Kokeile kuukausi maksutta

Energiansäästö on lisännyt jo homeriskejä

Energiamääräysten kiristykset yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa lisäävät rakennusten homeriskejä. Tuloksista kertoo juuri valmistunut Frame-projekti. Se varoittaa, että eristemäärien lisäys johtaa monissa tapauksissa riskirakenteisiin.

Energiamääräysten kiristykset yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa lisäävät rakennusten homeriskejä. Tuloksista kertoo juuri valmistunut Frame-projekti. Se varoittaa, että eristemäärien lisäys johtaa monissa tapauksissa riskirakenteisiin.

image

Vuonna 2008 ympäristöministeriö tilasi Tampereen teknilliseltä yliopistolta selvityksen, jossa arvioitiin lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksia rakenteiden kosteustekniseen toimintaan. Johtopäätös oli, että riskit erityyppisten kosteusongelmien lisääntymiselle kasvavat, kun U-arvoja kiristetään. Myös rakennuksen jäähdytystarve kasvaa niin paljon, että se jopa kyseenalaistaa matala-energia- ja passiivitalojen teon taloudellisuuden.

VTT sai silloin pikaraportillaan torjuttua kritiikin, joka vaaransi energiamääräysten kiristyksen, mutta juuri valmistunut Frame-projekti vahvistaa, että TTY:n kritiikki oli aiheellinen. Monissa nykyisissä ja laajasti käytössä olevissa rakenneratkaisuissa riskit kosteusongelmille ovat jo kasvaneet ja kasvavat edelleen, jos lämmöneristystä lisätään. Ilmastonmuutoksen vaikutus voi olla vielä tätäkin suurempi.

Energiamääräyksiä kiristettiin tutkijoiden kritiikistä huolimatta vuonna 2010 noin 30 prosentilla ja ensi kesänä ne kiristyvät vielä 20 prosentilla. Hallituksen tavoitteena on nollaenergiataso vuonna 2020 tai jo 2017 eli kiristyksiä on luvassa koko ajan lisää. Suunnitttelijat joutuvat siten tasapainoilemaan säästö- ja terveysvaatimusten kanssa.

Lue lisää torstain Rakennuslehdestä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 13 kertaa

13 vastausta artikkeliin “Energiansäästö on lisännyt jo homeriskejä”

  1. Malttia, malttia ja vielä kerran malttia nyt jo koskaan tarvitaan. Varminta on edetä pienin askelin käytännön kokemuksia keräten, eikä velvoittaa kertaheitolla koko rakennusalaa ja kiinteistönhoitoa kulkemaan kohti suurta tuntemattomuutta.

    Nolla- ja plusenergiatalojen nimeen vannominen on täällä pohjan perukoilla itsensä pettämistä. Rakennus tarvitsee Suomessa talvikautena aina muodossa tai toisessa energiaa kohtuullisen huonelämpötilan ylläpitämiseksi ja rakenteiden kuivana pitämiseksi.

    Mitään järkeä ei ole siis kulkea kohti riskialtista rakentamista, vaatia tolkuttomia eristepaksuuksia ja yletöntä määrää talotekniikkaa rakennuksiimme. Lisäksi panos ja tuotos on pidettävä aina mielessä kuin myös ihmisten käyttäytyminen.

  2. Olisi varmaan erittäin suotavaa tutkia ensin kastepisteen muodostumiskohta ennenkuin annetaan yltiöpäisiä määräyksiä tekemiselle. Hirsitalo kokonaan hengittävällä ratkaisulla on ehkä meidän homesairaiden ainut toivo. Tiedä sitten saako niitä jatkossa enää rakentaa? Tieto on valttia samoin maltti.

  3. Muutenkin tuntuu, että tuossa energiarakentamisessa on vauhkoonnuttu tekemään kaikkea mahdollista ja jopa luottaen tavarantoimittajien myyntimiesten pilvilinnoihin. Itse olen epäillyt esim Järvenpään nollaenergiataloa voiko se olla totta. Aurinkokerääjien pitäisi tuottaa lämmintä vettä kolme kertaa enemmän kuin omat kokemukseni viime kesältä näyttävät. Lisäksi porakaivojen pitäisi tuottaa lämpöä 21 megaa, mutta ne voivatkin tuottaa lämpöä vain ilmastoinnin esilämmityksenä kun ulkona -6 astetta tai kylmempää.

    Seppo Mölsä sanoo Rakennuslehdessä aivan oikein, että kun määräyksiä kiristetään jatkuvasti, siirrytään itse asiassa jatkuvaan koerakentamiseen. Markkinoille tulee tuotteita, joista ei ole kokemusta. Suunnittelu- ja asennusvirheet kasvavat.

    Omasta mielestäni nollaenergiataloon päästään vielä joskus, mutta tuo 2020 tulee liian pian. Tekniikka ja kokemus eivät ehdi kehittyä tarpeeksi. Auringosta on mahdollista saada enemmänkin lämpöä irti kuin 250-400 kWh/m2 (joka on Motivankin mukaan se oikea määrä). Eikä niitä eristepaksuuksia pidä alkaa hulvattomasti kasvattaa. Ei sillä edes todellisuudessa säästetä kovin paljoa, ei sen kummemmin energiaa kuin rahaakaan lämmityskustannuksissa. Parempi olisi mennä pienin askelin. Ihan aluksi riittäisi, että talot (jopa yksittäiset asunnot) opittaisiin tekemään tiiviinä. Jos tiiveys vielä mitattaisiin asuntokohtaisesti, se samalla palvelisi äänieristävyyttä ja ennen kaikkea paloeristävyyttä asuntojen välillä, joka jo sinällään on erittäin tärkeää. Eli loppujen lopuksi ei olisi kysymys mistään muusta kuin vaadittaisiin tekemään talot täsmälleen detaljikuvien ja työselitysten mukaan. Sille olisi vain valvontakeinona tiiviyden mittaus.

    1. nimimerkki jalat maass kirjoitti:

      Omasta mielestäni nollaenergiataloon päästään vielä joskus, mutta tuo 2020 tulee liian pian

      mutta täälläkin on ollut juttua jo nollaenergiaomakotitalovalmistajasta! Eli tutustukaa http://www.kivitasku.fi , siellä ollaan jo 2020 taso saavutettu 😀

    2. Katsoin kyllä tuon linkin, mutta mitään todisteita nollaenenergiatasosta en sieltä löytänyt. Pienessä loma-asunnossa tämä kyllä on mahdollista kun hyvien rakeneteiden lisäksi tehdään aurinkokerääjiä, aurinkokennoja, tuulivoimaa ja maalämpöä. Aalto-yliopistohan teki pilotin. Mutta kun v. 2020 tämä pitäisi olla jo suurissa kerrostaloissakin ja nimenomaan se tulee liian aikaisin.

      1. Miten suomalaista rakennusalan osaamista voi näissä matalaenergia-asioissa ja kosteus- ja homekysymysten hallinnassa kehittyä, kun alan johtavat tutkimuslaitokset ovat näin erimielisiä? Kun TTY tutkii ja tuo tutkimustuloksena esiin, niin kohta VTT hutkii sen alas. Niin käy varmaan nytkin. Ympäristöministeriölle ja Sitralle sopii paremmin VTT:n myötäsukaiset tutkimukset kuin TTY:n kriittiset eli kyse on myös tutkimusrahojen jaosta. Sen lauluja laulat, kenen tutkimusrahoilla nautit.

  4. Ärsyttää kuitenkin tällainen asenteellinen ja leimaava kirjoitustyyli, jolla juttu on tehty. ”Riskit erityyppisten kosteusongelmien lisääntymiselle kasvavat, kun U-arvoja kiristetään.” No joo joo, mutta kasvavatko ne sellaisessa suhteessa, että U-arvoja ei pitäisi tästä huolimatta kiristää? Kunnon argumentteja peliin. Kyllähän ylensyöntikin lisää kansanterveydellisiä riskejä, mutta en nyt olisi sen varjolla torjumassa toimenpiteitä nälänhädän poistamiselle.

    ”VTT sai silloin pikaraportillaan torjuttua kritiikin, joka vaaransi energiamääräysten kiristyksen, mutta juuri valmistunut Frame-projekti vahvistaa, että TTY:n kritiikki oli aiheellinen.” Onko tämä olevinaan puolueetonta journalismia vai asenteellista väittelyä? Herää kysymys, kokeeko kirjoittaja kärsivänsä arvovaltaongelmasta, jota kirjoituksellaan yrittää paikkailla.

    1. Kannattaa lukea Rakennuslehdestä dosentti Juha Vinhan pitkä ja perusteellinen teksti Frame-projektista ja jos asia ei vieläkään aukea kannattaa mennä 1.12. klo 9.00 Säätytalolle kuuntelemaan Frame-projektin tuloksia ja kyselemään. Niitä esittelevät muutkin tutkijat kuin Vinha. Valitettavasti aihe on nyt niin kuuma, että tilaisuus on jo täyteen buukattu, mutta luentoja voi seurata myös internetistä.

      Vinha tiivistää Frame-projektin tutkimukset siihen, että eristemäärien lisäys yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa lisää merkittävästi kosteusriskejä. Eivät kuitenkaan kaikissa rakennetyypeissä. Siksi Framessa on keskitytty noihin riskialtteimpiin rakenteisiin ja joko haettu niihin parannuksia tai ehdotettu suoraan, että joistakin niistä olisi syytä luopua.

  5. Kuuroille korville meni varoitus tolkuttomien lämmöneristepaksuuksien vaatimisesta. U-arvoissa riittäisi hyvin operoida vain yhdellä desimaalilla, seinät ja alapohja 0,2 ja yläpohja 0,1 sekä ikkuna ja ovi 1,0. Mutta jo aikapäiviä sitten olisi pitänyt vaatia vaipalta tiiviyttä sekä edellyttää hallittua ilmanvaihtoa ja lämmön talteenottoa.

    Hallitusohjelman vuoden 1992 energiansäästöohjelma jäi laman jalkoihin ja vuosituhannenvaihteen korkeasuhdanteessa vain kulutus muodossa tai toisessa oli päällimmäisenä. Taakse jätettyä tekemättömyyden aikaa ei voi hetkessä kuroa kiinni, eikä asettaa suin päin radikaaleja vaatimuksia rakennusten energiatehokkuudelle. Pitää hankkia osaamista ja kokemusta, panostaa asumiskäyttäytymisen valistukseen sekä antaa markkinamekanismienkin ilman väkivaltaista pakkoa uudistaa rakentamistapoja ja muuttaa arvostuksia.

    1. Enää pidä ilmoille päästää ylitseampuvia määräyksiä. 2012 -määräykset on purettava, jos niistä aiheutuu systemaattisesti terveysriskejä. Ja ympäristöministeriöEqua Simulation ja VTT tällöin oikeuteen.Uuden rakennuiksen vaipan osuus koko primääräenergiasta on niin pieni, ettei palauttavalla määräysmuutokselle ole juurikaan primäärienergiamerkitystä. Kun talvisodastakin selvittiin, niin eiköhän tästäkin. Lasketaan jälkikäteen haavoittuneet (homeseirastuneet)

    2. Asumisterveys ja kansallinen etu mukaan energiadirektiivin kansalliseen soveltamiseen
      Kun puoli Eurooppaa on konkurssissa, EU voisi lopettaa näpertelyn ja uhkailun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kaltaisilla ukaaseilla. Ajatellaan, että kun tehdään direktiivi/laki/asetus/rakentamismääräys, niin asiat on hoidettu, vaikka ne olisivat kuinka kaukana tahansa käytännön elämästä. Vain virkamiesten, vttläisten ja sitralaisten päiväunissa voi kuvitella, että pikavauhdilla tehdyillä rakentamissäädöksillä ja valvontaa sekä byrokratiaa lisäämällä, poistettaisiin merkittävästi laatuvirheitä. Tutkimuslaitosten riidellessä keskenään, kenttäihmiset eivät voi mihinkään luottaa!

      1. Frame-projektin yleisötilaisuus on 1.12. Säätytalossa Helsinigissä. Koska tilaisuus on täynnä, niin sitä voi seurata netistä https://connect.tut.fi/frame

        Nettisivulla http://www.rakennusteollisuus.fi/frame on ohjelma ja myös luentoaineisto pdf-muodossa.

        8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
        9.00 Avaus
        9.10 Homeen kasvun laskentamallin kehitystyö, Juha Vinha, TTY
        9.40 Kriittisten referenssivuosien valinta homeen kasvulle ja kosteuden kondensoitumiselle nykyisessä ja tulevaisuuden ilmastossa, Juha Vinha, TTY
        10.10 Julkisivujen pakkasrapautumis- ja korroosioriskin muutos tulevaisuuden ilmastossa, Jukka Lahdensivu, TTY
        10.40 Eristerappausrakenteiden toiminta, Jukka Lahdensivu, TTY
        11.00 Ikkunoiden kondensoitumisriskin muutokset, Paavo Kero, TTY
        11.20 Lounas (omalla kustannuksella lähialueen ruokapaikoissa)
        12.30 Puurunkoisten ulkoseinärakenteiden toiminta, Mikael Mäkitalo, TTY
        12.50 Sisäpuolelta eristettyjen massiivirakenteiden toiminta, Sakari Nurmi, TTY
        13.10 Yläpohjien sisäinen konvektio, Tomi Pakkanen, TTY
        13.30 Ulkoseinien sisäinen konvektio, Petteri Huttunen, TTY
        13.50 Tuuletettujen yläpohjien toiminta, Anssi Laukkarinen, TTY
        14.10 Kahvitauko
        14.40 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta, Anssi Laukkarinen, TTY
        15.00 Rakennusten lämmöneristystaso ja talotekniset järjestelmät muuttuvassa ilmastossa, Juha Jokisalo, Aalto-yliopisto
        15.30 Yhteenveto tutkimustuloksista ja loppukeskustelu, Juha Vinha, TTY
        15.50 Tilaisuus päättyy

Vastaa käyttäjälle emeritus tarkastaja Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat