”Olemme yrittäneet lähteä suunnittelussa hyvin puhtaalta pöydältä, ettei oltaisi takerruttu nykytilanteeseen, joka on kaikkea muuta kuin optimaalinen”, Lahdenne kertoo.
Lahdenne kollegoineen hahmottelee tulevaisuuden toimintaa. Nykyisissä sopimattomissa tiloissa mielen avaaminen uudelle on kuitenkin välillä vaikeaa. Suunnittelijat ovatkin käyneet vierailemassa uusissa lastensairaaloissa ulkomailla.
”Maailmalta saatu hyvin tärkeä oppi on lapsen ja perheen näkökulman huomioiminen kokonaan uudella tavalla. Meille tehdään yhden hengen huoneita, joissa vanhemmalle on sänky tai sohva”, Lahdenne kertoo.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin osalta suunnittelu jatkuu aina avajaisiin saakka. Hankesuunnitelman jälkeen keskitytään enemmän yksityiskohtiin ja työskennellään yhteistyössä arkkitehdin kanssa.
”Hankesuunnitelma ei missään nimessä vielä riitä, suunnittelu tarvitsee kiinteän vuorovaikutuksen käyttäjien kanssa”, sanoo Hyksin naisten- ja lastentautien toimialajohtaja, ylilääkäri Jari Petäjä.
Varainhankinta pääsee tämän vuoden tavoitteeseen
Finanssikonserni OP-Pohjola ilmoitti tiistaina tukevansa uuden lastensairaalan rakentamista yli miljoonalla eurolla. Hanke sopii viestintäjohtaja Carina Geber-Teirin mukaan hyvin OP-Pohjolan arvoihin, sillä konserni haluaa olla mukana rakentamassa hyvinvointia myös tulevaisuudessa.
Lastensairaalan tukiyhdistyksen tämän vuoden keräystavoite on 6 miljoonaa euroa. Tavoite on melkein täynnä, sillä kokoon on saatu lähes 5,6 miljoonaa euroa. Yhteensä tavoitteena on 30 miljoonan potti, joten rahaa kerätään vielä rakennusvaiheessakin.
”Tämä on yksityisen sektorin tapa toimia, että tehdään etupainotteisesti. Tällä tavalla aikataulua voidaan nopeuttaa. Julkinen sektori joutuu hankkimaan kaikki rahat ennen kuin pääsee eteenpäin”, uuden lastensairaalan tukiyhdistyksen puheenjohtaja Anne Berner kertoo.
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “Lastensairaalan suunnittelu täydessä käynnissä”
Lastensairaalan kohdalla rakennusala voisi näyttää fiksuutensa, ja ehdottaa sairaalalle valmista huippurakenusta, joka on tyhjillään tai tarpeettomassa käytössä. Tällaisia ovat Ruoholahden Nokian entinen tutkimuskeskus ja Sitran talon. ………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………… . . Ne ovat aivan täydellisiä lastensairaalallen. ………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………… . . Vanhan maailma ”Brick and mortar” -tyylinen rakentaminen nykytilanteessa on rahaa tuhlailevaa, kun tyhjää tilaa on paljon. ………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………… . Raketamistalouden tohtorit laskemaan muutostyön hinta sairaalalle Ruoholahteen. Siellä ovat metro, ratikka, bussi ja valatiet kohdallaann. ………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………… . Kuva:
http://1.bp.blogspot.com/_-BRSkmFXT0E/S8OJFnyhPgI/AAAAAAAAAIc/akGrmc9qh-4/s1600/IMG_9215_ruoholahti.jpg
Mutta kukapa tähän suureen tehtävään valittu sankariarkkitehti haluaisi ehdottaa kolleegansa suunnitteleman 10 vuotta vanhan rakennuksen muuttamista sairaalakäyttöön? Ja on hienompaa julistaa mediassa hankkeen nokkahenkilöiden onnistumista uudella rakennuksella, jonka arkkitehtuuri viestii uutta tulevaisuutta ja uusia kivoja verhoja. Pääkaupunkiseudulla on toimitilaa tyhjänä on liki 1 meur neliötä. Kyllä on hullun puuhaa tämäkin. Kyllä jonkun nyt pitäisi kääntää toimikunnan pää miettimään asiaa uudemman kerran.
Ei välttämättä ole kovin helppoa muuttaa moduulitoimistotaloa sairaalaksi. Sairaalan vaatima talotekniikkaa voi olla hankalaa mahduttaa jo valmiin rakennuksen runkoon.
Uusi lastensairaala olisi pitänyt rakentaa jo paljon ennen Kiasmaa, Musiikkitaloa, eduskunnan lisärakennusta, presidentinlinnan peruskorjausta ym. mammuttihankkeita. Kuvaa päättäjiemme arvomaailmaa, että kaikkein heikoimpien, avuttomimpien ja puolustuskyvyttömimpien ihmisten hoito-olosuhteiden järjestäminen on vuosi toisensa jälkeen jäänyt muiden hankkeiden jalkoihin.
Nyt pitää olla hereillä siinä, että arvioidut 160 miljoonaa käytetään parhaalla mahdollisella tavalla, jotta potilaille, näiden omaisille ja henkilökunnalle saadaan ensiluokkaiset olosuhteet tulevaisuudenkin tarpeet huomioiden.
Arkkitehteja ei saa päästää vapaasti mellastamaan kuoren suunnittelussa, jolloin rahaa haaskaantuu näyttävän referenssikohteen synnyttämiseen ja lopputuloksena saadaan rakennus, joka ei luultavasti pidä uutenakaan vettä ja on kallis ylläpitää. Esimerkkejä tästä on julkisissa hankkeissa ihan tarpeeksi.
Sairaalassa olennaista on, miten toiminnot ja tekniikka on kuoren sisälle suunniteltu ja siihen pitää saada paras ammattitaito käyttöön. Toki kuorenkin pitää olla teknisesti toimiva ja energiataloudellinen, mutta sen ulkonäön pitäisi olla toissijainen asia. Ja ehkäpä juuri estetiikasta hieman tinkimällä saataisiin kerrankin uusi julkinen rakennus, joka pitäisi edes vettä.
En ole selllaista toimistorakennusta tavannut, johon nyt ei saisi talotekniikkaa sopimaan. Olennaisempaa asiassa on se että, oleva rakennus seisoo jossakin toimivan infran keskellä, ja poikkeamispäätöksen saaminen kohteeseen sekä sen muuttaminen sairaalaksi on todennäköisesti merkittävästi helpompaa ja nopeampaa kuin alkaa vääntämään pystyyn uutta taloa nollasta. Mm. esimerkkinä heitetyt Ruoholahden toimistorakennukset on suunniteltu sellaisiiksi että niiden kerroskorkeuteen mahtuu vapaasti jos jonkinlaisia IT-laboratorioita, joten kyllä sinne sairaalakin mahtuisi.
Niin, mutta mitä järkeä on korjata rakennus, jota ei alunperin ole suunniteltu sairaalaksi, sairaalaksi. Lähes kaiken joutuu muuttamaan ja silti kärsii puutteellisesta toiminnallisuudesta. Esimerkiksi kaikki hissit joutuu uusimaan sellaiseksi, johon mahtuu sairaalasängyt. Ei sairaaloiden tekeminen ole läpihuutojuttu. Jos jokainen väsynyt inssi pystyy suunnittelemaan ja rakentamaan keskinkertaisen toimiston sisäilmaongelmineen, niin sairaala on ammattitaidoisten tekijöiden rakennus.
Uskokaa inssi yrittää selvästi kaupata Varman tyhjiä kiinteistöjä eteenpäin epätoivoisesti.