät saa pankeista rahoitusta.”
Kokkilan mielestä Suomi on kateellisten yhteiskunta, mikä jarruttaa yrittäjyyttä. ”Oman epäonnistumisen suomalainen voi vielä kestää, mutta ei sitä, että naapuri menestyy. Menestyneet yrittäjät ovat usein ärsyttäviä tyyppejä ja itseään täynnä. Naapurit eivät kestä sitä, ttä toisella on komeampi talo ja hienompi auto”, hän kärjisti.
Jostakin meidän on kuitenkin haettava uutta kasvuvoimaa, yrittäjyyttä ja tekemisen haluja. Nykyinen työnteon tahti ei Kokkilan mukaan riitä pitämään yllä elintasoamme vaan meidän on otettava mallia menestyvästä Saksasta, jossa tehdään selvästi enemmän työtunteja ja jossa työelämään saadut joustot lisäsivät teollisuuden kilpailukykyä.
Yhteiskuntamme mukavoituminen koskee Kokkilan mielestä myös yrityksiä ja johtajatasoa. Hän muistutti, että aikoinaan Kauko Rastas ja Tauno Mäkinen lähtivät kuukausiksi aavikoille hakemaan urakoita rakentajille. Nyt suomalaisia ei tahdo saada edes Venäjälle.
”Kesällä pitäisi ehtiä kalastaa, talvella käydä hiihtämässä Lapissa ja lastenkin kanssa pitäisi ehtiä olla”, hän kuvaa aikojen ja asenteiden muutosta.
Työelämän kehittämistä on Kokkilan mukaan syytä jatkaa ja jäykkyyksiä työajoissa ja joustoissa on voitava poistaa. ”Sitä on tehtävä kolmivuotisen työllisyys- ja kasvusopimuksen aikanakin.”
Hän pitää sopimuksen syntymisen ehtona sitä, että julkinen sektori ja kuljetusala ovat mukana. Julkinen sektori ei voi olla palkkajohtaja, ja toisaalta pieni avainala ei saa pysäyttää koko maata.
Kokkilan oma ala eli rakentajat lipesivät tuosta sopimuksesta ensimmäisenä, koska 20 euron korotukset eivät riitä Rakennusliitolle. Kokkilan mukaan isompaa korotusta on helmi-maaliskuussa alkavissa neuvotteluissa kuitenkin turha vaatia, sillä rakentamisessa ei olisi oikeastaan varaa edes nollakorotuksiin, niin korkeita korotukset ovat takavuosina olleet.
Lue lisää alan suhdannenäkymistä torstaina ilmestyneestä Rakennuslehdestä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 14 kertaa
14 vastausta artikkeliin “Ilpo Kokkila purkaisi paisunutta hyvinvointivaltiota”
OECD:n tilastot v.2008.
Työtunnit Suomessa 1732.
Työtunnit Saksassa 1432.
Suomessa tehdään töitä n.40 päivää enemmän kuin Saksassa!!
Kuulin tarinan yrityksen arvoista: Urho Viljanmaa Oy::ssä (nyk. Jalas yhtymä) jäi viimeisimmässä rähinässä kaatuneelta työntekijältä leski lasten kanssa velkaiseen torppaan. Urho kävi pankissa ja vei maksetun velkakirjan leskelle surunvalittelujen keralla.
Mitä edes mikroskooppisessa mittakaavassa vastaavaa yritysjohto ’anno 2013’ tekee edistäkseen firman aikanaan kirjoittettuja arvoja ?
Ilpo Kokkila kirjoittaa aivan oikein. Tilanne on juuri tämä. Ellei mitään tehdä on Suomessa sama tilanne viiden vuoden päästä kuin Kreikassa nyt. Suomalaiset menee Viroon tai Venäjälle töihin ansaitsemaan.
Niinhän se on, että kun herrat ovat tehneet vääriä ratkaisuja niin kansaa syytetään lopputuloksesta. Sillä julkista sektoria tulee kasvattamaan myös Kokkilan vaatimus yritystukien lisäämisistä ja uudelleen järjestelyistä.
Köyhyydestä ja työttömyydestä on aina ihmistä rankaistu ja suomalaisessa kulttuurissa tullaan rankaisemaan. Suomalainen on lukenut raamattunsa aina valikoiden ja jättänyt armon ylemmälle taholle.
Rikkaan raha on aina edullisempaa kuin köyhän. Silti Kokkila kuvittelee, että
”Nyt sosiaalihuolto on mitoitettu sen mukaan, että sen, joka ei tee töitä, pitää voida yhtä hyvin kuin töissä käyvän.”
Ohhoh! Kokkilan kannattaisi pysyä Etelärannassa eikä kuvitella tietävänsä sosiaalihuollosta yhtään mitään. Eikä muuten tiedä Saksan mallistakaan yhtään mitään. Miksi siis tietäisi Kreikan tiestä?
Otetaan Kokkilaltaki rahat pois yhteiskunnan käyttöön ja katotaan miten mies pärjää vaikkapa peruspäivärahalla…. Eikö näille Kokkiloille tehä mitään kun saavat päätä aukoa tuolla ihan miten tahansa…
Kyllähän Kokkila asiaa puhuu, ehkä kärjisti liikaa.
Hyvinvointiyhteiskunta on mennyt liian pitkälle, siihen ei todellakaan ole varaa. Ei ketään pidä nälkään ja kylmään tappaa, mutta joutilaisuus ei saa olla kenellekään vaihtoehto, kuten tällä hetkellä on. Ihan ensimmäiseksi työelämään pitää saada joustoa, se ei ole keneltäkään pois. Valitettavasti ay-väki ei sitä halua ymmärtää.
Saahan myötäpuolen Matti ja Antti aukoa myös päätään miten tahansa, tasapuolisesti.
Hyvinvointiyhteiskunta toimii hyvin suljettuna systeeminä. Esimerkkinä voi ottaa kylän, jossa kaikki osallistuvat talkoisiin, mutta niistäkin pidetään huolta, jotka eivät jaksa painaa muiden tahdissa. Keskinäinen solidaarisuus toimii parhaiten joukossa, jossa ihmiset tuntevat toisensa tai jotka ainakin jakavat samat arvot. Protestanttinen työnetiikka, eikä suinkaan sosialismi, on ollut keskeinen hyvinvointivaltion synnyn arvo.
Hyvinvointivaltio ei kuitenkaan voi olla avoin systeemi, joka kattaa koko maapallon ja jonka maksuluukulle pääsee ilmoittautumalla ilman mitään velvollisuutta kerätä rahaa systeemin yhteiseen kassaan. Siihen ei myöskään voi syntyä ilman tunnetta omista velvoitteista. Joka näin ajattelee, siltä on unohtunut J.F. Kennedyn lause: Älä kysy, mitä maasi voi tehdä eteesi – kysy, mitä voit tehdä maasi eteen.
Ymmärrän hyvin, että suurimpia veronmaksajia, joihin Kokkilakin pienestä veroprosentistaan huolimatta kuuluu, ärsyttää valtion nykyinen holtiton rahankylvö, jolle ei näy loppua. Heidän oma hyvinvointinsa ei kärsisi millään tavalla, vaikka hyvinvointivaltio kaatuisi tänä päivänä. Sen sijaan heidän firmoissaan työskentelevien tavallisten suomalaisten hyvinvointia se kirpaisisi ankarasti. Siksi Kokkila on mitä suurimmassa määrin tavallisen työntekijän puolella hyvinvointivaltiokritiikissään.
En silti haluaisi, että hyvinvointivaltio korvattaisiin meillä Amerikan konservatiivien ja Björn Wahlrsoosin hellimällä yövartijavaltio-käsitteellä. Siinähän valtion tehtäviin kuuluu vain oikeuslaitoksen ja armeijan pito eli selkokielellä sanottuna omaisuuden suojaaminen niskuroivilta kansanjoukoilta. Kaikki muu on kansalaisen oman kukkaron paksuuden tai korkeintaan vapaaehtoisen hyväntekeväisyyden varassa.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288607346465.html
Nuori voi jutun mukaan tienata 1100 euroa kuussa tekemättä mitään.
Mistä tulee uusia työpaikkoja tällä menolla ?
Työllistäviä valopilkkuja ei juurikaan ole uutisoitu ja ei Herlinit pysty kaikkia työllistämään.
Suomessa tehtaitaan alasajava puunjalostusteollisuus tekee tulosta globaalisti siitä ei juurikaan työpaikkoja tule vaikka osinkoja maksetaankin.
Ehdottomasti pitäisi mennä siihen suuntaan että työ kiinnoistaisi ja toisalta yrityksillä olisi intressi ja mahdollisuus nostaa henkilöstön kehittäminen kilpailuvaltiksi.
Ja kysynpä vielä, että kumpi on moraalittomampaa ja paheksuttavampaa: a) rikkaiden kadehtiminen ansiottomista eduista vai b) osattomuuteensa syyttömien työttömien halveksiminen?
Kokkila ja Wahlroos kuulunevat kokoomusnuoriin radikaaleine mielipiteineen.
Kerrankin Kokkilan kanssa samaa mieltä. Kaikilla on oikeus ties mihin, mutta kellään ei ole velvollisuutta mihinkään.
kas kun vanha mutruhuuli ei ehdota eutanasiaa oleskelu yhteiskunnan eläteille.