Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ei ole vain suomalainen hupi, siihen on sitouduttu koko Euroopan Unionin piirissä lopullisena tavoitteena ensin leikata ja sitten pudottaa hiilidioksidipäästöjä. Keskeisimpiä toimenpideohjelmia on niin sanottu 20/20/20-sääntö, eli vuoteen 2020 mennessä kukin EU:n jäsenmaa vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosenttia ja samalla uusiutuvien energianlähteiden osuutta lisätään EU-tasolla 20 prosenttia.
Suomen osalta viimeinen kohta tarkoittaa uusiutuvien energiamuotojen käytön osuuden kohoamista lähes 40 prosenttiin. Tämä on kuitenkin vasta lämmittelyä, sillä kehittyneiden maiden päästövähennysvelvoite vuoteen 2050 mennessä voi kohota 60-80 prosenttiin.Tällaisia madonlukuja nousi esille Rakennuslehden Finnbuild-messujen yhteydessä järjestetyssä energiatehokkuusseminaarissa.
”Ilmastonmuutoksen torjunnassa yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja rakennusten energiatehokkuuden lisääminen on välttämätöntä. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen mahdollistaa myös kaukolämmitysverkostojen tehokkaan hyödyntämisen”, Säteri muistuttaa.
Säteri uumoilee, että kaukolämpöön liittyminen tulee pakolliseksi. Tästä poikkeaminen on mahdollista vain, jos toteutettava lämmitysjärjestelmä on kaukolämpöä tehokkaampi.
Rakennuskannan suurin haaste ja potentiaali on Säterin mukaan 1970-1980-lukujen rakennusten poistoilmanvaihdon lämmön hyödyntäminen. Lisäksi tarvitaan muutoksia käyttö- ja asumistottumuksiin, kuten sisälämpötilan pitäminen 20-22 asteisena, laitteiden on-off nappuloiden käyttö ja asuntokohtaiset kulutusmittarit.
NCC Rakennus Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Olli Niemen esittelemän energiatehokkuusvision mukaan kaikki uudisrakentaminen ja puolet korjausrakentamisesta toteutetaan vuonna 2012 matalaenergiaratkaisuina. Kaikki uudisrakentaminen sekä kolmasosa korjausrakentamisesta toteutetaan vähintään passiivitalon vaatimusten tasoisina vuonna 2020. Uudisrakentaminen perustuu nollaenergiataloon ja kaikki korjausrakentaminen vähintään passiivitaloon vuonna 2030.
Niemi kuitenkin korosti, että emme selviä tulevista haasteista, ellemme tee ryhmäremontteja Maunulan ja Tapiolan mallin mukaisesti. Muuhun ei ole aikaa eikä resursseja. Jo pelkästään lisäämällä vanhojen kerrostalojen koneelliseen poistoilmanvaihtojärjestelmään lämmön talteenotto, saavutetaan helposti jopa 25-30 prosentin energiansäästö.
”Energian säästö, sisäilmaongelmat ja määräysten tiukka tulkinta kitkevät painovoimaisen ilmanvaihdon entiset ja tulevat ratkaisut pois käytöstä. Painovoimaisen ilmanvaihdon koneellistaminen sisältää kuitenkin vakavia riskejä”, Sainio kertoo.
”Viimeisten 30 vuoden aikana rakentamismääräykset ovat lisääntyneet 100 prosenttia. Korjausremonteista on tullut valtavia myllerryksiä, joissa säännönmukaisesti kaikki menee uusiksi. Monesti olisikin syytä pohtia, suojellaanko tilaa vai rakenteita.”
Lue aiheesta lisää tuoreesta Rakennuslehden numerosta.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Rakennusvalvonta voi pakottaa energiataloudellisiin korjauksiin”
Helen on lisännyt koko ajan kivihiilen käyttöä, 2017 se tuotti kaukolämmöstään 61 prosenttia ja sähköstään 34 prosenttia kivihiilellä, se voi hinnoitella mielensä mukaan siten, että muut vaihtoehdot jäävät marginaaliin (pilp ml.), mutta ilmaston lämpeneminen jatkuu. Suojellusta julkisesta rakennuksesta tulee ongelmajäte, ensinnäkin sen hoitokulut ovat ilmankin valtavat jo nyt, toiseksi määräykset uhkaavat paisua järjettömiksi ja js-suojelun takia kaikkein pahinta ongelmaa eli johtumishäviötä ei voida hoitaa, eilispäivän talotekniikalla on jo sähkölaskut nostettu tappiin. Jos kaukolämpö tulee pakolliseksi, se on kuolinisku päästövähennyksille, koska vain hajautettu voi käyttää uusiutuvaa energiaa. Matalalämpöistä kaukoa tuskin saadaan, koska raha ei riitä edes runkovesijohtojen kunnostukseen. Syvän reiän hinta on liian suuri ja tavan tallaaja ei ymmärrä, miten huono ennen sotia rakennettu voi olla.