Kokeile kuukausi maksutta

Eduskunta: Korjausvelka syynä hometaloihin

Sisäilmaongelmien korjaamiseen ei käytetä Suomessa riittävästi rahaa, selviää Työterveyslaitoksen (TTL) eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tänään luovuttamasta raportista. Korjausvelka kasvaa koko ajan, minkä vuoksi kosteus- ja homevaurioille altistuu  asuintaloissa noin 320 000-600 000 ihmistä ja päiväkodeissa, kouluissa, hoitolaitoksissa ja toimistoissa noin 240 000-360 000 ihmistä. Kosteus- ja homeongelmien laajuudeksi arvioidaan vuosittain 500 miljoonaa euroa.

Sisäilmaongelmien korjaamiseen ei käytetä Suomessa riittävästi rahaa, selviää Työterveyslaitoksen (TTL) eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tänään luovuttamasta raportista. Korjausvelka kasvaa koko ajan, minkä vuoksi kosteus- ja homevaurioille altistuu  asuintaloissa noin 320 000-600 000 ihmistä ja päiväkodeissa, kouluissa, hoitolaitoksissa ja toimistoissa noin 240 000-360 000 ihmistä. Kosteus- ja homeongelmien laajuudeksi arvioidaan vuosittain 500 miljoonaa euroa.

image

Tarkastusvaliokunta huolestui pari vuotta sitten homeongelmasta, mutta oli valmis käyttämään vain pikkurahan perusselvityksen teettämiseen. Jos rahaa olisi ollut enemmän, olisivat muutkin kuin Työterveyslaitos voineet olla kiinnostuneita hankkeesta. Tarkastusvaliokunta onkin nyt valmis käynnistämään tätä peruskartoitusta mittavamman selvityksen asiasta ja vaadittavista toimenpiteistä.

Selvitysten ohella eduskunnalta odotetaan myös päätöksiä, sillä iso osa homeongelmista johtuu siitä, että julkisten rakennusten, kuten koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden korjausvelan on annettu vuosi vuoden jälkeen paisua. Kysymys on siten jopa miljardiluokan korjauspanostuksesta, joihin ei valtion ja kuntien talousahdingon vuoksi riitä rahaa. Toisaalta jos kaikki korjausraha ohjataan homerakennuksiin, kasvaa kunnallistekniikan, kuten siltojen, katujen ja vesi- ja viemäriverkoston korjausvelka sietämättömäksi.

Suomen rakennuskannan 30-50 miljardin euron korjausvelasta merkittävä osa aiheutuu kosteusvaurioista. Arviolta 600 000-800 000 suomalaista kärsii tavalla tai toisella tilanteesta. Työterveyslaitoksen professori Kari Reijula arvioi jo vuonna 2009, että 20-50 prosentissa rakennuksissa on niin merkittäviä kosteusvaurioita että ne vaativat välitöntä korjausta, jottei niistä muodostuisi homeongelmia.

Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoot -projektin ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen harmittelee, että kosteusvauriokorjaukset epäonnistuvat liian usein, koska osaamispuutteita on koko työketjussa.

 ”Ensin niitä on ongelmien ja vaurioiden tutkimisessa, sen jälkeen korjauksen suunnittelussa ja lopulta itse korjaustyössä sekä sen valvonnassa. Kyseessä ovat suuret yksityiset ja julkishallinnolliset pääomat mutta myös kansanterveydelliset näkökohdat. Vajaa kymmenen vuotta sitten arvioitiin kosteus- ja homevaurioiden terveyshaittojen nousevan jopa kolmeen miljardiin euroon pelkästään kuntasektorilla. Summa tuskin on pienentynyt, pikemminkin päinvastoin.”

Pirinen muistuttaa, että kosteus- ja homevaurioiden parasta ja edullisinta torjuntaa on niiden ennaltaehkäisy ja mahdollisimman nopea havaittuihin vaurioihin puuttuminen.
Asiaan pyritään vaikuttamaan myös koulutuksella. Itä-Suomen yliopiston vetämä kaksivuotinen hanke yli sadan alan asiantuntijan kanssa on nyt tuottanut ratkaisuehdotuksen kosteusvauriokorjausten systemaattiseksi koulutus- ja pätevöitymisjärjestelmäksi, kirjoittaa Ilpo Lommi seuraavassa Talotekniikka-lehdessä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 37 kertaa

37 vastausta artikkeliin “Eduskunta: Korjausvelka syynä hometaloihin”

  1. On ihmeellistä miksi Suomen hallitus ei ole kiinnostunut tästä ongelmasta. Ongelma olisi ratkottavissa investoinneilla, lainakorko ennätyshalpaa. Vaikutus työttömyyteen olisi välitön, kuljetusala ja kauppa hyötyisi myös, työttömyys vähenisi, kansanterveys kohentuisi.

    1. Itse pelkään, että nyt käy kuten monissa kunnissa. Kun vanhemmat huutavat, että koulu homehtuu, kaikki korjausrahat suunnataan koulun perusteelliseen saneeraukseen. Mitään tutkimuksia vaihtoehtoisista ja edullisemmista suunnitelmista ei tehdä, vaan linjana on, että kaikki pois. Lattiat kaivetaan auki metrin syvyydeltä ja vesikatto vaihdetaan uuteen ja myös kaikki tältä väliltä. Rahaa palaa eikä sitä sitten ole muun korjausvelan lyhentämiseen ennen kuin viemäri paukkuu rikki ja on taas pakko tehdä jotakin.

      Ratkaisuna olisi tietenkin ennakoiva korjaus ja homekoulutapauksessa sen miettiminen, miten sisäilma saadaan kuntoon. Joskus siihen voi riittää ihan yksinkertaisesti tiiviyden parantaminen, jotta esimerkiksi ryömintätilassa lähes aina olevan mikrobit eivät pääse sisäilmaan.

    2. Monenlaista korjausvelkaa syntyy jo materiaalien ikääntymisestä. Nämä pitää ennakoida, ettei synny kallista velanmaksua. Homeen synty ei ole korjausvelan syy, vaan kiinteistönpidon osaamattomuuden seuraus. Ennakoi tuleva tilanne, eli kosteuden hallinta ja homeen estäminen rakennuksissa pitää saada kiinteistöpidon ohjenuoraksi. Tämä kiinteistönpidon kosteuden esto -jatkumo on hanke- ja esisuunnittelusta pääsuunnitteluun erikoissuunnitelmineen ja edelleen rakennusprojektiin ja sitten talonpitoon huoltoineen, peruskorjauksineen asti jne. 20 viime vuoden aikana lienee tehty puolenkymmentä (vai enemmän?) näitä ”mitä tapahtuu, kun kosteutta on haitallisessa määrin ja haitallisen kauan rakennuksessa”? Tämä jälkijättöinen työ työllistää jatkuvasti toinen toistaan toistavia konsultteja sekä työllistää korjausurakoitsijoita hamaan, niin mihinkä asti? Esimerkiksi kuntien koulujen ja päiväkotien homeongelmat ovat valtuustojen käsissä. Jos valtuustot alkavat resurssoida oikeaan kiinteistönpitoon, päästään irti homeongelmista. Asiat pitää ymmärtää. Lakisääteisesti on säädetty: ”Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei siitä aiheudu sen käyttäjille tai naapureille hygienia- tai terveysriskiä kosteuden kertymisestä rakennuksen osiin tai sisäpinnoille. Rakennuksen näiden ominaisuuksien tulee normaalilla kunnossapidolla säilyä koko taloudellisesti kohtuullisen käyttöiän ajan.” Miksi rakentamissäädösten rikkomisesta tehdään jatkuvasti raportteja? Jospa aletaan noudattaa, mitä on säädetty!

      1. Syitä home- ym. ilmanlaatuongelmiin on moninaisia, minä nään seuraavat tärkeimmiksi:
        1. Suunniteluun liittyvät virheet.
        Kunnissa ei yleisesti ole suunnittelun ohjaukseen päteviä henkilöitä eli annetaan arkkitehtien suunnitella riskirakentaita mm. tasakattoja uusilla tuntemattomilla marteriaaleilla. Onko koskaan esitetty suunnittelijoille kysymystä millainen rakennus on helppo ja edullinen huoltaa? Kuntien rakennusten rakennuttaminen pitää antaa asiantunteville konsulteille.
        2. Huollon puute.
        Onko kunnissa isännöitsijöitä tai teknisiä isännöitisjöitä, jotka tarkkailisivat rakennuksia säännöllisesti? Onko huoltokhenkilöstolle annettu käytön opastusta teknistä laiteista suunnittelijoiden kanssa eli tietävätkö huoltomiehet mitä ja miten pitää huoltaa ja tarkkailla?
        3. Kunnissa puuttuu yleisesti suunitelmallisen kiinteistöpidon kulttuuri, Rakennuksia korjataan siten vasta kun jotain todella vakavaa on tapahtunut.

        1. Ja koko ajan tätä homekeskustelua käytäessä painetaan täysillä uusia hometaloja, keksitään mitä uskomattomampia tekniikoita homeen synnyn varmistamiseksi.
          Silti keskustelun painopiste on homeongelman ratkaisemisen tuumailu, turhanpäiväinen pohdiskelu ja vatvominen.
          Varmasti luonto hoitaa ja kehittyy muutamassa vuosituhannessa geeniperimä joka kestää homeen.

          Rakentakaa hyvät ihmiset kunnon katot taloihinne, kunnon vesiputket ja ne näkyviin. Luonnollinen reilu ilmanvaihto, joka ei mene epäkuntoon ja lakatkaa itkemästä

  2. Ongelma on myös hankintalaissa. Kunnollisia kuntotutkimuksia ei pystytä teettämään, sillä hankintalaki estää kunnollisen tutkimuksen teettämisen. Kunnilla on harvoin osaamista tarjouspyynnön suunnitteluun siten, että kohdekohtaisesti laadullisesti paras tutkimusyhtiö voittaa. Harvoin se paras on halvin. Useimmiten niin kallis, että edes laatupisteet eivät riitä kompensoimaan korkeampaa hintaa. Naurettavuuden huippu ovat puitesopimukset kuntotutkimuksista. Niillä ei ilmeisesti ole tarkoituskaan selvittää ongelmaa.

    1. Hankintalaki ei estä yhtään minkään toteuttamista, lailla vain ohjataan toteuttamistapaa!
      Väite ”kunnilla on harvoin osaamista…” on kummallinen., ellei sitten tarkoiteta liian vähiä resursseja, ts. ei kunnan väellä ole aikaa perehtyä ongelman selvittämiseen.

      Ja täälläkin vingutaan vähän väliä, miten ”kunnissa on liikaa byrokraatteja…”

      1. Tilataan pätkä kerrallaan mitä sattuu sen sijaan, että voisi tilata kerralaan kunnon tutkimukset. Ei mitään käsitystä siitä, miten ongelma voitaisiin ratkaista. Tärkeintä on, että näytetään kaikille että jotain tehdään.

        1. Luonnonlait asettuivat ”paikoilleen” yli neljä miljardia vuotta sitten maapallolla. Jo 40 vuotta sitten Dick Björkholtz´n kirjan perusteella on pystynyt selvittämään kosteuden kulun. Toki aina tarvitaan kyseenalaistavaa luovuutta. Ilman kosteutta ei synny hometta. Moneskohan tämän aiheen laaja projekti oli Terve Talo 1990-luvun lopulla. Viimeistään silloin olisi pitänyt lopettaa paperien täyttäminen tästä aiheesta. Terve Talon jälkeen tämä eduskunta-TTL-homeihmettely lienee jo mones, mones. Ja tuntuu, että taas vaan lähdetään tekemään jatkoprojekteja. No, kyllä edellisistä projekteista kopioitavaa löytyy… TYHMÄÄ. Kyllä Suomesta löytyy 3-5 hengen asiantuntijaryhmä joka kolmessa kuukaudessa kirjoittaa oikean tekemisen teesit aiheeseen: EI KOSTEUTTA – EI HOMETTA. Tämä löperöinti pitää lopettaa. Ei homeesta pääse eroon toisten selvityksiä plagioimalla. Asunto- sekä sosiaali- ja terveysministerien pitää puhaltaa tästä peli poikki ja vaatia em. teesiluettelo sekä toimenpidetahot. Dead line 31.1.2013. Ja töihin. Toimenpidetahoille tiukat dead line´t.

  3. Ikäinssi oikeassa,luovutus ja huolto mappeja on suomessa muutama huone täytettynä. Kuka niitä lukee?

    1. YLEn iltasuutisissa ”uhottiin noilla mahtavilla home-euroilla”. No, tottahan ne ovat, mutta muun muassa yhdessä monista homeprojekteista eli laajassa Terve Talo -projektissa laajoine raportteineen nuo luvut kerrottiin yli 10 v. sitten. M.O.T. Ei homeongelmista päästä suuria homeprojekteja kertaamalla ja toistamalla. Miksei näissä asioissa aleta hommiin?

      1. Koska niin paljon helpompaa on selvittää ja suunnitella mitä pitäisi tehdä kuin tehdä itse asiaa. Konkreettinen tekeminen ei oikein luonistu suomalaisilta päättäjiltä.

        1. Vapaavuoren sanoma pitäisi saada tuotantoon eli rakentamisen laatu ylös! Aivan turha vanhoja on korjata jos samaan aikaan uusien rakentamisessa tehdään virheitä, joilla uusistakin tulee homeongelmaisia lähitulevaisuudessa.

  4. Home ja sisäilmaongelma on kuntien tietoinen valinta.

    Investoinnin on pitkään laiminlyöty ja resurssit kohdistettu sinne missä on suurin huuto.
    Väestöennusteista välittämättä korjataan koulut väärissä paikoissa kunnan sisällä kunnan kokonaistilasta puhumattakaan.

    Kasvavilla paikkakunnilla taas parhaita asiantuntijoita ovat koululaiset vanhempineen ja opettajat.

    Jos on vahingossa onnistuttu rakennuttamaan hieno julkinen rakennus on vaatimustasona samanlainen metriä syvältä remontti kun naapurikoulukin kaivettiin levälleen.

  5. Mölsä ja muut toimittajat kaivakaa esiin Rakennushallituksen tutkimus 70- 80 -lukujen vaihteesta.
    Siinä syyllisistä yli puolet oli tekemättömissä tai väärin tehdyissä huoltotöissä. Loppu syyllisitä oli lähes puoliksi suunnittelussa ja rakentamisessa. Tuon jälkeen rakennuksiin on tullut yhä enemmän huollettavaa tekniikkaa – koneita ja putkia. Huollon tarve yhä kasvaa energian säästämisen takia. Minkähän laisilla autoilla me ajeltaisiiin, jos ei olisi pakollista , ammatti-ihmisten tekemää katsastusta. Koska ihmiset näyttävät olevan laiskoja ja välinpitämättömiä, huolto saadaan toimimaan vain vuosittaisella katsatustoiminnalla. Vaikka rakennettaisiin virheettömiä rakennuksia, huollon laiminlyönti pilaa ne jo alle vuodessa.

    1. Itseäni kiusaa katsella näin syyssateilla työmaita, joissa muurauksia tehdään vesisateessa ja villat saavat olla viikkokausiakin kastumassa. Kuinka iso homeriski tuo kastuminen on? Milloin rakenne on täysin kuivunut, jos pistetään umpeen läpimärkänä?

      Betoniteollisuuden edustaja kirjoitti tässä lehdessä, että betonijulkisivu ja sen villat saavat ihan huoletta kastua, koska betoni ei elätä hometta. Onko näin ja onko home vain puutalojen ongelma? Saanen epäillä.

      Tiilijulkisivut kastuvat varmaan moneen kertaan myöhemminkin, koska tiilisaumat eivät ole vettä pitäviä ja räystäs suojaa vain pienen osan julkisivua. Missä tapauksissa tuo kastuminen on vaarallista ja milloin puolestaan julkisivut toipuvat itsestään?

      1. Tämähän on vasta alkusoittoa. Todellinen homebuumi on vasta tulossa. Pyrkiminen nollaenergiataloihin on vastuutonta. Talonpoikaisjärkikin sanoo, että jos aiomme asua näillä leveysasteilla lämmitysenergiaa tarvitaan sekä asumisviihtyvyyden että kosteuden poiston vuoksi rakenteista. Uusilla säädöksillä ehkä säästyy energiaa mutta vastaavasti yhä useampi sairastuu myrkyllisestä sisäilmasta. Lähetetäänkö lasku työkyvytömyydestä ympäristöministeriön virkamiehille?

        1. Jos kolmio ”lämpötila-RH-ilmanvaihto” toimii, ei kosteus tiivisty eli ei tule homeongelmia. Jos tuon kolmion tasapaino järkkyy, kohta korjaamme hometaloa. Näitä viime mainittuja esimerkkejä on pilvin pimein energiansäästön myötä. Edelliseen kirjoittajaan yhtyen YM on säädöksillään edesauttamassa, että homeprojekteja piisaa.

    2. Näin on. Huollon puutteen jälkiä näkee todella paljon kuntoarvioiden yhteydessä. Toinen merkittävä tekijä ovat käyttäjien pienet teeseitse-remontit ja sovelukset. Surkuhupaisin esimerkki kohdalani on rintamamiestalo, jonka vuokralainen valitti omistajalle ja kaupungin terveysviranomaiselle homeen hajusta kellarissa. Ilmastointiaukot oli tukittu sekalaisilla eristeillä, koska kotiviinipöntöllinen ei lähtenyt käymään.

      Kiinteistöhuollosa kilpaillaan lähinnä siitä, kuka jättää hommat halvimalla tekemättä. Työn mitoitukset ovat niin tiukkoja, että väkisinkin laatu kärsii. Ongelmia tuntuu olevan muillakin aloilla. Yrityksillä on hienoja laatujärjestelmiä, mutta laatuun se ei ole juurikaan vaikuttanut. Paperin pyöritys, ja sitä kautta kiinteät kulut yrityksistä olevat lisääntyneet, mikä taas nostaa tuotteen hintaa. Autot huolletaan säännöllisesti ja huotokirjaa pidetään suuressa arvossa. Tunnettujen merkkien huolloissa tapahtuu todella paljon töppäyksiä, tai sitten minulla ja tuttavillani on poikkeuksellisen huono tuuri.

      Liika kiire rakentamisessa ja kiinteistön hoidossa näkyy. Ajatusmallin pitää tässä asiassa muuttua ennen, kuin laatuun saadaan merkittävää parannusta. Kun kiinteistön omastajat pyytävät tarjousta kohteensa remontista tai uudisrakentamisesta, lähes aina rahan jälkeen merkittävin asia on nopea aikataulu. Vajaa pari vuotta sitten Raision kaupunki laittoi keskustan kerrostalotonttejaan myyntiin tontinluovutuskilpailulla. Merkittävä tekijä pisteytyksessä oli mahdollisimman nopea rakentamisen aikataulu, se on kaupungilta todella huonoa toimintaa ja esimerkkiä. Tonteista saatavan rahan aikatauluun rakentamisen nopeudella ei ollut vaikutusta, vaan haluttiin, että keskustassa olisi rakennustyömaa mahdollsimman vähän aikaa!

  6. Haloo! Kuinka tyhmiä nämä Suomessa rakentamisesta vastaavat rakennusalan ” huippuosaajat” ovat. Homeongelmat syntyvät jos rakenteessa on a)kosteutta b)lämpöä C)puutteellinen ilmanvaihto. Rakennustekniikka ei vaadi kuin maalaisjärkeä ja rakennusfysiikan alkeiden tuntemusta. YMMÄRRÄN, ETTÄ TYHMYYKSIÄ ON TEHTY, MUTTA RAKENNUSTEN HOMEONGELMAAN PITÄÄ LÖYTYÄ VASTUUNKANTAJAT.

  7. KERRANKIN POSITIIVISTA HOMERINTAMALLA

    Ilahduttavaa, että eduskunta käynnistää sisäilmaselvityksen Työterveyslaitoksen raportin perusteella (HS uutiset 18.10.2012). Surkeata vain on, että viisaus löytyy eduskunnatsa, ei rakennusalalta eikä ympäristöministeriöstä. Samalla pitää tietysti jäädyttää kaikki ympäristöministeriön energiatehokkuuteen tähtäävät, kiireessä valmistellut lakihankkeet, kunnes edellä mainitut selvitykset ovat valmistuneet. Myös uudisrakentamista käsittelevän ympäristöministeriön asetuksen (2/2011) soveltaminen on keskeytettävä, koska siinä säädetty energiatehokkuusluku (E-luku) on osoittautunut ”himmeleiden äidiksi” ja jo lähtökohdiltaan puutteelliseksi sekä eri energiamuotojen kertoimet hatusta vedetyiksi. Talonpoikaisjärkikin sanoo, että mikäli haluamme asua näillä arktisilla leveysasteilla, energiaa tulee aina kulumaan sekä asumisviihtyvyyteen että rakenteiden kuivana pitämiseen. Pyrkimys nollaenergiataloihin on sääoloissamme ihmisten terveyden kannalta erittäin vahingollista haihattelua. EU direktiivi ei myöskään pakota energiansäästöön, jos se ei ole paikallisten olosuhteiden kannalta tai taloudellisesti perusteltua.

    1. Näitä kosteus- ja homevaurioselvityksiä on tehty hyllyt täyteen viimeisten 20 vuoden aikana. Vaan ongelma ainakin median mukaan pahenee. Lämmön- ja kosteudeneristyskäsikirjoissa nämä asiat ovat olleet hyvin esillä jo 40 vuotta. Eiköhän korjata ja heti nämä homeongelmaiset rakennukset, kun kaikki tieto on ollut kasassa jo sukupolv(i)en ajan!

      Nämä rakennusten toistamistaan toistetut ”sairaudenhoitoprojektit” on lopetettava. Tiedot on saatu.
      On siirryttävä projekteissa ennalta ehkäisyyn. Se, mihin pitää ryhtyä, on alettava noudattaa maankäyttö- ja rakennuslakia ja siihen alisteista Suomen rakentamismääräyskokoelmaa: ”Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei siitä aiheudu sen käyttäjille tai naapureille hygienia- tai terveysriskiä kosteuden kertymisestä rakennuksen osiin tai sisäpinnoille. Rakennuksen näiden ominaisuuksien tulee normaalilla kunnossapidolla säilyä koko taloudellisesti kohtuullisen käyttöiän ajan.” Vastuu tämän pykälän noudattamisesta kuuluu MRL:n mukaan rakentamiseen ryhtyvälle eli rakennuttajalle. Rakennuksen valmistuttua vastuu siirtyy omistajalle. Nimenomaan eduskunta lainsäädäntötyössään voi asettaa noille kahdelle taholle tarkennettuja velvoitteita sanktioineen. Olisikohan pääkorjausvelka lainsäädäntötyössä?

      1. Ilmastonmuutos lisää entisestään homeriskejä. Jo nyt on nähtävissä, että monet ilmastonmuutokseen liittyvät ääri-ilmiöt, kuten tulvien ja sateiden lisääntyminen, näkyvät jo nyt eivätkä vasta 50 vuoden päästä.

        Etelä-Ruotsi on hyvä koelaboratorio ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Siksi TTY:n Frame-ohjelman tutkijatkin kävivät siellä tutustumassa homekohteisiin. Se on tiedetty, että ryömintätilaisesta alapohjasta tulee entistä pahempi homepesä. Homeen pääsyä huoneilmaan voi estää tiivistämällä lattiarakenteet tai järjestämällä alapohjaan tuuletus. Yllätys oli, että sama ongelma koskee myös puurakenteista yläpohjaa. Sinne kertyy hometta ja ratkaisuna on joko lisäeriste kattoon tai mekaanisen tuuletuksen järjestäminen.

        Puurakenteiden päälle tehty rappaukset on tiedetty Ruotissa tuhansien asuntojen homeen aiheuttajaksi jo vuosia. Silti niitä tuputetaan nyt Suomeenkin. Puurakenteen ulkopuolelle tehty tiilimuurauskin on osoittautunut homeriskiksi. Siksi paitsi, että ympäristöministeriön pitää mietti voiko se altistaa kansalaisia homeelle energiamääräysten kiristämisen kautta, jotta olisimme EU:n mallioppilaita (YK-äänestyksessä juuri näimme mitä arvoa tällaisilla pyrkimyksillä on) niin, se lisää hometalojen määrää myös tukemalla puukerrostalojen rakentamista. Ennen kuin puukerrostalojen ruvetaan sen enempäää meille rakentamaan, kannattaisi käydä tutustumassa Pohjois-Amerikassa myös tuohon homepuoleen eikä vain siihen, kuinka keveillä määräyksillä siellä voidaan puusta rakentaa.

        Pahin kuviteltavissa oleva riskitalo on puukerrostalo, jossa pyritään maksimaalisen eristämisen kautta lähes nollaenergiatasolle. Se on herkkä työn aikaiselle ja myös käytön aikaiselle kastumiselle ja suunnitteluvirheille sekä työn aikana tehdyille virheille esimerkiksi tiiviyden suhteen, ja huoltokin on työläämpää ja siksi kriittisempää kuin tiili- tai betonitalossa. Silti juuri tuohon pyrimme ilmastonmuutoksesta, hometalkoista ja eduskunnan tarkastusvaliokunnan raporteista huolimatta.

  8. En ole samaa mieltä siitä, että kaikki vastuu homerakentamisesta sälytetään rakennuttajalle (tilaajalle) ja käyttäjälle. Tällöinhän säädösten laatijat, suunnittelijat ja rakennusliikkeet pääsevät luikahtamaan kuin koira veräjästä. Suunnittelijan vastuu on nykykäytännössä vain vitsi ja rakennusliike pääsee parin vuoden jälkeen takuistaan. Rakennukset tehdään uusien säädösten vaikutuksesta niin monimutkaista tekniikkaa käyttäviksi ja rakenteiden vikasietoisuus olemattomaksi. Käyttäjällä pitäisi olla lähes avaruuslentäjän taidot talotekniikan hallinnassa.

  9. Näin paljon hometaloja? Kyynikkona on kysyttävä millä perusteilla arvioitu?
    Muuttuneet säät ovat aiheuttaneet tilanteen että ulkoilman homepitoisuudet koko vuoden korkeita lyhyitä pakkaskausia lukuunottamatta.
    Pitoisuuksien ns raja-arvot ylittyvät jo ulkona,saatika sisällä.
    Olisiko perusongelma liian alhaiset ,keksityt raja-arvot ja muista elintasoon liittyvistä syistä johtuva sairastavuus?

  10. Malttia, malttia…

    Joskus ilman suhteellinen kosteus rakentamisaikana on niin suuri, ettei ihmisen voimin voi estää rakenteiden kostumista. Tällöin on tiettyinä kosteina vuodenaikoina rakentaminen kiellettävä tai sitten on varauduttava massiiviseen ja paljon energiaa kuluttavaan kuivatukseen.
    Miten sitten homeesta päästään eroon? Resepti on yksinkertainen: ei hallitsematonta kosteutta rakentamisen tai käytön aikana, niin ei taloon synny sisäilmaongelmiakaan. On myös selvää, että energiatehokkuussäädökset on laadittava tutkitusti siten, että ne eivät missään olosuhteissa lisää homeriskiä eivätkä aiheuta terveydelle vaaraa. On syytä panna jäihin ympäristöministeriön korjausrakentamista ja energiatodistusta koskevat lakihankkeet. RIL:n pj Risto Vahanen ja TTY:N juha Vinha korjausrakentamisseminaarissa sekä Tommi Lindh (HS 22.10.2012) ovat käyttäneet asiata painavat puheenvuorot. Myös Seppo Mölsä (RL 18.10.2012): ”Malttia eristeiden lisäykseen” ansaitsee kiitoksen.

  11. Uudisrakentamisessa asenne on usein rakennusaikataulussa kiriminen kuin kuivan betonilattian tuottaminen. Tuohon tulisi kiinnittää huomiota niin, että rakentaminen odottaa, kunnes laatta on kuiva. – Tulisi perustella, kuinka arvokas aika kuivuminen on rakennuksen ja käyttäjien terveydelle.

    1. Työterveyslaitoksen hometutkimus näyttää sivumäärän perusteella perusteelliselta tutkimukselta. Jo pelkkä selailu paljastaa, että se on tehty pienellä rahalla ja tutkimuksen sijaan on kopioitu vanhoja raportteja.

      Vanhimmat tutkimusreferaatit ovat vuodelta 1994 ja keskeiset taulukot korjausrakentamisesta vuodelta 2000. Jos käytetyt faktat ovat näin vanhentuneita, niin mitä voidaan sanoa johtopäätöksistä, joita niistä on tehty nykyrakentamiseen ja korjaamiseen?

      Eduskunnan pyrkimys selvittää homeasioita oli ihan kunnioitettava, mutta valitettavasti poliitikoilla on taipumus ajatella, että poliittiseksi teoksi riittää selonteon tilaaminen, ainakin näin vaalien alla. Sen sisällöllä ei ole niin väliä. Näitä homehtuvaan jääneitä raportteja on valtionhallinto täynnä.

      Asia on niin vakava, että työlle pitäisi pikaisesti hakea rakennusteknistä syvyyttä ja tuoretta tietoa. Esimerkiksi TTY voisi olla hyvä taho jatkamaan tutkimusta. Hyviä syventämisaiheita voisivat olla esimerkiksi korjausvelka ja sen syyt ja vaadittavat toimenpiteet sekä toisaalta energiamääräysten kiristämisen tuomat uudet homeriskit erityisesti korjaamisessa, koska uudispuolella niitä on jo selvitetty Frame-ohjelmassa. Olisi aivan edesvastuutonta, että korjaamalla aiheuttaisimme lisää hometaloja pelkästään sen takia, että asioita ei ole ehditty etukäteen selvittää.

      Poimin muutamia esimerkkejä TTL:n raportin faktojen tuoreudesta:
      – ”Pientaloja, joissa oli kosteusongelmia tai vaurioita, oli 1950–80-lukujen asuntokannassa noin 700 000 (Partanen ym. 1995). Näistä vaurioista oli vuonna 1995 korjaamatta n. 2/3 ja 1980-luvun taloista 3/4.”

      tai

      ”Vuonna 1995 tehdyssä Kansanterveyslaitoksen (Partanen ym. 1995, Halla-Aho 2005) pientaloihin kohdistuvassa tutkimuksessa jopa 82 %:ssa tutkituissa 450 kohteessa todettiin tai oli jo korjattu kosteusvaurio. Korjauksen tai tarkastamisen tarpeessa oli 55 % kiinteistöistä. Koko maan pientalokantaan suhteutettuna se merkitsi yli 500 000 pientalon tarkastustarvetta (Nevalainen 1995).”

      tai

      ”Kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa (Koivisto ym.1995, Halla-Aho 2005) todettiin, että kerrostaloasunnoista 42-43 % oli korjauksen tai tarkastuksen tarpeessa. Aikuisväestölle tehdyssä tutkimuksessa (Pirhonen ym. 1996) selvitettiin asuntojen kosteus- ja homevaurioiden yhteyttä asukkaiden hengitystieoireisiin ja sairauksiin. Tutkimuksessa selvisi, että näkyvää hometta, näkyviä homepilkkuja, kosteusvaurioita tai homeenhajua löytyi 23 %:ssa asunnoista.”

      ”1990-luvulla kosteusvaurioita raportoitiin yli puolessa kaikista päiväkotirakennuksista (Jaakkola ym. 1994). Rehtorikyselyn mukaan jopa 60 %:ssa koulurakennuksista esiintyi kosteusvaurioita (Kurnitski 1996).”

      Raportissa todetaan, että tuorein koko rakennuskannan kattava poikkileikkaustutkimus korjausrakentamisesta on vuonna 2002 valmistunut Korjausrakentaminen 2000-2010 (REMO 2000) –tutkimus. Siitä on vedetty laskennallisesti korjauskustannuksia rakennustyypeittäin ja ikäluokittain vuonna 2010 käypään hintaan. ”Korjauskustannukset on arvioitu siirtämällä vuoden 2000 yksikkökustannustiedot (taulukko 14b) vuoden 2010 rakennuskantaan.”

      Ja edelleen

      ”Vuonna 2000 tehtyjen korjausten ensisijaiset korjausperusteet on esitetty taulukossa 16. Kirjallisuudesta ei löytynyt taulukon 16 sisältöä vastaavia tietoja vuoden 2010 korjausperusteista. Taulukko 16 antaa kuitenkin viitteita vuoden 2010 ensisijaisista korjausperusteista.

      Tuoreimmasta päästä, mutta silti vanhentunut on toinen toinen keskeinen lähde:

      ”Kuntaliitto on tehnyt kyselytutkimuksen kuntien omistamassa rakennuskannassa vuosina 2002-2004 esiintyneistä kosteus- ja homekorjauksista (taulukko 17). Kysely tehtiin keväällä ja kesällä 2005. Kosteuden lähteet kosteus- ja homevauriokohteissa kuntien julkisissa rakennuksissa vuosina 2002-2004 on taulukossa….”

      Vanhat oppaat ja tutkimukset ovat toki tärkeitä, mutta niitä olisi pitänyt noudattaa jo 10-20 vuotta sitten eikä kaivaa nyt uudestaan esiin.

      1. Itse olen määritellyt tämän selvittelyn vanhentuneeksi plagioinniksi.

        Jätelaissa: ”Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta.”

        Rakennusten homeen suhteen pitää välttää homeen muodostumisen mahdollisuutta. Eli: EI KOSTEUTTA, EI HOMETTA. Homeen muodostumisen välttämiseen ja estämiseen on rakennus- ja sisäilmastoalalla kaikki tiedot ja taidot. Ei ole kysymys muusta kuin asennevelasta. Tämä aihepiiri ei tarvitse enää yhtään tutkimusta, vaan asenneilmaston muutosta sekä oikeaa ennakoivaa työtä.

        1. Silloin, kun Hilmasta löytyi eduskunnan hankintailmoitus tästä kyseisestä selvityksestä, lähti kentältä monta viestiä kohti eduskuntaa, missä ihmeteltiin kyseisen selvityksen teettämistä ja tarpeellisuutta. Ilmeisesti jollain oli kova halu näyttää saavansa jotain aikaiseksi.

          Kentältä viestitettiin mm., että samanlaisia selvityksiä on tehty jo kymmeniä viimeisen 20 vuoden aikana ja homeongelmasta on aivan riittävästi tietoa. Pitäisi ryhtyä toimiin, eikä vaan taas selvittää jo tuttua asiaa. Lisäksi ihmeteltiin selvityksen tekemiseen käytettävissä ollutta aikaa ja muutenkin koko tarjouspyynnön sisältöä. Käytännössä kunnollisen selvityksen tekemiseen ei edes ollut mahdollisuuksia niillä ehdoilla ja resursseilla, joita hankintailmoitus sisälsi. Kaikesta paistoi läpi, että se oli räätälöity TTL:lle tehtäväksi. TTL olikin siis ainoa tarjoaja, koska muut kyseisen toimeksiannon tekemiseen pystyvät eivät haluneet lähteä tekemään taas uutta köykäistä selvitystä.

          Tässäkin ketjussa mainitaan kokoajan uusien rakennusten rakentaminen, niiden homehtuminen ja homeriski. Väittäisin, että nyt rakennettavien talojen homehtuminen tulevaisuudessa on monta kertaluokkaa pienempi ongelma kuin nyt jo sisäilmaongelmasta kärsivien rakennusten.

          70- ja 80- luvulla (ja jossain määrin myös 60-luvulla) on rakennettu aivan karseita tekeleitä, joissa on lähes kaikissa sisäilmaongelma. Erityisesti silloiset rivi- ja pientalot ovat tulossa erittäin isoksi ongelmaksi seuraavan 10 vuoden aikana, kun niissä tapahtuu ns. sukupolven vaihdos. Nykyiset asukkaat ovat asuneen näissä puurunkoisissa epätiiviissä ja huonon ilmanvaihtuvuuden unelmataloissa mahdollisesti lähes alusta asti, joten he eivät huomaa itse sisäilman huonoa laatua. Sitten, kun taloon muuttaa nuori pariskunta, alkaa ongelmat vasta ilmetä.

          Jo alunalkaen lyhyen elinkaaren rivarit ja pientalot ovat olleet rakenteiltaan surkeita. Lisäonglmia on syntynyt täysin villistä remontoinnista. Viime vuosiin asti pienten taloyhtiöiden ja pientalojen remontointia ei ole valvonut käytännössä kukaan. Huoneistoremontteja on tehty tajuamatta lainkaan seurauksia pidemmällä aikavälillä.

          Suomessa on niin paljon surkeassa kunnossa olevia rivareita ja pientaloja, että lähivuosien suurin ongelma tulee olemaan sen aiheuttama mullistus suomalaisessa asumisessa. Fakta on, että suurimmalla osalla ihmisistä ei ole vara teettää 50 000 – 100 000 euron remonttia jo valmiiksi velkarahoitetussa asunnossaan. Käytännössä monet 70-luvulla rakennetut pientalot tulisi purkaa ja rakentaa uudestaan, mutta kenellä siihen on varaa ja miten sellaisen päätöksen edes pystyy tekemään esimerkiksi 5 asunnon rivitalossa? Missä nämä kaikki ihmiset asuvat, kun terveystarkastaja asettaa talon asumiskieltoon?

          Mielestäni kaiken tämän home- ja sisäilmahömpötyksen pääpaino pitäisi siirtää aivan tyystin siihen, että miten tämä suuri määrä rivareita ja pientaloja saadaan kohtuukustannuksin sellaiseen asumiskuntoon, missä siitä ei ole kohtuuttoman suurta terveyshaittaa. Ihmiset joutuvat väkisinkin tottumaan ajatukseen, että asunnossa on sisäilmaongelma. Luulen, että kovasti parjatut ns. ”neukkukuutiot” tulevat vielä arvoon arvamattomaan, sillä niiden sisäilmaongelmien korjaus on halvimmasta päästä.

          Sisäilmaongelma on täällä pysyvästi. Kaikki vähänkin asiantuntevat kuntotutkijat ja suunnittelijat tietävät, miten ongelmat korjataan. Kyse on vain siitä, että meillä ei ole varaa teettää sellaisia korjauksia ja toimenpiteitä mitä tarvitaan. PISTE! Todennäköisesti ei tule koskaan olemaan…

  12. VÄÄRIN SAMMUTETTU
    On totta, että rakennusala ja ympäristöministeriön ”viisaat” ovat vuosikymmenien saatossa teettäneet selvityksiä ja tutkimuksia vaikka pelloille levitettäviksi. Useimmat on tehty oksanreiästä katsoen ja taso on ollut enemmän kuin kirjava. Pahinta on, että ne eivät ole johtaneet juuri mihinkään. Päin vastoin – suositukset ovat olleet monesti virheellisiä, kuten RL:kin on raportoinut. Myrkyllinen sisäilma on vain lisääntynyt.
    Esimerkikisi SITRAn Kurnitski, joka kehuu keksineensä ”hiimmelien äidin” E-luvun, on jo julistanut Tampereen asuntomessujen matalenergiatalot suureksi menestykseksi (HUOM) kolmen kuukauden kokemuksen perusteella. Onko tämä vakavasti otettavan tutkijan puhetta?
    On todella hyvä, että ulkopuolinen taho – eduskunnan tarkastusvaliokunta – on ottanut ohjat käsiinsä. Tämä tuo toivoa niille lähes miljoonalle homeesta kärsivälle kansalaiselle. On surullista todeta, että rakennusala ja ympäristöministeriön kaikkitietävät ja valtatatistelua käyvät virkamiehet eivät kykene sisäilmaongelmaa ratkaisemaan.
    Nyt pyrkimyksenä on vielä pilata homeettomatkin talot alyttömillä korjaussäädöksillä, kuten tekn lis Tommi Lindh ja professori Aino Niskanen ovat HS:ssä 22.10.2012 todenneet

  13. Malttia ja malttia nyt tarvittaisiin, mutta ennen kaikkea turvautumista varmoihin rakenneratkaisuihin ja tasapainoiseen talotekniikkaan eikä rakennusfysikaalisia tosiasioita pidä unohtaa.

    Takavuosilta löytyy valitettavasti mitä hulluimpia rakentamistapoja etenkin pientalo- ja rivitalorintamalta, kun 60- ja -70 luvuilla yleistyivät mm. matalaperustamistapa valesokkeleineen ja tasakatot. Materiaaliteollisuus uskotteli vielä, että lastulevy on kelpo tuote märkätiloihin. Monesti 50 vuotta vanha talo saattaisi olla viisainta purkaa, kun talotekniikka on elinkaarensa päässä ja talon toiminnallisuus sekä energiatehokkuus ovat mennyttä aikaa.

    Entisaikojen onneton tekeminen on saamassa jatkoa yhteiskunnan ohjauksessa niin uudis- kuin korjausrakentamisessa, jos viime hallituksen aikana Vapaavuoren johdolla aloitettu intoilu energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen kanssa jatkuu.

  14. HAISTA HOME!
    Kosteus on ongelman ydin ja pääosin hallittavissa kohtuukustannuksin, esim. vuotoilmaisimin.
    Rakennuskannan korjausvelka 30-50 Miljardia myös sairastuttaa tai altistaa lähes 800.000 ihmistä. Mitä tämä tulee maksamaan yhteiskunnalle lähitulevaisuudessa?
    Missä on Himanen?
    Pääministeri voisi tehdä aloitteen kosteusvaurioiden ehkäisystä ja terveemmästä tulevaisuudesta.
    Homekeskustelu käytiin eduskunnassa jo vuonna 2005.
    Kuka ottaa vastuun?

    1. Jos ihmistä vähänkin tuupataan, se voi haastaa tuuppaajan oikeuteen. Onko jokaisella suomalaisella homeen takia oireilevalla oikeus haastaa oikeuteen hallitus, joka homekorjausten lisukkeeksi on antanut käsittämättömään E-lukuun perustuvan pakon tehdä samalla aina energiakorjaus?

      1. Kun tekijöillä ei ole asiantuntemusta ja tilaajalla halua maksaa eikä motivaatiota kunnolliseen selvitykseen, niin oleskelkaa hometiloissa.

      2. Samaa sarjaa ARA kohteiden lisälainat. Korjauksesta tulee ikuiset rajoitukset päälle ja vapaarahoitteista lainaa ei saa kun 70-luvun ARA-rajoitusten alaisen kerrostalon vakuusarvo on marginaalinen.

        Jokin päättäjien ideologinen perätila estää järkevät ratkaisut.

        1. Otsikko ”Eduskunta: korjausvelka syynä hometaloihin”. Ei tuollainen otsikko kestä tarkastelua. Missä on syy korjausvelkaan? Esimerkikisi kunnissa valtuustojen päätökset. No, siitähän päästään taaksepäin meihin äänestäjiin.

Vastaa käyttäjälle pekka Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat