Kokeile kuukausi maksutta

Järjestöiltä paljon korjausehdotuksia 2012 energiamääräyksiin

Rakennuttajien, teollisuuden, rakennustarkastajien, rakennusinsinöörien ja kilpailuviraston kanta 2012 energiamääräysehdotuksen tavoitteisiin on myönteinen. Energiatehokkuuden vaatimustasoa on niiden mielestä hyvin perustein päätetty kiristää vaiheittain. Kokonaisvaikutusten arviointi on jäänyt ministeriöltä kuitenkin kesken ja monet yksityiskohdat vaativat hiomista. Määräysten kiristäminen tulisi toteuttaa siten, että alalla vältettäisiin ratkaisujen toistuva muuttaminen. Siksi tuleville määräyksille halutaan vaiheittaisen uudistamisen tiekartta.

Rakennuttajien, teollisuuden, rakennustarkastajien, rakennusinsinöörien ja kilpailuviraston kanta 2012 energiamääräysehdotuksen tavoitteisiin on myönteinen. Energiatehokkuuden vaatimustasoa on niiden mielestä hyvin perustein päätetty kiristää vaiheittain. Kokonaisvaikutusten arviointi on jäänyt ministeriöltä kuitenkin kesken ja monet yksityiskohdat vaativat hiomista. Määräysten kiristäminen tulisi toteuttaa siten, että alalla vältettäisiin ratkaisujen toistuva muuttaminen. Siksi tuleville määräyksille halutaan vaiheittaisen uudistamisen tiekartta.

image

RIL huomauttaa, että energiansäästötoimien pitää olla taloudellisesti järkeviä. Sitä ne eivät ole, jos takaisinmaksuajat kasvavat yli kymmenen vuoden. Silloin energiainvestoinnit ovat pois muusta asuntorakentamisen kehittämisestä.

Raklin mukaan  määräysten tulisi mahdollistaa ja suosia alan toiminnan ja ratkaisujen innovatiivista kehittämistä ja kehitysloikkia. Innovatiivisuudesta on annettu liian positiivinen kuva, sillä energiatehokkuuden kokonaistarkastelun tulosta ei hyväksytä sellaisenaan, vaan on asetettu useita hyvinkin ahtaita lisäreunaehtoja samalla, kun moni merkittävistä tekijöistä on rajattu tarkastelun tai vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Näitä ovat esimerkiksi todellisuudessa toteutuvat eri arvot ja energiatehokkuus, tehokkaan tilojen käytön mahdollistavat konseptit, automaatio, täysin tarpeenmukainen sisäolosuhteiden hallinta ja vähäpäästöisten materiaalien täysimittainen hyödyntäminen.

Määräysehdotuskokonaisuus kaipaa Raklin mukaan merkittävää logiikan, rakenteen ja käsitteiden selkeyttämistä ja täydentämistä. Tämä koskee erityisesti osaa D3. Määräysehdotuksessa kokonaisenergiakulutus ja kokonaisenergiatehokkuus on jätetty sisällöltään aivan liian kapea-alaiseksi, teoreettiseksi ja kaiken lisäksi niiden hyödyntämistä on rajoitettu monin tavoin. Määritelmäosuuteen olisi keskeisinä peruskäsitteinä lisättävä kokonaisenergiankulutus, energiatehokkuus ja kokonaisenergiatehokkuus. Ostoenergian kulutus ja netto-ostoenergian kulutus ovat myös hyviä käsitteitä.

Hiilijalanjälki esiin sanahirviöiden takaa

Määräysehdotuksessa esitetyn rakennuksen teoreettisen ja ehkä hämäräksi jäävän kokonaisenergiankulutusluvun (E-luvun) sijaan tulisi Raklin mukaan käyttää kokonaisenergiankulutuslukuna vuotuista netto-ostoenergiaa. Sen jakautuminen eri energioihin on tärkeä tietää. Energiatehokkuutta voitaisiin täydentää energiankulutuksen aiheuttamalla ympäristökuormituksella. Tärkein näistä on ilmastokuormitus, jota voidaan kuvata hiilidioksidipäästöillä ja hiilijalanjäljellä.

Nollaenergiarakennuksissa tarkasteltavaksi jäävät vain ympäristökuormitukset. Vaatimusta uusiutuvan energian osuudesta ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa lähes nollaenergiarakennuksiin

Määräykset eivät saisi ”suosia” suuria asuntoja, jotka ovat luontaisesti todelliselta energia- ja ympäristötehokkuudeltaan pieniä asuntoja heikompia.

Energiatodistuksista tulisi kehittää keskeinen rakennusten energiaominaisuuksia kuvaava dokumentti. Energiatodistuksista tulisi ilmetä mahdollisimman todenmukaisesti ostoenergian kulutus energioittain sekä yhteenlaskettu ostoenergia.

Kilpailuvirasto kysyy kokonaisvaikutuksista

Kilpailuviraston mielestä ympäristöministeriön energiaohjelmalla, joka kestää koko tämän vuosikymmenen, on niin isoja kansantaloudellisia sivuvaikutuksia, että ne olisi syytä analysoida nykyistä yksityiskohtaisemmin. Sama koskee rakentamismääräysten kiristysten vaikutusarviointeja kilpailun näkökulmasta, kun joitakin ratkaisuja ryhdytään suosimaan ja joitakin syrjimään. Tämä koskee erityisesti suhtautumista sähkölämmitykseen. Tiukan energiamuotokertoimen vaihtoehtona oli jopa sähkölämmityksen kieltäminen. Onko sähkölämmitys muihin lämmitysmuotoihin verrattuna todella niin haitallista kuin ehdotuksessa annetaan ymmärtää?

Muun muassa Rakennusteollisuus RT on jo ehdottanut, että sähkön energiamuotokerrointa laskettaisiin ehdoteutusta kahdesta 1,5:een.

Uudistukset näyttäisivät kilpailuviraston mukaan asettavan markkinoilla tarjolla olevat vaihtoehdot keskenään eriarvoiseen asemaan. Virasto viittaa tältä osin ensinnäkin hirsirakentamisen muita rakenneratkaisuja lievempiin vaatimuksiin, jotka näyttäisivät nyt olevan jäämässä varsin pysyviksi. Käytetyt ympäristöperustelut ovat viraston mukaan varsin löysiä.

Toisin kuin Rakli kilpailuvirasto katsoo, että määräysehdotus antaa joissakin tapauksissa liiankin paljon tilaa ”luovuudelle”. Uudistuksiin sisällytetty niin kutsuttu kompensaatiomahdollisuus, joka saattaa houkutella toimijoita tekemään esimerkiksi rakennuksen vaipan eristävyyden osalta jopa aikaisempaa heikompia rakenteita, joita puolestaan kompensoidaan vaatimusten täyttämiseksi yhä lisääntyvällä laitetekniikalla.

Rakennustarkastajat huolissaan laadusta

Rakennustarkastusyhdistys RTY on huolissaan liian nopean muutosvauhdin tuomista laaturiskeistä. Samanlaisia on tullut monta kertaa aikaisemminkin. Olisiko mahdollista päästä yhtä hyvään ja energiatehokkaaseen lopputulokseen yksinkertaisemmilla pelisäännöillä?. Nyt ollaan menossa suuntaan, joka tulee edellyttämään aivan oman suunnittelijakunnan, joka pelkästään erikoistuu energiatehokkuuden suunnitteluun. Vaarana on, että monet yksinkertaisemmat ja enemmän kestävän rakentamisen oppien mukaiset keinot tuottaa hyvää pitkäaikaista energiatehokkuutta hukkuvat monimutkaisten laskentasääntöjen alle.

Valtaosalla maan rakennustarkastajista  ei ole käytännössä mahdollisuuksia näin monimutkaisia laskentasääntöjä omaksua. Tämä johtaa siihen, että viranomainen ja myös pääsuunnittelija ovat täysin energiatehokkuuden laskentaan erikoistuneiden harvalukuisten osaajien tuottamien tulosten varassa, ilman mitään reaalista mahdollisuutta asettaa tuloksia kyseenalaisiksi.

Raklikin huomauttaa, että pelkästään määräystenmukaisuuden osoittamiseksi tarvittavat laskelmat ja selvitykset teettäisivät osaavilla ammattilaisilla turhaa työtä.

Rakennustarkastajien mukaan helpoin tapa edetä kohti yksinkertaisempaa sääntelyä on laajentaa rakennuksen standardikäytön menettelyä. Kaikille osapuolille olisi helpotus, jos voitaisiin kehittää rakennustyypeittäin ja -osittain standardisoituja energian kulutusarvioita.

Uusiutuvaa vai ilmastoystävällistä energiaa?

Suomi aikoo soveltaa uusiutuvien energioiden direktiiviä kolme vuotta etuajassa, ja uusiutuvien määräksi ehdotetaan heti 25 prosenttia. Rakennusteollisuus RT:n mielestä olisi parempi lähteä liikkeelle 15 prosentista. RIL huomauttaa, että direktiivi ei ehdottomasti edellytä vaatimuksen asettamista. Mahdollinen luku pitäisi sen mukaan esittää tavoitteena, ei pakottavana.

RIL:n mukaan energiamuodoille annetut kertoimet ovat nyt jopa ristiriidassa niiden ilmastovaikutusten kanssa. Esitetyt kertoimet johtavat sähkölämmityksen vähenemiseen ja rakennuksessa käytettävien uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääntymiseen. Keskitetty sähkön- ja lämmöntuotanto on kuitenkin kustannuksiltaan ja ekologiselta jalanjäljeltään edelleen tehokas tapa toimittaa energiaa kiinteistöille. Valtaosa tarvittavasta infrastruktuurista on jo olemassa. Mitä tiiviimpi yhdyskuntarakenne on, sitä tehokkaammaksi keskitetty järjestelmä muuttuu.

Ministeriö haluaisi suosia pientä, paikallista energiantuotantoa keskitetyn ja tehokkaan sijaan. Raklin mukaan energiantuotantoon ja -kulutukseen liittyvät perusjärjestelmät ja palvelut on monessa tapauksessa järkevä toteuttaa useaa rakennusta tai kiinteistöä varten. Tämä korostuu hyödynnettäessä uusiutuvia energioita. Sen vuoksi määräysten on mahdollistettava tarkastelut rakennuksen ja sen osien lisäksi valinnaisesti myös erilaisina kiinteistöjen, rakennusten, kortteleiden ja niitä palvelevien infraratkaisujen kokonaisuuksina.

Rakennustarkastajien mukaan vaikka vaatimus uusiutuvista energialähteistä ei koske kaukolämmitykseen liitettyä rakennusta, tulee kaukolämmön merkitys vastaavasti vähenemään. Merkkejä suurten energialaitosten huolestumisesta on jo nähty. Pelätään, että tähänastiset suuret kaukolämpöinvestoinnit menevät osittain hukkaan. Pelätään, että energialaitokset joutuvat toisarvoisiksi, täydentävän ja varasähkön tuottajiksi tilanteessa, jossa pääosa kiinteistöjen lämmöntarpeesta hankitaan hyvin paikallisesti. Pelot ovat vakavasti otettavia ainoastaan, jos lämmitystavan muutoksista seuraa päästö- ja ilmastomielessä jotain kielteistä. RIL:n mukaan puun polttamisesta aiheutuvat paikalliset pienhiukkaspäästöt pitää arvottaa haitaksi.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Järjestöiltä paljon korjausehdotuksia 2012 energiamääräyksiin”

  1. Rakentajien kannat on nyt kuultu ja ne tuskin yllättivät ketään. Kyllä, ehkä, mutta, mutta, mutta tai ehkä sittenkin jyrkkä ei. Nyt voimme odottaa hallitukselta obamamaista linjanvetoa: Yes we can.

  2. On hyvä, että kiinnitetään huomioita energian kulutukseen , mutta………………… oletteko aivan varmoja että tekniikka pelaa ja rakentajat osaavat uudenlaisen rakentamisen, Jos laatun kiinnitettäis huomiota enemmän, lopputulos saattaisi olla parempi energiankulutuksenkin kannalta kuin teoreettisten lukuarvojen muuttaminen johonkin taulukkoon.
    Hometta on vielä vastassa passiivitaloissa 10 vuoden periodilla. Printtaa tämä talteen ja lue 10 vuoden päästä, saatat yllättyä!!

  3. Huoli rakentajien osaamisesta rakennusvaiheessa on perusteltua, mutta miten paljon voidaan laskea asukkaiden varaan?

    Pientalo on jo muutaman vuosikymmenen ollut nippu järjestelmiä (lvis), joiden toimintaa keskivertoasukas ei todellisuudessa ymmärrä ja joiden huoltoa ja ylläpitoa hän omatoimisesti pysty tekemään. Eli yksinkertaisiakaan järjestelmien virhetoimintoja ei useinkaan ymmärretä eikä edes huomata ajoissa. Jos patterit kylmenevät, niin vika voi olla öljyn loppumisessa, sulakkeen palamisessa, kiertovesipumpun pettämisessä jne. Mutta on paljon kouluja käyneitäkin ihmisiä, jotka eivät saa tämän tason ongelmaa itse ratkaistua, vaan tarvitsevat siihen ulkopuolista apua. Kuinka lienee virhetilanteissa, joissa oireet näkyvät hitaasti ja joiden ymmärtäminen ei kuulu normaalin yleissivistyksen piiriin? Esimerkiksi se surullisen kuuluisia suljetun ryömintätilan koneellinen kuivaus.

    Voisi olla järkevää tehdä jonkinlainen 2x2x1/7/31/365 -testi:
    Mitä a) rakennukselle tapahtuu ja b) miten oireet näkyvät 1) kesällä ja 2) talvella, kun joku sen järjestelmistä pettää päiväksi, viikoksi, kuukaudeksi tai vuodeksi?

    Ja miettiä vasta sitten, mitä voidaan vaatia pakolliseksi ja toisaalta mitkä järjestelyt kielletään yleisvaarallisina.

    1. Perusongelma on ministeriön virkamiesten ja sitä kautta määräysten usko teknologian siunauksellisuuteen.
      Meitä rakennusalan ammattilaisten toisinajattelijoita ei kuulla.
      Ei ole kestävän kehityksen mukaista tehdä pientaloista koneita joissa asumiseen vaaditaan päätoimisen huoltoteknikon taidot neljältä alalta;sähkö,vesi,lämmitys ja ilmastointi.
      Poikkeusolojen tai kriisin aikainen asuminen on tehty mahdottomaksi.
      Lääkkeet: hyvä vaipan lämmöneristys,painovoimalla osittain toimiva perusilmanvaihto,puulämm. liesi ja tulisija ainakin haja-alueilla,,jäätymislttiit vesijärjestelmät keskitetysti.nykyisiä lattialäämityksiä tulisi toteuttaa jäätymissuojattuna ym ym.

  4. Uusista energiamääräyksistä tulossa samanlainen pohjaanpalanut pannukakku kuin mitä tuli ns. jätevesiasetuksesta – todennäköisesti paljon pahempi !!
    Ko. uudistusen takapiruna on innovaatioguru ?? Pekkarinen ja muut puunpolttajat kakluunien ja kamiinojen lamda- antureineen ja katalysaattoreineen. Vääriin asetuksiin ja paragraaffeihin veättäjät ja johdattelijat tulisi saada todelliseen, esim. taloudelliseen vastuuseen aiheuttamistaan virheistä – se lisäisi talonpoikaisjärkeä ja harkintaa asijoissa, joiden pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta eikä osata laskea. Virkamiesten ja mm.epäpätevien rakennusten kuntotutkijoiden virheisiin tulisi voida puuttua kovalla kädellä…. sijaiskärsijänä on aina yksittäinen, usein kurkkuaan myöten velkainen, kansalainen, kotinsa myyjä / ostaja !
    Kannattaisi edetä temppu kerrallaan ja katsoa ensin esim.
    mihinkä jo tehty rakenteiden eristepaksunnos -vaatimus johtaa…. ehtiikö kosteus tuulettumaan pois Suomen entistä lämpimimmissä ja kosteimmissa kevät- ja suviöissä vai kasvavatko homeongelmat ? Ei ehdi ! !
    Kosteus jää entistä useammin rakenteisiin ja home- ja ´hengitys´ongelmat lisääntyvät räjähdysmäisesti — fakta juttu ! ! !

Vastaa käyttäjälle Ukko Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat