Kokeile kuukausi maksutta

Harkimo rakennuttaa 120-metrisen pilvenpiirtäjän Hartwall Areenan viereen

Liikemies Harry ”Hjallis” Harkimo aikoo rakennuttaa Helsingin Hartwall Areenan parkkihallin päälle 35-kerroksisen pilvenpiirtäjän. Leijonatorniksi ristittyyn rakennukseen tulee sekä asuntoja että viihde- ja toimistotiloja. Hankkeen kustannukset nousevat 150 miljoonaan euroon. Lähes 120 metriin kohoavasta tornista tulee Suomen korkein rakennus. Suomessa on sitä korkeampia rakennelmia, mutta ei yhtään varsinaista rakennusta.

Liikemies Harry "Hjallis" Harkimo aikoo rakennuttaa Helsingin Hartwall Areenan parkkihallin päälle 35-kerroksisen pilvenpiirtäjän. Leijonatorniksi ristittyyn rakennukseen tulee sekä asuntoja että viihde- ja toimistotiloja. Hankkeen kustannukset nousevat 150 miljoonaan euroon. Lähes 120 metriin kohoavasta tornista tulee Suomen korkein rakennus. Suomessa on sitä korkeampia rakennelmia, mutta ei yhtään varsinaista rakennusta.

image

”Kaavamuutosprosessi on jo käynnistetty kaupunkisuunnitteluvirastossa ja sen on määrä valmistua ensi vuonna. Tavoitteena on aloittaa Leijonatornin rakennustyöt heti vuoden 2013 jääkiekon MM-kisojen jälkeen. Alustava aikataulu on laadittu siten, että avajaisia voisi juhlia loppuvuodesta 2015”, Harkimo kertoi Helsingissä pitämässään tiedotustilaisuudessa.

”Ajatuksenani on yhdistää samassa talossa runsaslukuinen näköala-asuminen ja monimuotoiset viihde- ja hyvinvointipalvelut huippu-urheilua unohtamatta. Suunnitelmiin kuuluvat myös nykyaikaiset televisiostudiot, jotka toimivat vuorovaikutuksessa naapurissa olevan Hartwall Areenan kanssa. Vetonaulaksi Leijonatornin huipulle on tulossa näköalaravintola”, Harkimo jatkoi.

Näköalat maksimoitu

Tornitalon piirustukset ovat syntyneet Arkkitehtitoimisto Alan arkkitehtinelikon Juho Grönholmin, Antti Nousjoen, Janne Teräsvirran ja Samuli Woolstonin yhteistyönä. Idea sai alkunsa jo Teräsvirran opiskelutyöstä 2000-luvun alussa. Nykyiseen muotoonsa luomus kehittyi, kun Teräsvirta ja Harkimo yhdistivät innovatiiviset ajatuksensa viime vuodenvaihteessa.

”Tutkimme yhtiökumppaneitteni kanssa toimistollamme tornitalon eri osien teknisiä vaatimuksia yhdistettynä Harkimon toiveisiin ja vähitellen rakennus alkoi saada nykyisen asunsa käyttötarveajattelun lähtökohdista. Talon pohjan jakautuminen ikään kuin kahdeksi torniksi alempien kerrosten viihde- ja toimistotiloista ylempiin asuinkerroksiin mentäessä tarjoaa asunnoille maksimaalisen määrän ikkunapintaa hyödynnettäväksi näköaloina yli Helsingin”, projektijohtaja Teräsvirta totesi.

Infra tehokkaampaan käyttöön

Hankkeen toteutuksessa on tarkoitus hyödyntää tehokkaasti alueen valmista infrastruktuuria. Hartwall Areenan yleisötapahtumille mitoitettu 1 500 auton parkkihalli on nykyisin suurimman osan ajasta tyhjillään, mutta tornitalon myötä olemassa oleva kapasiteetti tulee tehokkaaseen päiväkäyttöön. Sama pätee monitoimiareenan lvi-tekniikkaan ja tietoliikenneyhteyksiin sekä liikennejärjestelyihin.

Loppuunmyytyjen tilaisuuksien käyttöpiikit tasoitetaan nykyaikaisella teknologialla, jota ovat olleet ideoimassa kansainvälisen rakennusalan insinööritoimiston Arupin asiantuntijat.

”Leijonatornin sijainti valmiin infrastruktuurin ytimessä monitoimiareenan kyljessä tarjoaa loistavat mahdollisuudet luoda poikkeuksellisen energiatehokas ja ekologinen lopputulos. Jos minulle annettaisiin vapaus sijoittaa rakennus mihin tahansa Helsingissä tai sen lähiympäristössä, en keksisi parempaa vaihtoehtoa”, Arupin talotekniikan ja ekologisen suunnitteluosaston johtaja Paul Dunne sanoi tiedotustilaisuudessa.

”Miettikää, kansainvälinen lentokenttä on runsaan vartin ajomatkan päässä. Käytännöllisesti katsoen kaikki Suomen raideliikenne kulkee Leijonatornin vierestä. Helsingin keskustaan pääsee junalla viidessä minuutissa. Pääkaupunkiseudun tieliikenneverkon kannalta on vaikea löytää keskeisempää sijaintia ja parkkipaikkoja on jo valmiiksi kellarissa yli oman tarpeen”, Dunne jatkoi.

Selvästi Suomen korkein

Suomessa on nykyisinkin Leijonatornia korkeampia rakennelmia, mutta ei yhtään varsinaista rakennusta. Lukuisat radio- ja televisiomastot nousevat yli 300 metrin korkeuteen. Lisäksi esimerkiksi Tampereen näköalatorni Näsinneulan antenni kohoaa 168 metriin. Joidenkin voimaloiden savupiiput nousevat puolestaan noin 150 metriin.

Korkein varsinainen rakennus jää kuitenkin selvästi matalammaksi kuin tuleva Leijonatorni. Korkein rakennus on nykyisin Helsingin Punavuoressa sijaitseva Mikael Agricolan kirkko, joka kohoaa 97 metrin korkeuteen.

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “Harkimo rakennuttaa 120-metrisen pilvenpiirtäjän Hartwall Areenan viereen”

  1. Mallia voi mennä katsomaan Lempäälää johon T.Sukari kertoi jo 5 vuotta sitten rakennuttavansa 25 kerroksisen viihdehotellicombon.

    Tämä on toki 11 kerrosta korkeampi ja nousee varmasti.

    1. Viereisen areenan sponsori on Hartwall. Jos tornin nimi on Leijona, mahtaako sponsori olla Alko, jolla on saman niminen tuote 😀

      Mahtaako suomipojan tekninen osaaminen edes riittää noin korkean tornin tekoon ja haitaako korkea torni jo lentoliikennettä?

  2. ”Loppuunmyytyjen tilaisuuksien käyttöpiikit tasoitetaan nykyaikaisella teknologialla –”

    Eli kun Hartwallissa on joku tilaisuus, niin Leijonatalon asunnoissa ei viemärit vedä, ei tule vettä kraanasta ja netti pätkii ja valot vilkkuu?

  3. Varasin jo kämpän täältä. Sain sopuhintaan ja hyvältä paikalta
    Asemalle lyhyt matka

  4. Tässä on hyvä esimerkki YIT:n, Skanskan ja muiden suuryhtiöiden lällyille nokkamiehille. Tehkää perässä älkääkä kaiken aikaa itkekö kustannusten nousua tai työvoiman puutetta. Kyllä Hjallis neuvoo, jos ette itse osaa.

  5. Ei tule olemaan tuo torni sellainen kuin kuvassa. 45 minuuttia ohjelmassa jo esitettiin kuinka Helsingissä voittaneet arkitehtityöt eroaa lähs täysin todellisista töistä.

  6. Hyvä Hjallis, täällä Suomessa itketään että ei ole tontteja eikä asuntoja eikä töitä ja että loistristelijä meni ohi suun. Pilvenpiirtäjillä saamme sitä kaikkea plus kunta veromaksija. Loistoristelijät lähtevät pois maasta, mutta pilvenpiirtäjät jäävät tuottamaan. Pienet lapset voivat mennä päiväkotiin ilman katujen ylitys samoin vanhukset palveluihin. Kaupat ja muut samassa talossa plus liikunta (ei liukasta). Lisää pilvenpiirtäjiä tähän littanaa kaupunkiin!!

  7. Ei kai joku oikeasti luule, että tällainen hanke olisi todella vireillä? Harkimo heittää näitä ideoita julkisuuteen ja katsoo lähteekö joku iso taho mukaan rahoittamaan. Ei lähtenyt. Miksi lähtisi, kun Keski-Pasilaan puolen kilometrin päähän lähtee parin vuoden päästä kahdeksan pilvenpiirtäjän rakentaminen. Toteuttajana joko NCC, YIT tai Sponda. Sponda tietenkin jonkun rakentajan kanssa.

  8. Hjallikselta luvat ja kaavamuutos voisi onnistua tuolla aikataululla, Areena on siitä esimerkki. Muut ollaan liian insinöörejä mensi vähintään kaksi vuotta

Vastaa käyttäjälle Less is...less Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat