Uudellamaalla asuntojen hinnat ovat 2000-luvun alusta nousseet noin 20 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Helsingissä nousu on ollut noin 30 prosenttia.
Pankin mukaan hintojen nousu ei kuitenkaan kerro kuplasta, vaan selittyy muuttoliikkeellä ja siten asuntojen kysynnän kasvulla. Helsingissäkin lainanhoitokustannukset ovat pysyneet kohtuullisina korkojen laskusta johtuen.
Varainsiirtoveron kiristyminen romahdutti kaupan
Alkuvuonna asuntokauppa on laantunut selvästi. Tämän takana on sekä taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen että kiristyvän sääntelyuhan alla jossain määrin tiukentuneet luottohanat.
Varainsiirtoverotuksen kiristyminen näkyi kauppamäärien romahduksena maaliskuussa. Romahdus oli kertaluonteinen ilmiö, josta hiljalleen toivutaan. Aikaisempina kuukausina kiire ostaa ennen veron korotusta peitti alleen heikkenevän trendin, joten täyttä palautumista tammi-helmikuun tasoille ei ole syytä odottaa.
Asuntokaupan hidastuminen ennakoi yleensä hintojen laskua. Laskua vaimentaa kuitenkin se, että asuntorakentaminen on jo toista vuotta hiljentynyt. Uusia asuntoja tulee yhä vähemmän markkinoille. Tämä myös vaimentaa vanhojen asuntojen tarjontaa, kun muuttoliike uusiin asuntoihin on pienempää.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Nordea: Asuntojen hinnoissa ei ole kuplaa”
Bull ja shit.
Kyllä se palkka työkokemuksen mukana nousee, unohtunut vaan noilta höpö-löperöiltä että niitä palkkakehityksiä pitäisi katsoa jostain muualta kuin omasta tilinauhasta..