Kokeile kuukausi maksutta

Seinäjoki-Oulu-rata toteutetaan budjettirahoituksella

Valtioneuvoston 23. maaliskuuta tekemässä kehyspäätöksessä on varauduttu 254 miljoonalla eurolla Seinäjoki-Oulu-radan parantamisen loppuunsaattamiseen. Kokkolan ja Ylivieskan välille rakennetaan lisäraide, jonka jälkeen rataosuus on koko matkaltaan kaksiraiteinen. Samalla nykyinen raide perusparannetaan. Rakennustyöt voidaan aloittaa vuonna 2012, ja rata valmistuu vuonna 2017.

Valtioneuvoston 23. maaliskuuta tekemässä kehyspäätöksessä on varauduttu 254 miljoonalla eurolla Seinäjoki-Oulu-radan parantamisen loppuunsaattamiseen. Kokkolan ja Ylivieskan välille rakennetaan lisäraide, jonka jälkeen rataosuus on koko matkaltaan kaksiraiteinen. Samalla nykyinen raide perusparannetaan. Rakennustyöt voidaan aloittaa vuonna 2012, ja rata valmistuu vuonna 2017.

Alunperin Kokkola – Ylivieska 2. raide suunniteltiin toteutettavaksi niin sanotulla elinkaarimallilla, jossa radan rakentaja vastaa suunnittelun ja rakentamisen lisäksi sovitun ajan radan ylläpidosta ja rahoituksesta. Aiemmin elinkaarimallia on käytetty Lahden moottoritien ja E18 Lohja-Muurla-moottoritien rakennushankkeissa.

Vuoden 2010 talousarviossa päätettyjen elinkaarirahoitushankkeiden (Kokkola-Ylivieska 2. raide ja E18 Koskenkylä-Kotka) kustannusarviot ovat nousseet merkittävästi. Etenkin Kokkola-Ylivieska-ratahankkeen kustannusarvio nousi alkuperäiseen arvioon nähden huomattavasti. Hankkeen kustannusarviota nostaa myös hankkeeseen sisältyvä velvoite huolehtia viereisen, jo aiemmin rakennetun raiteen liikennöitävyydestä.

Kehyspäätöksessä on muutettu hankkeen toteuttamistapa elinkaarirahoituksesta toteutusaikaiseen rahoitukseen. Siksi Liikennevirasto keskeyttää Kokkola-Ylivieska -ratahankkeen elinkaarimallin hankintamenettelyn, ja hanke toteutetaan rakennusaikaisella rahoituksella. Sen sijaan E18 Koskenkylä – Kotka-hanketta jatketaan elinkaarirahoitusmallilla.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Seinäjoki-Oulu-rata toteutetaan budjettirahoituksella”

  1. Ja taas rata rappeutuu. Kyllä elinkaarimalli olisi oikea tapa ostaa tällaisia hankkeita. Rata pysyisi kunnossa ja todelliset kulut olisivat selvillä.

  2. Oli oikea päätös lopettaa PPP-puuhat. Hanketta oli tarjoamassa vain 2 tarjojaa ja niissäkin molemmissa oli valtionyhtiö toisena osapuolena. Huolestuttavaa on myös E18 tien tarjoushalukkuus ja sen perusteella muodostuva ”viherlinjan” kokonaishinta. Montako tarjoajaa arvatkaa?
    PPP-mallin piti olla sellainen että halukkaita osaliistujia, kunollisen kilpailun aikaansaamiseksi olisi riittävästi tarjolla. Suomi on pieni maa jossa kaikki ovat tekemisissä toistensa kanssa ja hinnan muodostus on senmukaista.

Vastaa käyttäjälle PPP Paras Pysyä Poissa Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat