”Mielestäni pääkaupunkiseudullakaan ei ole asuntokuplaa, mikäli kuplalla tarkoitetaan perusteetonta hintojen muutosta. Varsinkin pääkaupunkiseudulla asuntojen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Asuntoja tehdään liian vähän muuttoliikkeen kasvattamaan kysyntään nähden ja pieniä asuntoja myös riittämättömästi. Esimerkiksi sinkkuuntumisen vuoksi kysyntä kohdistuu keskustan yksiöihin ja pieniin kaksioihin”, LähiTapiolan Kiinteistövarainhoidon toimitusjohtaja Vesa Immonen sanoo.
Hänen mukaansa pääkaupunkiseudulla on myös jatkossa korkeammat hinnat kuin muualla Suomessa.
”Jatkossa pääkaupunkiseudulla asumisesta on maksettava muuta maata enemmän. Muuttoliike jatkuu edelleen kohti pääkaupunkiseutua työpaikkojen perässä. Tämä tarkoittaa korkeita hintoja myös tulevaisuudessa.”
Immosen mukaan asuntojen hintakehitykseen vaikuttaa esimerkiksi kaupungistuminen.
”Maamme kaupungistumisaste on 69 prosenttia, kun vertailumaissa lähes 85 prosenttia ihmisistä asuu kaupungeissa. Uskon, että jatkossa Suomen kaupungistumisaste nousee muiden maiden tasolle.”
Yksi syy pääkaupunkiseudun hintojen kehitykselle jatkossa on myös se, että tonttimaa on pääkaupunkiseudulla kallista. Myös rakentamisen kustannukset ovat muuta maata korkeammat.
”Näköpiirissä ei kuitenkaan ole merkittäviä tekijöitä, jotka kääntäisivät nousujohteisena jatkuneen asuntojen hintakehityksen laskuun pitkällä aikavälillä. Paikallisia heilahteluja voidaan toki nähdä, mutta niin kauan kuin työllisyydessä, ansiotason kehityksessä tai lainamarkkinoilla ei tapahdu suuria mullistuksia, asuntojen hintakehitys jatkuu entiseen malliin. Vain huomattava muutos esimerkiksi korkotasossa tai työllisyydessä aiheuttaisi hintavaikutuksia.”
Myöskään LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvisen silmin hintakuplan kriteerit eivät täyty, mutta hän mielestään asuntojen hinnat ovat kuitenkin tällä hetkellä korkealla pääkaupunkiseudulla.
”Kupla tarkoittaa yleensä suurta poikkeamaa jostakin, esimerkiksi palkkatulojen, rakennuskustannusten tai yleisen hintatason kehityksestä. Näin määriteltynä en voi sanoa, että pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla olisi kupla”, Järvinen toteaa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Onko pääkaupunkiseudulla asuntokupla? – Enemmistö suomalaisista uskoo niin”
toivon miltei että kupla olisi totta – MUTTA luulenpa että pääosin muualla maassa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta hinnat jämähtävät tai laskevat ja PKS-seudulla jatkavat nousuaan. Kysyntä on SE tekijä asuntojen hintakehityksessä. Täällä periferiassa on hiukan huonosti noita ostajia, ei ainakaan jonoksi saakka.
Pk-seudulla hintojen nousua ei selitä rakennusmaan kustannusten nousu, ei rakennustarvikkeiden kustannusten nousu, ei rakentajien palkkojen nousu, ei ylläpitokustannusten nousu, jotka kaikki ovat olleet koko 2000-luvun ajan kohtuulliset.
Asuntojen hinnannousua ei selitä mikään muu kuin myyjän ahneus ja ostajan hulluus. Korvien välistä johtuva hinnannousu on yhtä kuin kupla. Mikä muu perusteeton hinnannousu voi olla kuin kupla.