Kokeile kuukausi maksutta

Rakentamismääräysten laatunäkökulma ei vastaa ostajien laatunäkemystä

Rakentamismääräysten laatunäkökulma poikkeaa siitä, miten asunnon ostajat tulkitsevat hyvää laatua. Suomen rakentamismääräysten laatuajattelu on kapea ja perustuu niiden noudattamisen tarkastamiseen ja valvontaan. Määräysten noudattaminen ei kuitenkaan yksinään takaa asunnon ostajan laatutavoitteiden toteutumista. Nämä seikat käyvät ilmi diplomi-insinööri Ensio Saarenpään tuoreesta väitöskirjatutkimuksesta.

Rakentamismääräysten laatunäkökulma poikkeaa siitä, miten asunnon ostajat tulkitsevat hyvää laatua. Suomen rakentamismääräysten laatuajattelu on kapea ja perustuu niiden noudattamisen tarkastamiseen ja valvontaan. Määräysten noudattaminen ei kuitenkaan yksinään takaa asunnon ostajan laatutavoitteiden toteutumista. Nämä seikat käyvät ilmi diplomi-insinööri Ensio Saarenpään tuoreesta väitöskirjatutkimuksesta.

Rakentaminen on Suomessa lakien, asetusten, määräysten ja normien määrittämää. Niiden noudattamisesta on muodostunut keskeinen kaikkea rakentamista, myös rakentamisen laatutoimintaa, ohjaava tekijä. Asiakkaan vaatimuksiin on vastattu osoittamalla toiminnan täyttävän rakentamismääräysten vaatimukset.

Tutkimuksen mukaan laatu ja kokonaisvaltainen laatutoiminta ovat kuitenkin paljon enemmän kuin lain, asetusten ja määräysten noudattamista. Hyvän laadun ja laatutoiminnan keskeisiin ominaisuuksiin kuuluu asiakkuuden ymmärtäminen ja sisäistäminen kaikkea ajattelua ja toimintaa ohjaavaksi tekijäksi. Suomen rakentamismääräysten laatunäkökulma ei tähän yllä.

Rakentamismääräykset vastaavat vain osaa rakentamisen hyvän laadun tunnusmerkistöä. Parhainta tämä vastaavuus on rakentamismääräysten keskeisten alueiden turvallisuuden, terveellisyyden ja ympäristövaikutusten osalta. Samansuuntaista ajattelun voidaan katsoa olevan virheettömyyden, vastuullisuuden ja avoimuuden osa-alueilla.

Sen sijaan rakentamismääräykset eivät sisällä asiakassuuntautuneisuutta, kyvykkyyttä, oikea-aikaisuutta ja suoritusten jatkuvaa parantamisvaatimusta rakentamisen hyvän laadun edellyttämällä tavalla. Siten rakentamismääräysten laatukäsitys on jo lähtökohdiltaan kapeampi ja tarkastelee koko laatukysymystä eri näkökulmasta rakentamisen hyvään laatuun verrattuna.

Organisaatiotasolla laatukulttuurin sisäistämisen pitäisi tuottaa jäljittelemätöntä monipuolista osaamista, asiakaskeskeisyyttä kaikessa toiminnassa ja sen kehittämisessä sekä täydellistä integroitumista asiakkaiden tarpeisiin ja kokemusmaailmaan.

Suomen rakentamismääräykset ja niihin tukeutuvat toimintamallit eivät täytä näitä vaatimuksia. Siksi tarvitaan uudenlaisen ajattelun omaksumista, mikä väistämättä johtaa myös menettelytapojen muuttumiseen ja sitä kautta laadukkaampaan toimintaan. Oleellista on ymmärtää, että säädösten ja määräysten ohjaamat perinteiset toimintamallit eivät tämän päivän toiminnanohjauksessa ja asiakassuhteissa enää riitä. Asiakkaan parhaaksi toimiminen on siten merkittävä haaste kaikelle rakennustoiminnalle ja sen parissa työskenteleville.

Ensio Saarenpään väitöskirjatutkimuksessa on tutkittu Suomen rakentamismääräysten laatuajattelua ja sen suhdetta rakentamisen hyvän laadun ominaisuuksiin. Nämä ominaisuudet määritettiin tutkimuksessa yleisten hyvän laadun ja laadukkaan tuotantotoiminnan ominaisuuksien avulla.

Saarenpää väittelee Oulun yliopistossa torstaina 11. marraskuuta. Tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirja Rakentamisen hyvä laatu – Rakentamisen hyvän laadun toteutuminen Suomen rakentamismääräyksissä löytyy kokonaisuudessaan oheisesta linkistä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Rakentamismääräysten laatunäkökulma ei vastaa ostajien laatunäkemystä”

  1. Laatua tutkimuksiin! Näin paperinmakuinen ja kaavamainen tutkimuksessa lukukynnys muodostuu kyllä korkeaksi, vaikka Rakennuslehden raflaava otsikointi herätti hetkeksi mielenkiinnon. Sanottiinko otsikolla jo oleellinen! Ehkä rakennusmääräysten ja tutkimusten lähestyttävyydessä on samaa akarteemista jäykkyyttä ja asiaan pääsemättömyyttä. Käytännön läheisyyttä tässä kai? lähdettiin peräämään. Mitä saavutetaan lukemattomilla lukemattaomilla tutkimuksilla?

  2. Tutkimusaihe on hyvä, ansaitsee tulla tutkituksi. Nopeasti silmäitynä, hyvä että on otettu hieman Suomea laajempaa perspektiiviä. Pian käy ilmi, että toiveiden mukaiseen toteutukseen tarvitaan melkoisesti enemmän aikaa ja suunnittelu-resulsseja kuin normi-hankkeeseen varataan. Halvin suunnittelu- ja toteutustarjous nopeimpaan aikatauluun valitaan pääsääntöisesti lähtökohdaksi. Rakennuttajalla on valinnoillaan suurin vaikutus hankkeen laatutekijöihin, niin myös liian halvan tarjouksen antaneilla suunnittelijoilla ja toteuttajilla. Rakennusmääräykset ja ohjeet ovat hyvä lähtökohta laadukkaalle toteutukselle, eivät kuitenkaan ole este minimivaatimusta paremmalle toteutukselle. Avainasemassa laadukkalle ja edulliselle toteutukselle on riittävät suunnitteluresulssit ja aikaa yhteistyölle tulevien käyttäjien, rakennuttajan suunnitteluryhmän ja toteuttajan kesken. Nykytoteutuksessa mennään heti ”valmiisiin” ratkaisuihin, jokainen osapuoli tekee itsekseen ”omaa taloaan” yhteistyölle ei ole resulsseja, eikä aikaa. Kun jokainen tuo samaan casaan oman tuotoksensa tässä ollaan vasta tilanteessa josta pitäisi aloittaa yhteinen hanke, eikä myydä sitä valmiina tuotoksena.

Vastaa käyttäjälle Sanoista tekoihin Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat