Kokeile kuukausi maksutta

Elinkaarihankkeisiin kaivataan lisää kumppanuutta

Elinkaarimallit rakennusinvestointien toteutusmuotona kiinnostavat sekä tilaajia että palveluntuottajia, mutta niihin liittyy edelleen runsaasti haasteita. Aitoa kumppanuutta ja innovaatioita kaivataan lisää. Lisäksi maksumekanismeja ja riskien jakoa tulee selkeyttää sekä lisätä mahdollisuuksia toimintamallien monistamiseen. Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jonka oikeustieteen ylioppilas Niina Hakkarainen on tehnyt Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Raklin, Rakennusteollisuus RT:n ja Infra ry:n ohjauksessa. Tutkimukseen on haastateltu 19 elinkaarihankkeissa kokemusta saanutta tilaajien, palveluntuottajien ja rahoittajien edustajaa.

Elinkaarimallit rakennusinvestointien toteutusmuotona kiinnostavat sekä tilaajia että palveluntuottajia, mutta niihin liittyy edelleen runsaasti haasteita. Aitoa kumppanuutta ja innovaatioita kaivataan lisää. Lisäksi maksumekanismeja ja riskien jakoa tulee selkeyttää sekä lisätä mahdollisuuksia toimintamallien monistamiseen. Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jonka oikeustieteen ylioppilas Niina Hakkarainen on tehnyt Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Raklin, Rakennusteollisuus RT:n ja Infra ry:n ohjauksessa. Tutkimukseen on haastateltu 19 elinkaarihankkeissa kokemusta saanutta tilaajien, palveluntuottajien ja rahoittajien edustajaa.

image

Elinkaarimalleissa yhdistyvät hankkeen suunnittelu, rakentaminen ja pitkäaikainen 15-30 vuoden ylläpito. Useissa tapauksissa hankkeisiin liittyy myös rahoitus- ja omistusjärjestely. Suomessa mallia on käytetty muutamissa moottoritiehankkeissa sekä useiden julkisten rakennusten rakentamisessa.

Riskinjaon suhteen haastateltavat kokivat, että kokemusten karttuessa hankkeissa on menty parempaan suuntaan. Palveluntuottajat toivoivat edelleen tilaajien ottavan kannettavakseen erityisesti niistä riskejä, joiden toteutumiseen osapuolet eivät voi vaikuttaa ja joiden hinnoittelu nostaa aiheetta tarjoushintaa. Maksumekanismeja ja sanktioita määritteleviä sopimusehtoja pidetään edelleen monimutkaisina.

Erityisesti palveluntarjoajat kokivat ongelmaksi sen, etteivät he voi hankkeissa riittävästi hyödyntää omia innovaatioitaan. He eivät useinkaan pääse vaikuttamaan projekteihin suunnitteluvaiheessa, jolloin elinkaarihankkeen keskeiset ratkaisut tehdään. Myös innovaatioihin liittyvistä tekijänoikeuksista on joissakin tapauksissa aiheutunut ongelmia. Suunnittelun yhteistyötä ja vuoropuhelua on syytä elinkaarihankkeissa lisätä, jotta niistä saadaan paras mahdollinen hyöty irti.

Nopeus ja laatu eivät kiistattomia etuja

Elinkaarimalleja on perusteltu niiden nopeudella sekä hankkeiden toteutuksen ja ylläpidon paremmalla laadulla. Selvityksen mukaan elinkaarimalli voi mahdollistaa hankkeiden aloittamisen normaalia budjettirahoitteista mallia aikaisemmin, kun koko kustannuserää ei tarvitse osoittaa kerralla tilaajan budjetista.

Sen sijaan tutkimuksessa ei saatu yksiselitteistä tukea sille, että rahoitusmalli vaikuttaisi itse rakentamisprojektin aikataulun läpivientiin. Myöskin itse kilpailuttamisprosessi ja hankintavaihe voivat olla monimutkaisempia ja pitkäkestoisempia kuin perinteisessä mallissa. Laatutavoitteiden toteutumisen arvioimiseksi kaivataan kokemuksia sopimuskauden loppuun ehtineistä hankkeista.

Osaamista ja mallien tuntemusta laajennettava

Haastattelututkimuksen mukaan yksi keskeisimmistä ongelmista on se, että jokainen hanke on täysin yksilöllinen, mikä vaatii paljon paneutumista ja asiakirjojen räätälöintityötä. Elinkaarimallin vakiointi ja yksinkertaistaminen nopeuttaisi hankkeiden läpivientiä ja selkeyttäisi eri osapuolten asemaa. Elinkaarimallien valmistelun osaamispohjaa tulisi haastateltujen mukaan laajentaa.

Esteenä elinkaarimallien laajemmalle käytölle on tilaajien mukaan mallin kannattavuuden osoittamisen vaikeus poliittisessa päätöksenteossa. Palveluntuottajat puolestaan kaipaavat hankkeisiin jatkuvuutta ja sopimusasiakirjojen malleja, joita voitaisiin hyödyntää useammassa hankkeessa.

Hankkeiden monistamista peräänkuuluttivat myös eläkevakuutusyhtiöt, jotka eivät nykytilanteessa koe rahoituksesta ja pääomasijoituksista saatavaa tuottoa riittäväksi. Monistettavuus helpottaisi myös hankkeiden riskien ennakoitavuutta.

Tutkimusraportti on julkaistu sivuilla www.rakli.fi, www.rakennusteollisuus.fi ja www.infrary.fi.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Elinkaarihankkeisiin kaivataan lisää kumppanuutta”

  1. Aitoa kumppanuutta kaivataan. Ensimmäinen todellinen elinkaari- ja kumppanuushanke näkee päivänvalon silloin kun hankkeen veturina toimiva osapuoli ymmärtää koko arvoketjun merkityksen ja ymmärtää sitouttaa koko arvoketjun hankkeeseen. Niin kauan kuin arvoketjun sitouttamissopimuksia tehdään ylhäältä alaspäin tapahtuu välistävetoja, tarjousvaiheen ylihinnoittelua ja tinkimistä sopimuksenteon jälkeen.
    Kaikkien etukäteen sitoutuneiden toimijoiden tulee oikeasti sitoutua yhteiseen lopputulokseen. Suomessa tämä saattaa olla hankalaa koska toimijoita on vähän, mutta yrittää kannattaa.

    Esimerkiksi väylähankkeiden projektikehityksessä on Suomessa kulttuurina, että vain rakenuttaja ja pääurakoitsija keskustelevat keskenään, muista ei niin väliä.

    Ei kovinkaan monimutkaista

    1. Viimeisimmissä kilpailutuksissa on kaupunkien avustajana pääsääntöisesti ollut aina sama ammattitaidoton konsultti, joka on tehnyt poikkeuksellisen vaikeita palvelumaksu- ja sanktiokaavoja ja ollut perin ymmärtämärtön verotusratkaisuille. Siinä on vaikea löytää kumppanuutta.

    2. Näin varmasti on, mutta ongelma on yleensä siinä, että rakennuttajan puolelta ei löydy keskustelukumppania substanssiasioissa.

Vastaa käyttäjälle Arvoketju sen olla pitää Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat