Kokeile kuukausi maksutta

Hankintalain tulkintatavat ärsyttävät arkkitehtitoimistoja

ATL:n teettämän selvityksen mukaan julkisten hankintojen laatuarviointi ja referenssikäytännöt ovat sattumanvaraisia.”Tarjousten hinta-laatuarvioinnissa käytetään nykyään lähinnä woodoo-laskentakaavoja, kun pitäisi päästä syrjimättömään arviointiin”, kertoo Arkkitehtitoimistojen Liiton ATL:n toiminnanjohtaja Vesa Juola.

ATL:n teettämän selvityksen mukaan julkisten hankintojen laatuarviointi ja referenssikäytännöt ovat sattumanvaraisia."Tarjousten hinta-laatuarvioinnissa käytetään nykyään lähinnä woodoo-laskentakaavoja, kun pitäisi päästä syrjimättömään arviointiin", kertoo Arkkitehtitoimistojen Liiton ATL:n toiminnanjohtaja Vesa Juola.

”Tarkempi katse poikkeuksellisen alhaisiin hintoihin. Hinta-laatu-arvioinnissa pitää luopua huolimattomasti tehdyistä laskentatavoista. Referenssikäytännöt tulee saada oikeudenmukaisemmiksi, ei pitäisi tuijottaa liikaa niiden määrään”, Juola luettelee parannustoimenpiteitä hankintalain käyttöön.

Juuri referenssikäytännöt ja tarjousten sattumanvarainen laatuarviointi ovat viime viikolla julkistetun selvityksen mukaan sudenkuoppia suunnittelutyön hankinnassa. Hankintalain 59 pykälän mukainen referenssien kolmen vuoden ikäraja on selvityksen mukaan liian tiukka pienille toimistoille.

Julkisissa suunnittelutyön hankinnoissa määrää hinta, kun tilaajat eivät käytä toimivaa laatupisteytystä.

Selvitys perustuu 66 suomalaisen arkkitehtitoimiston vastauksiin. Lisäksi kyselyyn vastasi 20 arkkitehtitoimistoa muista Pohjoismaista ja yhdeksän suomalaista palvelujen tilaajaa. Tutkimuksen teki Promenade Research Oy ATL:n tilauksesta. Kyselyn tavoitteena oli selvittää hankintalain vaikutusta arkkitehtipalveluiden tilaamiseen ja kerätä mielipiteitä lainsäädännön toimivuudesta.

Hintakilpailu voimistumassa

Kokonaistaloudellisuuden arviointi vesittyy arkkitehtitoimistojen mukaan usein hinnaltaan halvimman tarjouksen valintaan. Laatua mitataan usein vain referenssien ja henkilöstön määrällä, kun tilaajat eivät ole kehittäneet laatupisteiden laskentakaavoja.

”Pienet hankintayksiköt ovat arkoja hankintalain käyttäjiä. Silloin turvaudutaan pomminvarmoihin ratkaisuihin. Konkreettista on, että tilaajat eivät uskalla rajata pois liian halpoja hintoja. Vastausten perusteella myös tilaajavastaajat ovat lähes samaa mieltä arkkitehtien kanssa siitä, että hankintalakiosaaminen ei ole hyvää”, Juola kertoo.

Pelkona on, että hyvätkin toimistot pudottavat hintakilpailussa palvelun laatua.

Lue koko juttu uusimmasta Rakennuslehdestä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Hankintalain tulkintatavat ärsyttävät arkkitehtitoimistoja”

  1. Hinta on ainoa oikea valintaperuste hankintapäätöksen perusteena.
    Tilaaja määrittelee tarvitsemansa laadun ja kuvaa hankinnan siten, että tarjoajat saavat oikean kuvan työn laajudesta/määrästä. Tarjoajat vastaavat siitä, että he pystyvät suorittamaan työn vaadituin ehdoin.
    Ongelmana on, että tilaajat eivät osaaa kuvata mitä he haluavat hankkia ja millaisella laadulla se pitää tehdä.
    Tilaajan tulee vaatia lopputuloksen sen mukaisena kun se on hankintakilpailussa pyydetty.
    Tarjoajien ja työn laatu saadaan vaaditulle tasolle kun työn/lopputuloksen laatuvaatimuksista pidetään kiinni.
    Arkkitehtikilpailut sopivat suunnittelijan valintaan silloin kun laatumäärittely perustuu humanismiin.

  2. Puusilmä-rakennuttajalle talo kuin talo näyttää samalta. Arkkitehtisuunnittelu on kivikautisesta rakennustekniikastamme huolimatta hyvin subjektiivista työtä. Hyvän arkkitehdin tunnistaa tunnistamalla tietämättä etukäteen suunnittelijaa. Siksi pisteytys on hankalaa.

    1. Ennen nämä asiat hoidettiin tervettä järkeä käyttämällä unohtamatta hyvää makua ja oikeaa arvomaailmaa. Tampereen Metsoa pidetään ehkä Suomen kauneimpana rakennuksena. Sitä ei olisi kuitenkaan koskaan rakennettu, jos hankintalaki olisi silloin ollut voimassa. Suunnittelukilpailun arvosteluraadin puheenjohtaja pisti Reima Pietilän suunnitelman sivuun ja kehotti raatilaisia katsomaan ensin muut vaihtoehdot. Tämän jälkeen käytiin keskustelu siitä, onko kaupungilla varaa Pietilään vain pitääkö tyytyä tavanomaiseen. Laatu- ja hintapisteytyksillä tällaisia arvovalintoja ei tehdä. Nyt kaikille toimistoille pitää antaa suunnilleen samat laatupisteet, ettei vaan kukaan loukkaannu. Mekö muka herkkähipiäisiä? Toisaalta ei meillä kyllä ole enää sellaisia tähtiarkkitehtejakaan, joiden laatu ylittäisi kaikki nykyiset arvosteluasteikot. Sitä voi tietenkin pohtia, onko tämä sitten syy vai seuraus?

      1. Juurikin ei näin! Pisteytyksen tarkoitus ei ole olla mikään kouluarvosana, vaan koko käytettävissä olevaa skaalaa tulee käyttää! Pisteytyksen tehtävänä on tehdä toimijoiden välille eroja, vaikka väkisin! Jos annat kaikille suunnilleen saman arvostelun, tulee laatupisteytyksen painoarvoksi käytännössä 5%, vaikka tarjouspyynnössä teoriassa olisit määrittänyt painoarvon 50-prosenttiin.
        Jälleen kerran on turha syyttää lakia, jos sitä ei osaa tulkita.

Vastaa käyttäjälle Ihan kiva kasi plus Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat