Kokeile kuukausi maksutta

Asumisen ja rakentamisen energiatehokkuus puhuttaa SuomiAreenassa

Asumisen, rakentamisen ja remontoinnin eko- ja energiatehokkuus on näkyvästi esillä Porijazzien yhteydessä järjestettävässä SuomiAreena-keskustelufoorumissa. Tiistaina 20. heinäkuuta Rakennuskulttuurikeskus Toivossa pidettävän keskustelutilaisuuden teemana on ”Askelmerkit ekotehokkaaseen asumiseen – keppiä vai porkkanaa”. Tilaisuuden järjestää Tee parannus -viestintäohjelma.

Asumisen, rakentamisen ja remontoinnin eko- ja energiatehokkuus on näkyvästi esillä Porijazzien yhteydessä järjestettävässä SuomiAreena-keskustelufoorumissa. Tiistaina 20. heinäkuuta Rakennuskulttuurikeskus Toivossa pidettävän keskustelutilaisuuden teemana on "Askelmerkit ekotehokkaaseen asumiseen - keppiä vai porkkanaa". Tilaisuuden järjestää Tee parannus -viestintäohjelma.

Asuinrakennukset ja koko rakennettu ympäristö sisältävät valtavan potentiaalin vähentää päästöjä ja parantaa energiatehokkuutta. Kansallisia ja kansainvälisiä sitoumuksia ilmastonmuutoksen torjunnassa ei saavuteta, elleivät rakennuskanta ja niiden käyttäjät ole merkittävällä tavalla talkoissa mukana. Jatkuvasti tiukentuvat määräykset pakottavat energiatehokkuuden parantamiseen, mutta tarvitaan myös merkittäviä muutoksia asenteissa.

Keskustelun aiheesta SuomiAreenassa virittävät asuntoministeri Jan Vapaavuori ja rakennetun ympäristön ekotehokkuuden tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:stä.

”Autoista pidetään huolta, niiden katsastukset ja huollot tehdään tunnollisesti. Vähäpäästöisiä autoja suositaan. Miksei koteihin ja asuntoihin sekä niiden päästöihin ja energiatehokkuuteen kiinnitetä huomiota yhtä paljon huomiota kuin autoihin”, Vapaavuori kysyy.

Airaksisen mielestä energiankulutuksen seuranta on avainasemassa, kun asukkaita kannustetaan energiankulutuksen vähentämiseen: ”Myös kerrostaloasukkaat tarvitsevat reaaliaikaista ja helposti ymmärrettävää tietoa siitä, kuinka paljon energiaa asunnossa kuluu. Tämä on haaste mittaroinnin ja kulutusraportoinnin kehittämiselle.” 

Asukkaiden keskeistä roolia korostaa Satakunnan Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Eino Taulu, joka tuo keskusteluun kiinteistönomistajien näkökulman. ”Voimakkaasti kasvavassa korjausrakentamisessa tarvitaan käyttäjälähtöisiä toimintatapoja, tehokasta viestintää ja kaukonäköisiä ratkaisuja. Rakennusten elinkaarelle ja koko sen aikana syntyville kustannuksille on annettava enemmän arvoa.”

Rakennusteollisuuden asiantuntemusta SuomiAreenan keskustelutilaisuudessa edustaa Rakennustoimisto M.Suoramaa Oy:n toimitusjohtaja Juhani Suoramaa. Hän haluaa kiinnittää huomiota siihen, ettei energiatehokkuuden parantamisessa syyllistytä ylilyönteihin. ”Kosteusriskit on minimoitava, sillä hometaloja on Suomessa jo nytkin liikaa.”

Keskusteluun asumisen ja rakentamisen ekotehokkuudesta osallistuu myös Porin apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus. Tilaisuuden juontaa toimitusjohtaja Juha Salmi Suomen Asuntotietokeskuksesta.

SuomiAreenaan on vapaa pääsy kaikille halukkaille. Ilmoittautumiset 15. heinäkuuta mennessä osoitteessa www.teeparannus.fi/tapahtumat tai sähköpostilla osoitteeseen info@teeparannus.fi.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Asumisen ja rakentamisen energiatehokkuus puhuttaa SuomiAreenassa”

  1. Rakennuslehden viimeisimmässä numerossa, Asuntomessu-numerossa oli juttu Kuopion nollaenergiatalosta. Juttu oli enemmän mainos kuin selventävä juttu. Energia-asioista oli kerrottu vain lauseilla: ”Kuopasin nollaenergiatalon lämmitysenergian tarve on 12 kWh/m2, minkä lisäksi energiaa kuluu muun muassa kodinkoneisiin. Kerrostalon energiaa tuotetaan sekä aurinkopaneeleilla että maalämpökaivon avulla”. Olennaisesta asiasta, eli lämpimän käyttöveden tuottamisesta, ei puhuta mitään. Kiinteistön tarvitsemasta kiinteistösähköstä(ilmastointi, hissit, pumput) ei myöskään puhuta mitään. Ei ole mitään selventävää laskelmaa miten talossa energiaa kuluu mihinkin ja ennen kaikkea: Mihin talon tuottamaa, ylimääräistä, uusiutuvaa enrgiaa myydään. Suomen lakihan estää esim sähkön syöttämisen yleiseen verkkoon. Erään hankkeessa mukana olevan taholta olen kuullut, että talo on ”lähes nollaenergiatalo” Rakennuskustannukset ovat kuulemani mukaan olleet todella korkeat. Kaikki kunnia hankkeelle sinänsä. Täytyyhän tällaisiakin kehityshankkeita olla, jotta edistystä tapahtuu.

Vastaa käyttäjälle Asiasta kiinnostunut Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat