Suurin vireillä oleva kaivoshanke on Suhanko Ranualla. Esiintymän metallit ovat palladium, platina, nikkeli ja kupari. Investointi on 1,0-1,5 miljardia euroa. Rakentaminen ajoittuu vuosille 2015-2016. Talvivaaran nikkelikaivoksen laajennusprojektin arvioidaan käynnistyvän vuosikymmenen lopulla. Investoinnit ovat 500-1000 miljoonaa euroa. Savukoskella sijaitsevan Soklin apatiittikaivoksen arvioidaan aloittavan tuotannon 2017. Hankeen investoinnit ovat noin 700 miljoonaa euroa.
Suomessa toimii kaksitoista metallimalmikaivosta. Tänä vuonna käynnistyivät Laivan kultakaivos sekä Kylylahden ja Kevitsan monimetallikaivokset. Teollisuusmineraaleja louhitaan noin 30 kaivoksesta.
Vuonna 2011 kaivosteollisuuden liikevaihto oli arviolta noin 1,48 miljardia euroa, josta metallimalmikaivosten liikevaihto oli noin 963 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 42 prosenttia. Malminetsintää tehtiin 81 miljoonalla eurolla. Lisäystä edelliseen vuoteen nähden oli 33 prosenttia. Etsintää on viime vuosina rajoittanut lupakäsittelyn ruuhkautuminen ja etsintälupien saannin pitkittyminen.
Kaivosteollisuuden pitkän aikavälin odotukset ovat positiiviset, sillä valtaosa mahdollisesti olemassa olevista varannoista on vielä löytymättä. Esimerkiksi GTK:n arvion mukaan tunnettujen platinametallien osuus mahdollisesti olemassa olevista kokonaisvarannoista on vain noin 2 prosenttia. Syyskuussa julkistetun nikkeliraportin mukaan Suomessa olisi noin 100 löytymätöntä nikkeliesiintymää.
Metallien ja mineraalien kysynnän kasvu on kuitenkin vahvasti sidoksissa kehittyvien maiden talouksien kasvuun. Lähitulevaisuutta leimaa epävarmuus etenkin Euroopan talouden kehityksestä ja Kiinan kasvun hidastumisesta johtuen. Varsinkin teräksen ja rautamalmin kysynnän kasvu on riippuvainen Kiinan kulutuksesta. Hintojen epävakaisuus näkyy jo kaivosyhtiöiden tuloksissa. Raudan ja muiden perusmetallien hintojen lasku alkuvuonna 2012 huononsi kaivosyhtiöiden tuloksia. Sopeutustoimista on jo päätöksiä ja suunniteltuja investointeja on lykätty.
Nikkelin hinta laski alkuvuodesta kesän loppuun noin 30 prosentti. Sopeutustoimet näkyvät alihankinnan supistamisena muun muassa louhinnassa Talvivaaran ja Hituran kaivoksilla. Kesän jälkeen hinnat ovat kääntyneet jälleen nousuun.
Kaivosalan uhka on rahoituksen vaikeutuminen ja investointien väheneminen. Talouden epävarmuuden jatkuessa rahoituksen vaikeutuminen kohdistuisi etenkin etsintäyhtiöihin. Suomen pääomien rajallisuuden takia tänne perustettavat kaivokset vaativat useimmiten rahoitusta kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Esiin noussut keskustelu kaivosverosta lisää epävarmuutta ulkomaisten sijoittajien keskuudessa ja vähentää kiinnostusta investoida Suomeen.
Jos valmisteilla olevat uudet kaivokset ja kaivosten laajennukset toteutuvat, metallimalmikaivosten kokonaislouhinta kasvaa noin 250 miljoonaan tonniin tällä vuosikymmenellä. Se olisi lähes kuusi kertaa vuoden 2011 louhinnan verran. Malmin louhinta kasvaisi noin 92 miljoonaan tonniin. Talvivaaran osuus louhinnasta laskisi noin 30 prosenttiin nousten laajennuksen toteutuksen jälkeen noin 60 prosenttiin. Talvivaaran tuotannon laajennus 100 000 Ni-tonniin on otettu laskelmaan vuodelle 2020.
Kaivosteollisuuden investointisuunnitelmat:
- Taivaljärven hopeakaivos, Sotkamo, Sotkamo Silver AB 2013
- Kevitsan kaivoksen laajennus (nikkeli, kupari), Sodankylä, Kevitsa Mining Oy/First Quantum Minerals Ltd. (CA,UK) 2014
- Kylylahden kaivos ja Luikonlahden rikastamon laajennus (kupari, koboltti, nikkeli, sinkki), Kylylahti Copper Oy / Altona Mining Ltd. (AU) 2013
- Kittilän kultakaivoksen laajennus, Kittilä, Agnico-Eagle Finland Oy/Agnico-Eagle Ltd. (CA) 2014-2015
- Länttä (litium) Kaustinen, Keliber Oy/ Nordic Mining ASA (NO) 2014-2015
- Hannukaisen rautakaivos, Kolari, Northland Mines Oy/Northland Resources S.A. (LU) 2015-2016
- Suhanko (palladium, platina, nikkeli, kupari), Ranua, Gold Fields Arctic Platinum Oy/Gold Fields Ltd. (ZA) 2015-2016
- Mustavaaran kaivos ja sulatto (rauta, vanadiini), Taivalkoski/Posio, Mustavaaran Kaivos Oy 2016
- Soklin apatiittikaivos, Savukoski, Yara Suomi Oy/Yara International ASA 2017
- Talvivaaran laajennusprojektit 50 000/100 000 t Ni (Overlord), Talvivaara Sotkamo Oy vuosikymmenen lopulla
Hankkeiden arvo on yhteensä 2 986-3 996 miljoonaa euroa
Toimialaraportin on koonnut Maija Uusisuo ja se löytyy osoitteesta: www.toimialaraportit.fi
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Kaivosteollisuus investoi Pohjois-Suomeen miljardeja”
Meidän päättäjämme ovat jostain syystä ankaria meille mutta leppoisan lupukoita ulkomaalaisille.
Eli annamme ilmaseksi tavaraa, joka kyllä säilyisi niin kauan, että itse pystymme sen hyödyntämään.
Uskoakseni näin tapahtuu myös muissa itsevarmuudeltaan alikehittyneissä ja korruptoituneissa maissa ehkä jossain Afrikan sydänmailla
Ulkolaiset yhtiöt tuo työtä Lappiin.Samaan aikaan valtio sammuttaa toimintojaa ja vähentää työpaikkoja.jos kaivostoimintaa ei olisi tullut niin työttömiä olisi paljon enemmän kuin nyt on.Voihan valtiokin perustaa kaivoksen jos vaan tahtoa riittäisi.Nyt valtion mielenkiinto kohdistuu etupäässä Etelä-Eurooppaan.Mitä tulee ympäristöasioihin,niin viranomaisten tehtävä on antaa selkeät ohjeet ja valvoa toimia.