Kokeile kuukausi maksutta

Hengenvaarallisia halleja on korjattava ympäri Suomea

Suomessa on satoja rakennuksia, jotka ovat rakenteiltaan ainakin osittain samankaltaisia kuin Järvenpäässä viime talvena romahtanut urheiluhalli. Onnettomuustutkintakeskus tiedotti tämän kaltaisten hallien riskeistä viime keväänä, mutta ympäristöministeriön ja ELY-keskusten kautta kiertänyt tieto meni huonosti perille hallien omistajille. Nyt näitä Nordic Hall Oy:n toimittamien rakennuksia on laitettu käyttökieltoon tai niiden käyttöä on rajoitettu ainakin Kuopiossa, Siilinjärvellä, Iisalmessa, Sonkajärvellä ja Lahdessa.

Suomessa on satoja rakennuksia, jotka ovat rakenteiltaan ainakin osittain samankaltaisia kuin Järvenpäässä viime talvena romahtanut urheiluhalli. Onnettomuustutkintakeskus tiedotti tämän kaltaisten hallien riskeistä viime keväänä, mutta ympäristöministeriön ja ELY-keskusten kautta kiertänyt tieto meni huonosti perille hallien omistajille. Nyt näitä Nordic Hall Oy:n toimittamien rakennuksia on laitettu käyttökieltoon tai niiden käyttöä on rajoitettu ainakin Kuopiossa, Siilinjärvellä, Iisalmessa, Sonkajärvellä ja Lahdessa.

Pohjois-Savossa halliongelmaan puututtiin Kuopion vetämänä. Rakennustarkastaja Esa Koposen mukaan kaupungissa on kuusi Järvenpään hallin kaltaista kohdetta, joiden haltijoille rakennusvalvonta lähetti sortumavaroituksen sisältäneen selvityspyynnön. Neljästä hallista saadun pikaselvityksen mukaan vain yhden hallin rakenteet täyttivät turvallisuusnormit. Kahden hallin tiedot puuttuvat, mutta niistäkin toista on korjattu huonolla menestyksellä. Halleja saa käyttää vain pienillä lumikuormilla ja rakennuslautakunnan vaatima suunnitelmien tarkastus ja korjaustoimet on tehtävä syksyyn mennessä. Muuten hallit asetetaan käyttökieltoon.

Ainakin Sonkajärvellä ollaan tyytyväisiä siitä, että Koponen tiedotti Kuopion hallien ongelmista kollegoille. Rakennustarkastaja Kauko Korolainen kertoo menneensä viestin saatuaan heti samana päivänä Finndomon tehtaalle, jossa on Nordic Hallin toimittama varastohalli. Rakenteiden tarkkailu ja lumien poistaminen auttoivat välttämään romahduksen. Nyt rakennus on käyttökiellossa.

Siilinjärvellä oli ratsastusmaneesi käyttökiellossa. Rakennuslupainsinööri Timo Raatikaisen mukaan hallin rakenteiden kapasiteetti ylittyy täysillä lumi- ja tuulikuormilla 200 prosentilla, joten romahdusvaara on ilmeinen vähäisimmilläkin lumikuormilla. Hitsaussaumoista löydettiin Järvenpään onnettomuushallin kaltaisia puutteita. Maneesia voi käyttää väliaikaisesti ilman lumikuormia ja rakenteet sekä hitsaukset on korjattava syksyyn mennessä käyttökiellon uhalla.

Korjauksista isot kustannukset

Hallien omistajat ovat ikävässä tilanteessa. Yhden kohteen tietojen perusteella korjauskustannukset saattavat nousta vähintäänkin 100 000 euroon hallia kohden. Rakennustarkastajien kuuleman mukaan Nordic Hall on suhtautunut korvausvaatimuksiin kylmäkiskoisesti.

Kattoromahdusten välttämiseen tähtäävä vanhojen rakennusten katsastusmenettelyä ei ole otettu käyttöön. Onnettomuustutkintakeskus suositteli katsastusmenettelyä ensimmäisen kerran vuonna 2006, mutta sitä ei valmistella vieläkään ympäristöministeriössä. Rakentamisen laadusta vastaavan ympäristöministeriön yliarkkitehti Pekka Lukkarisen mukaan katsastukseen otetaan kantaa A1:n uudistuksen yhteydessä ja valmisteluun on varattava ainakin vuosi aikaa.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan Suomeen tarvittaisiin havaittujen rakennusonnettomuuksien ja -vaaratilanteiden seurantajärjestelmä. Myös niitä koskeva tiedotuskanava puuttuu. Lukkarinen kuitenkin torjuu näkemykset ympäristöministeriön passiivisuudesta romahdusten estämisasiassa.

Pelastuslaitos on hälytetty tänä talvena lumen takia 52 kertaa, loukkaantumisvaara oli 30 onnettomuudessa. Lisäksi lehdistä on kertonut noin kymmenestä muusta onnettomuudesta.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Hengenvaarallisia halleja on korjattava ympäri Suomea”

  1. Ei mikään ihme. Mitoitusmenetelmänä on käytetty teräsrakenteissa täysiä jännityksiä huomioimatta taipumat, pakkovoimat ja stabiiliuskysymykset kokonaan. Ainevahvuus rakenteissa on yleisesti niin ohut, että normaalilla puikkohitsauksella rakenteita ei voi hitsata, työmaalla ei mitään. Tekijöiden suunnittelutaidot eivät riitä ymmärtämään rakenteiden toimintaa, pienillä paikkakunnilla ei rakennustarkastajankaan välttämättä.

    Tyyppihallien suunnitelmat voivat olla vuosien takaa, ja eivät täytä tämän päivän vaatimuksia, jos koskaan. Hyväksyntä haetaan sieltä mistä sen helpoimmin saa. On asiakkaan asia hoitaa lumet pois katolta, lumihan ei peltikatolla pysy. Ja laskentaohjelmistot, no niin … tämmöinen tästä tuli.

  2. Pelataanko halleilla venäläistä rulettia? Viimeksi tämän aamun (13.3.2011) lehdessä oli uutinen tuhannen neliön suuruisen navetan sortumisesta. Järvenpään halli sortui 23.2.2010 ja onnettomuustutkintaraportti valmistui 20.1.2011. Raportin mukaan yritys on toimittanut satoja halleja. Jos rakennevirheet esiintyvät myös näissä halleissa, niin kuin tämänhetkisistä tiedoista voisi päätellä, kuluneen vuoden aikana olisi mikä tahansa näistä voinut sortua, vai olisiko? Mikä viranomainen on vastuussa rakennuksen sortumisen jälkeen muiden riskirakennusten kartoittamisesta ja onnettomuusvaarasta tiedottamisesta sekä uusien onnettomuuksien estämistoimenpiteistä, onko se ympäristöministeriö vai sisäasianministeriö vaiko molemmat yhdessä?
    Liikuntahalleja käytetään myös kokoontumistiloina. Halleissa saattaa yleisötilaisuuden aikana olla tuhansia henkilöitä. Riskit ovat todella suuria. Onnettomuustutkintakeskus näyttää olevan riskeistä tietoinen ja huolissaan, mutta paneudutaanko asiaan vakavissaan onnettomuuksien estämistoimenpiteistä vastuussa olevassa ministeriössä? Mitä Järvenpään hallin sortumisen jälkeen on tehty? Aloitettiinko uusien sortumien estämistoimenpiteet välittömästi onnettomuuden jälkeen, vai odoteltiinko tutkimusraporttia? Kartoitettiinko heti yrityksen toimittamat rakennukset, jos, mihin toimenpiteisiin niiden suhteen ryhdyttiin? Jos torjuntatoimenpiteisiin ryhdyttiin vasta vuoden kuluttua, moni samoilla rakenneratkaisuilla toteutettu halli on ollut todellisessa sortumavaarassa.
    Uusien rakennusten turvallisuutta voidaan parantaa rakennesuunnitelmien ja rakenteiden ulkopuolisella tarkastuksella. Olevien turvallisuus paranee ajan kanssa, jos katsastustoiminta saadaan käynnistymään. Rakennussortuman tapahduttua olisi nopeasti selvitettävä, onko rakennuksen toimittanut yritys käyttänyt samoja rakenneratkaisuja muissakin rakennuksissa. Tämän jälkeen olisi keskityttävä riskirakennusten vaurioitumisen estämiseen.
    Vai pelataanko halleilla edelleenkin venäläistä rulettia ja odotellaan sydän syrjällään seuraavaa rysäystä? Kysymyksiä riittää, löytyykö vastaajaa ja vastauksia?

  3. Hyvä Raknnuslehti, että olette pitäneet asiaa esillä jo vuosia.
    Viisautta on riittävästi mutta käyttö ontuu.
    Rajatilamitoitus asettaa kovat vaatimukset liitosten asennuksille , asennuskomponenteille jne. Jos näitä liitoksia ei asianmukaisesti tarkasteta, niin sortumia tulee lisää ja todella suuret henkilömäärät ovat vaarassa.
    Odotellessa,…kirjoittakaa aiheesta lisää.

    1. Selvä nurjahdusvaara puristuspuolen nurkalla. Poikittaistuenta puuttui.
      Suunnittelun nykymenetelmiin tulisi lisätätä oletettu epäkeskisyys.

      Halleja olen suunnitellut vuodesta 1961 – kaikki pysyneet pystyssä.

  4. Kymensanomat kertoi seuraavaa jo 17.3.2011 12:26

    ”Hallit korjaukseen tai käyttökieltoon Kotkassa

    Yhdentoista eri omistajan harrastus- ja varastohallit eivät täytä lumikuorman kantavuusvaatimuksia Kotkassa. Ympäristölautakunta pyysi hallien omistajia toimittamaan pikaisesti hallien korjaussuunnitelmat rakennusvalvontaan ja tekemään vaadittavat korjaukset ennen ensi talvea. …
    Nordic Hall Oy:n ennen vuotta 2006 valmistamia rakennuksia. Yhtiö on myöntänyt suunnitteluvirheen, muttei aio kantaa sen vaikutuksista vastuuta. Vastuuketjua vaikeuttaa se, että hallin rakentaja oli Nordic Oy:n edeltäjä Karato Oy. ”

    Kuinkahan monta kymmentä näitä rakennelmia onkaan edelleen korjaamattomina käytössä?

  5. Ei katsastamisesta ole sanottavaa hyötyä, jos suunnittelijat eivät näe mitkä kuormat rakenteeseen vaikuttavat ja miten.Tässäkin Laukaan hallin vaakakuormat,ainakin rakennekuvan mukaan olivat nivelien varassa.

  6. Kyllä hallit ja rakennukset pysyvät pystyssä, kun koko ketjussa suunnittelusta rakentamiseen on osaajat hoitamassa hommia. Isot pitkäjänteiset hallit ei vaan ole joka pojalla hanskassa. Putkipalkeista koottujen kaksi- ja kolminivelkehien suunnittelu ja valmistus on vaativa tehtävä. Huomioitava on liitosten toimivuus, yksittäisten rakenneosien, pääkehien ja koko rakennuksen stabiliteetin varmistus sekä kehien kantanivelien vetotangon pitävyys.

    Kevytrakenteiset puu- ja teräshallit romahtelevat ja katot pettävät useimmiten maaseutukunnissa, missä etenkin takavuosina kilpailu hankkeista oli villiä ja vapaata ja mahdollisti toiminnan rajallisella ammattitaidolla.

    Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselotuksista voi syitä lueskella, niin tarvitse tehdä hataria arvailuja.
    http://www.turvallisuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Muutonnettomuudet/Muutonnettomuudet2010/1274105550829

Vastaa käyttäjälle Jesebel Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat