Kokeile kuukausi maksutta

Tutkimus: Rakennusten energiankulutus alas maalämpöpumpulla ja LED-valaistuksella

Maalämpöpumpun ja LED-valaistuksen käytöllä on VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan mahdollista merkittävästi pienentää rakennusten energiankulutusta. Tutkimuksen mukaan LED-valoputket kuluttavat rakennuksissa yleisimmin käytettyihin T8-loisteputkiin verrattuna yli 50 prosenttia vähemmän sähköä. Maalämpöpumpulla puolestaan voi pienentää rakennuksen sähkönkulutusta jopa 60 prosenttia etenkin kaukolämpöverkon ulkopuolella.

Maalämpöpumpun ja LED-valaistuksen käytöllä on VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan mahdollista merkittävästi pienentää rakennusten energiankulutusta. Tutkimuksen mukaan LED-valoputket kuluttavat rakennuksissa yleisimmin käytettyihin T8-loisteputkiin verrattuna yli 50 prosenttia vähemmän sähköä. Maalämpöpumpulla puolestaan voi pienentää rakennuksen sähkönkulutusta jopa 60 prosenttia etenkin kaukolämpöverkon ulkopuolella.

VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston Enefir-tutkimushanke paljasti, että maalämpöpumpuista saatava etu on etenkin suoraan sähkölämmitykseen verrattuna huomattava. Kahdessa sähkölämmitteisessä omakotitalossa tehdyissä mittauksissa maalämpöpumppuinvestointi pienensi sähkönkulutusta yli 60 prosenttia. Laskelmien mukaan toisen koekohteen investointi maksoi itsensä takaisin noin seitsemässä vuodessa.

Maalämpöpumpun tuoma säästö perustuu siihen, että sen avulla on mahdollista siirtää samalla sähköenergialla enemmän lämpöenergiaa lämmitettävään rakennukseen. Tutkimuksen mukaan syntyvien säästöjen määrään vaikuttavat merkittävästi pumpun lämmönkeruupiirin asennuspaikka ja pituus.

Valaistusratkaisut ja ilmavuotojen paikantaminen avainasemassa

Maalämpöpumpun lisäksi valaistusratkaisuilla ja ilmavuotojen entistä tarkemmalla paikantamisella voi pienentää rakennuksen energiankulutusta. Esimerkiksi LED-valoputket kuluttavat tutkimuksen mukaan yli 50 prosenttia tavallisia T8-loisteputkia vähemmän sähkövirtaa. LED-putkien hukkalämpö on myös T8-putkia pienempi, eikä T8-putkien korvaaminen LED-putkilla vaadi valaisinrunkojen uusimista.

Ilmavuotojen paikantaminen on tutkimuksen mukaan tärkeää erityisesti peruskorjausten suunnittelussa. Tutkimuksen koekohteita vertailtaessa kävi ilmi, että ilmatiivis rakennus kuluttaa 40 prosenttia vähemmän lämpöenergiaa rakennuskuutiometriä kohden kuin vastaava rakennus, jossa ilmatiiviys on huono.

Enefir-tutkimushankkeen rahoitti Tekes Euroopan aluekehitysrahaston varoista. Rahoittajia ja toimeksiantajia olivat myös Andritz Oy, Pieksämäen kaupunki, Rautavaaran kunta, Kuopion kaupunki, Valtavalo Oy, Putki-Masa Oy, FinnEnergia Oy sekä Insinööritoimisto Granlund Kuopio Oy. Asiantuntijoina hankkeeseen osallistuivat Motiva Oy ja Kuntaliitto.

Tutkimuksen loppuraportti on tässä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Tutkimus: Rakennusten energiankulutus alas maalämpöpumpulla ja LED-valaistuksella”

  1. Mutta eikös liian ilmatiivis talo juurikin aiheuta home/kosteusongelmia?

  2. Ei kannata lähteä ylilyömään sitä eristystäkään! Ilman pitää liikkua, ettei tule niitä kosteus- ja homevaurioita. Nuo LED-valaistusratkaisut on kyllä todellä hyviä, jos niitä käytetään oikein. LED-raktaisuissa on vaan se ongelma, että jos esim. spottivalot korvataan teholedeillä, niin ne kuumenee melkoisesti, jolloin jäähdytys tulisi olla asiallinen, ettei kuulu: poks.

  3. Kommenteista näkee että tämä tiiviysasia on aika tuntematon suurelle osalle ihmisistä eikä ilman ja kosteuden liikkumista juurikaan pysähdytä miettimään.
    Itsekin maallikkona ymmärrän kuitenkin sen verran, että jos talo eristetään lasi- tai kivivillalla, siihen ei saa sisäilma päästä – ilman kosteus sitoutuu villaan eikä poistu siitä millään, ja silloin tulee homeongelma. Eri asia on sitten kokonaan puu- tai kivirakenne, jonka läpi kosteus siirtyy (”hengittää”) eli rakenteen kosteus elää ilmankosteuden mukana.
    Tässä olisi rakennusalalla iso työmaa kansan valistamisessa, miksi ilmatiiviys on ehdoton edellytys tietyntyyppisissä rakenteissa, eikä siitä haittaa ole ekovillankaan yhteydessä. Eihän minkään eristysmenetelmän kohdalla ole mitenkään eduksi, että ilma vaihtuu rakenteiden läpi, päinvastoin. Rakenteen hengittäminen ei tarkoita ilman vaan ilmankosteuden kulkua rakenteen läpi. Oikaiskaa alan ingenjöörit jos olen tämän täysin väärin ymmärtänyt – maallikot älkää turhaan vaivautuko kinaamaan.

  4. Olipa taas saatu verovaroilla ”uutta tietoa”: lämpöpumppu tuottaa enemmän lämpöä kuin kuluttaa sähköä; ledit vievät vähemmän sähköä kuin loisteputket; tiivis talo kuluttaa vähemmän lämpöenergiaa kuin harva talo.

  5. Kyllä tuossa projektissa projektin loppuraportin mukaan tuotettiin monenlaista uutta tietoa, kuten luotiin uusia ohjelmistoja energian kulutuksen optimointiin. Projektissa näköjään on testattu myös uusia ulkomailta tuotuja menetelmiä mm. seinäkosteuden mittaamiseen.

    Mutta kun tutkimuksia koitetaan yleistajuistaa, lopputulokset ovat joskus aika itsestäänselvyyksiä. Tutkimusten kansantajuistaminen ei ole ihan helppoa.

    1. Taas on asiantuntijoilla puurot ja vellit sekaisin. Ei lämpöpumpulla ole mitään vaikutusta talon energiankulutukseen. Saman se talo kuluttaa oli lämpö tehty millä vaan. Mutta kustannuksiin se tietysti vaikuttaa.

      1. Sekin on väärin sanottu, että saman se talo kuluttaa energiaa olipa se tuotettu millä tahansa. Totta..energian määrässä se kuluttaa todella saman. Mutta maalämmöllä osa on ns. ilmaisenergiaa ja näin joudutaan ostoenergiaa kuluttamaan vähemmän. Tästä on kysymys. Nollaenergiatalossa pyritään jopa siihen, että ostoenergian ja myytävän enrgian määrä olisi sama ja taas energian määrällä mitattuna, ei euroissa. Tämä siksi, että kesällä tuotettaisiin ylimääräistä energiaa, jonka hinta on silloin pieni ja talvella ostetaan kalliilla.

  6. Ogelmana tiiviyden saavuttaminen massarakentamisessa!

    Kukaaq, edes ministeriön viisaat ei ole selittänyt, miten täydellisesti tiivis talo saadaan aikaan työmaaolosuhteissa, kun siirrytään prototyypeistä massarakentamiseen. Yhdestä naulanreiästä voi vesihöyryn muodossa kulkeutua litrakaupalla vettä usein suojaamattomuuden vuoksi jo valmiiksi märkään eristeeseen homehtumaan. Kosteusteknisesti ylipaksusta eristeestä kosteus ei koskaan kuivu.

Vastaa käyttäjälle jepajee Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat