”Ulkomaalaisia on etenkin aliurakoinnissa ja vuokratyövoimassa, joita yritykset käyttävät muun muassa kysynnän vaihteluiden tasaamiseen. Aliurakoinnin ja vuokratyön osuus suhteessa yritysten omaan työvoimaan on nyt kaksi kolmasosaa. Esimerkiksi korjausrakentamisessa ja järjestäytymättömillä työmailla ulkomainen työvoima on vieläkin yleisempää. Kaikkiaan Suomessa arvioidaan työskentelevän noin 25 000-30 000 ulkomaalaista rakennustyöntekijää, joista valtaosa tulee aitoon tarpeeseen. Ilman heitä ei pärjättäisi varsinkaan pääkaupunkiseudulla”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.
Työllisyystilanne rakennusalalla on tällä hetkellä varsin hyvä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan alalla oli heinä-syyskuussa keskimäärin 12 200 työtöntä ja työttömyysaste oli 6,2 prosenttia. Rakennusalan työttömyyskassassa oli lokakuussa neljänneksen vähemmän työttömiä edellisvuoteen verrattuna. Vastaavasti RT:n kyselyyn osallistuneet talonrakennustyömaat työllistävät nyt yli neljänneksen enemmän työntekijöitä kuin vuosi sitten.
”Jäsenyrityksemme ennakoivat ulkomaalaisten määrän kasvavan edelleen suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Siksi onkin korkea aika saada käyttöön tehokkaat keinot, joilla ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten työehtoja ja veronmaksua kyetään valvomaan. Tärkeitä uudistuksia ovat esimerkiksi veronumeron käyttöönotto ensi vuonna ja Tilaajavastuu-palvelun laajentaminen”, Pipatti kertoo.
Tilaajavastuu-palvelu tehostaa virolaisyritysten valvontaa
Suomen Tilaajavastuu Oy on kehittänyt virolaisia yrityksiä koskevan Tilaajavastuu-palvelun. Palvelun kautta rakentamispalveluiden tilaajat voivat hakea julkisista rekistereistä saatavia tilaajavastuulain edellyttämiä selvityksiä virolaisista yrityksistä. Lainmukainen tulkinta esitetään selkeässä yhteenvetoraportissa, suomeksi.
Lisäksi Suomen Tilaajavastuu Oy tarjoaa virolaisyrityksistä myös Taustaselvityspalvelun. Palvelu kattaa kaikki julkisesti saatavat tiedot virolaisista rekistereistä ja on huomattavasti laajempi kuin tilaajavastuulain vaatima selvitys ja perehtyy myös yrityksen toimintakykyyn ja historiaan. Raportit laaditaan ja analysoidaan manuaalisesti turva-alalla toimivan yrityksen toimesta.
Tilaajavastuu.fi on verkkopalvelu tilaajavastuulain edellyttämään raportointiin. Tilaaja saa palvelusta maksuttomat raportit Luotettava Kumppani -ohjelmaan liittyneistä yrityksistä. Raportti sisältää kaikki tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset ja lain perusteella tehtävän tulkinnan. Palvelu soveltuu kiinteistö- ja rakennusalan sekä julkisen sektorin urakoitsijoille ja tilaajille.
Rakennusteollisuus RT toteutti talonrakennustoimialan jäsenyrityksilleen työvoimakyselyn nyt viidentenä peräkkäisenä vuonna. Tulokset muodostavat läpileikkauksen työmaiden työvoimasta marraskuun alussa. Yrityksiltä tiedusteltiin muun muassa niiden työmaiden ja työntekijöiden määrää sekä työvoiman rakennetta kyseisellä hetkellä.
Kyselyyn vastasi 220 yritystä, joilla oli käynnissä noin 1 800 työmaata ja niillä töissä noin 28 000 työntekijää. Koko talonrakennusalan työmailla arvioidaan olevan yhteensä noin 100 000 työntekijää. Luku ei sisällä toimihenkilöitä eikä yrittäjiä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Viidennes talonrakennusalan työvoimasta on ulkomaista”
So what, härmälainen rakentaja on laatunsa näyttänyt parina viime vuosikymmenenä.
Nyt kun touhutaan (ainoana Euroopassa ?) nollaenergia -mökkejä niin varsinainen rakentamisen ’molotovin cocktail’ on valmis.
”Kaikkiaan Suomessa arvioidaan työskentelevän noin 25 000-30 000 ulkomaalaista rakennustyöntekijää, joista valtaosa tulee aitoon tarpeeseen. Ilman heitä ei pärjättäisi varsinkaan pääkaupunkiseudulla”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.
Rakentamisen määrä on noin kolmanneksen pienempi kuin mitä se on ollut korkeimmillaan parikymmentä vuotta sitten. Siitä ajasta rakentamisen tuottavuuskin on varmaan kasvanut. Silti teollisuus väittää, että ei pärjäisi ilman ulkomaista työvoimaa. Ehkä teollisuus ei pärjäisi eli ei kannattaisi yhtä hyvin, mutta yhtään rakennusta ei jäisi rakentamatta, jos ne tehtäisiin suomalaisella työvoimalla, ja lisäksi kansantalous pärjäisi paljon paremmin kun tulot ja varsinkin verotulot jäisivät kotimaahan. Näin Euroopan velkakriisin aikana tämänkin kansantalouden tasapaino on tärkeä.
Tilanne on hieman sama kuin jääkiekossa tai koripallossa seurajohtajat väittäisivät, että laji ei pärjää ilman ulkomaista työvoimaa. Kyllä pärjäisi, mutta silloin pitäisi palkata enemmän kalliita kotimaisia ja kehittää kotimaisten pelaajien osaamista. Helpommalla pääsee kun turvautuu halpaan ulkomaanapuun ja heittää heidät maitojunalla takaisin, jos naama ei heti miellytä.
Ajatusleikkinä voisi ehdottaa rakennusteollisuudelle, että jos kerran viidennes työvoimasta on ulkomaalaisia, niin vaihdetaan yrityksissä ja liitoissa johtajistonkin suhde samanlaiseksi ja työehdot tasattaisiin samanlaisiksi kuin ne ovat esimerkiksi Virossa. Tai voitaisiin kysyä suoraan, kuten raksalla, että kuka tekee halvimmalla, saa johtajan paikan kansalaisuudesta ja ammattitaidosta välittämättä.
Rakennuslehti: 22.11.2011: ”Lokakuun 2011 päättyessä alalla oli 16 134 työtöntä työnhakijaa, kun heitä oli vuoden 2010 lokakuun lopussa 17 134”. Siitä voi laskea paljonko ko. joukko yhteiskunnalle tulee maksamaan. Ainut +asia taitaa olla, että oluen yms. kulutus olisi ilman työttömiä pienempää.
rakentajille ulkomainen työvoima tulee maksamaan tuon 30 ooo henkilön mukaan 4,2 milj € jos käyttäis kotimaista työvoimaa kulut olis 15,2 milj € luokkaa